PEREHTYKÄÄ SIIHEN MITÄ VEROKIKKAILU MAKSAA SUOMELLE

Miksi emme kiinnittäisi samalla huomiota vaikka siihen, miten paljon sossua huijataan. Yksityiset ihmiset hakevat harkinnanvaraisia etuja vedoten inhimillisyyteen ja oikeuteen ja tasa-arvoon ja rahaa kuluu suunnilleen 4 mrd euroa siihen, että maksetaan hyvästä suostuttelupuheesta.

[quote author="Vierailija" time="18.09.2015 klo 11:52"]

Miksi emme kiinnittäisi samalla huomiota vaikka siihen, miten paljon sossua huijataan. Yksityiset ihmiset hakevat harkinnanvaraisia etuja vedoten inhimillisyyteen ja oikeuteen ja tasa-arvoon ja rahaa kuluu suunnilleen 4 mrd euroa siihen, että maksetaan hyvästä suostuttelupuheesta.

[/quote] linkkejä kiitos..kirjoitat nimittäin täyttä paskaa. Tässä sinulle faktoja: http://www.ilkka.fi/mielipide/p%C3%A4%C3%A4kirjoitus/mielikuva-sossun-luukusta-onkin-tosiasiassa-v%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4-moralisointia-1.1235296

Mielikuva sossun luukusta istuu tiukassa. Sen mielikuvan mukaan sosiaalitoimistosta saa säkkikaupalla rahaa, kun vaan ymmärtää pyytää ja pyytäjiähän on tässä mielikuvassa aina jonoksi asti.

Sosiaalietuuksissa on varmasti väärinkäyttäjänsä, johon poliisijohtaja Robin Lardotkin viittasi viikko sitten Ylen Ykkösaamun haastattelussa. Parin päivän kohahduksen jälkeen Lardot oikoi puheitaan, vaikka saikin kaikua ajatukselle poliisiylijohtaja Mikko Paaterolta.

Ykkösaamussa Lardot pohti, pitäisikö yhteiskunnan tuet viedä pois järjestäytyneeseen rikollisuuteen osallistuneilta. Lähinnä mätäkuun jutulta kuulostaneessa lausunnossa rikolliselta olisi siis viety se ainoa asia, minkä avulla kaidalle polulle haluava olisi voinut päästä normaaliin elämään kiinni.

Ilkan uutinen tänään sunnuntaina kertoo, että todellisuudessa noin puolet toimentulotukeen oikeutetuista suomalaisista ei hae heille kuuluvaa etuutta. Miksi ei hae?

1. Leimaavuus. Sosiaalitoimiston avun pyytäminen koetaan leimaavana. Uutisen mukaan tukea jätetään hakematta varsinkin maaseutupaikkakunnilla. Siihen vaikuttaa varmastikin se, että pienillä paikkakunnilla ihmiset tuntevat toisensa paremmin. Asiakas ja virkamies ovat tuttuja keskenään luukun molemmin puolin. Pelko kylillä liikkuvista jutuista tai siitä, mitä tuttu ihminen ajattelee voi estää tuen hakemisen.

2. Häpeä.Avunpyytäminen voi viedä ihmiseltä itsekunnioituksen. Vaikka kyseessä olisi työttömyys tai sairaus, voi ihminen itse ajatella, että pyyntö olisi viesti siitä, ettei hän osaa pitää itsestään ja asioistaan huolta.

3. Rikkaus. Sosiaalietuuksia jää hakematta myös ihmisiltä, jotka kokevat, etteivät tarvitse heille oikeutettuja tukia. Jos kukkaro on lyönnissä, jäävät etuudetkin hakematta.

4. Ei viitsi. Yhtä lailla kuin pikkurahan puute estää hakemasta tukia, voi kyse olla viitsimättömyydestä. Ei oteta selvää ja vaikka otetaankin, ei haeta, koska se vaatii omaa vaivannäköä.

5. Ei osaa. Monimutkaiset lomakkeet ja tukijärjestelmä nousevat muuriksi hakemiselle.

6. Ei pysty. Kaikkein kurjimmassa jamassa olevia ihmisiä on vaikeinta auttaa. Heitä apu ei tavoita, koska kukaan ei ehkä edes tiedä heidän avuntarpeestaan. Katuojaan saa jäädä makaamaan.

Kaikkiin muihin, paitsi rikkauteen ja viitsimättömyyteen tarvitsee puuttua ja tarvitaan asennemuutosta. Tukea ei pidä hävetä.

Osaamattomuuteen auttaisi palveluneuvonta. Silloin ei käy kuten takuueläkkeessä, jolloin osa tukeen oikeutetuista jäi hakuvaikeuksien takia ilman eläkettä.

Verojen kierto on hyvien veljien rahaa niin hys, hys. Tästä ei saa puhua vaan pitää haukkua työttömiä lusmuiksi sosiaalipummeiksi. Se on oikea aihe nallen ja muidenkin veljien mielestä.

Eikös itse pääministeri Sipilä ole harrastanut veroketkuilua, eli ns. verosuunnittelua. Taisipa saada yritystoimintaansa myös 800 000 tukieuroja. Ja entäs ministeri Anne Berner? Olikos se juuri hän, kun oli mukana veroparatiisiyhtiön hallituksessa?