Mun mielestä on ihanaa olla keski-ikäistyvä nainen

On tämä ihan jees, mutta ihan mielelläni palaisin kyllä kaksvitoseksi.

No olisin minäkin vielä kaksivitonen. :D Mutta kiva kuulla että ikäkriisin jälkeen voi tulla seesteisempi jakso, jolloin on tyytyväinen itseensä ja ikäänsä.

Mä olen yli nelikymppinen enkä tosiaan haluis olla enää kaksvitonen. Tän ikäisenä ei tarvi välittää paskan vertaa mitä muut musta ajattelee, olen ihan vapaa kaikesta sellaisesta. Ja ulkonäköpaineista ja kaikesta miellyttämisenhalusta.

Minkä ikäisiä olette te, jotka miellätte olevanne keski-ikäistyviä?

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 20:22"]

Kyllä, tähän tulokseen olen viimeinkin tullut. :) Tämä alkava aika on tuonut mukanaan tiettyjä jopa yllättäviä asioita elämääni, ja ne korvaavat nuoruuden uutuudenraikkauden (sekä ulkoisen että henkisen) ja muut sellaiset, joista tietyssä määrin piti tehdä luopumistyötä vielä hiljattainkin.

[/quote]Mä juttelin just tänään ihan tuntemattoman 40+ naisen kanssa, ja ihailin hänen itsevarmuuttaan keskustelussa ja jotenkin... sellaista rauhallisuutta. Itse olen tällainen hössöttävä ja homssuinen nuori äiti pahimman kolmenkympin kriisin ja pikkulapsiarjen keskellä.

Olen 37.

ketjun aloittaja

Mäkin olen 37 mutta en vielä koe itseäni keski-ikäistyväksi :)

vitonen

En mäkään mikään keski-ikäistyvä ole :) Vasta 45+ voi puhua moisesta.

N39

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 21:14"]

Mäkin olen 37 mutta en vielä koe itseäni keski-ikäistyväksi :)

vitonen

Mä kyllä koen. Keski-ikäistyvä, ei siis keski-ikäinen aivan täysin. En tosiaankaan pidä itseäni nuorena naisena, enkä tosiaankaan haluaisi sitä enää ollakaan. ap

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 21:17"]

En mäkään mikään keski-ikäistyvä ole :) Vasta 45+ voi puhua moisesta. N39

[/quote]

Millä tavalla te neljääkymppiä lähestyvät luokittelette itsenne ikänne puolesta? Siis jos ette koe olevanne keski-ikäistyviä? Koetteo olevanne nuoria aikuisia vai jotain muuta?

Mä olen 39, enkä todellakaan haluaisi olla nuorempi. En huomaa mitään "ihmeellistä" uutta, mitä minussa nykyisin olisi, mutta usein huomaan olevani tyytyväinen itseeni. Esim. töissä on paljon helpompaa kuin ennen kuin tietoa ja taitoa on kertynyt. Tai ehkä itseluottamus on se "ihmeellisyys" joka lähivuosina on minuun iskenyt. En myöskään haluaisi olla enää mikään pikkulasten äiti, olen tyytyväinen koululaisiini. Vauvoja toivon meille vain lastenlasten muodossa (sitten joskus).

Tämä on täydellinen ikä siinäkin mielessä että omat vanhempani ovat vielä suhtkoht' hyväkuntoisia. Todennäköisesti 10 v päästä tilanne on jo ihan eri.

Mä olen 38 ja todellakin koen olevani keski-ikäistyvä - siis numeroikäni puolesta. :) En vielä keski-ikäinen mutta en enää itseäni kutsuisi myöskään nuoreksi aikuiseksi.

Olen 36, eli olen elämäni puolivälissä, joten joo, koen olevani keski-ikäinen. Tiedän että keski-ikäisyyden määritelmä on paljon vanhemmille, mut jos miettii ihan näitä biologisia faktoja, niin onhan tää keski-ikä. Hedelmmällistä ikää ei ole jäljellä montaa vuotta, eikä se ikä ole tosiaankaan vaan pelkkä numero. Päätöksissä, kuten siinä hankkiiko vielä lapsia, se ikä täytyy ottaa huomioon.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 21:17"]En mäkään mikään keski-ikäistyvä ole :) Vasta 45+ voi puhua moisesta.

N39
[/quote]

No höpö höpö, kyllä 39-vuotias on jo tukevasti keski -ikäistyvä. Et ole enää nuori nainen. On paljon helpompi myöntää se kuin leikkiä jotain wannabe-nuorta nelikymppisenä.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 21:24"]Mä olen 38 ja todellakin koen olevani keski-ikäistyvä - siis numeroikäni puolesta. :) En vielä keski-ikäinen mutta en enää itseäni kutsuisi myöskään nuoreksi aikuiseksi.
[/quote]

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 21:25"]Olen 36, eli olen elämäni puolivälissä, joten joo, koen olevani keski-ikäinen. Tiedän että keski-ikäisyyden määritelmä on paljon vanhemmille, mut jos miettii ihan näitä biologisia faktoja, niin onhan tää keski-ikä. Hedelmmällistä ikää ei ole jäljellä montaa vuotta, eikä se ikä ole tosiaankaan vaan pelkkä numero. Päätöksissä, kuten siinä hankkiiko vielä lapsia, se ikä täytyy ottaa huomioon.
[/quote]

Ei se nyt kyllä ole paljon vanhemmille, kyllä olet jo keski-ikäinen. Nuoruus on jäänyt jo taakse, vanha et vielä ole. Joten mikäköhän ikä jää jäljelle?

Olen 35-vuotias ja pidän itseäni keski-ikäistyvänä sillä mielestäni keski-ikä alkaa 40-vuotiaana. Määritelmiähän on keski-iälle monia mutta ainakin itse miellän asian näin.

Olen paljon mieluummin 35- kuin 25-vuotias. Palaset ovat sopivasti loksahtaneet paikoilleen elämässä, vaikka elämä on toisaalta jatkuvassa muutoksessa. Seison omilla jaloillani ja nautin täysin siemauksin elämästä. Voin elää hetkellä ajattelematta asioita, joita pitäisi saavuttaa tiettyyn ikään mennessä. Paljon olen saanut ja saavuttanut, mutta vielä on paljon elämää edessä päin ja toivon mukaan elämä voi vielä jatkossakin yllättää.

En vaihtaisi tätä olotilaa nuoruuden epävarmuuteen, "nälkään" ja levottomuuteen.

Hassua kun ihmiset pelkää keski-ikää kuin ruttoa ja ollaan olevinaan nuoria vaikka ei enää olla. 35-vuoden jälkeen ikä alkaa näkyä naamassa, hiuksiinkin tulee monilla ekat harmaat, krapulasta ei palaudu kuten nuorena, hedelmällisyys laskee ja ollaan jo iäkkäitä synnyttäjiäkin. Mutta silti ei vielä vanhoja. Ja nuoruuden ja vanhuuden välissä on keski-ikä, surprise.

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 21:24"]Mä olen 38 ja todellakin koen olevani keski-ikäistyvä - siis numeroikäni puolesta. :) En vielä keski-ikäinen mutta en enää itseäni kutsuisi myöskään nuoreksi aikuiseksi.
[/quote]

No kyllä olet keski-ikäinen jo, höpsö.

Keski-ikäistyvät naiset ovat parhaita!

t: keski-ikäistyvä mies (38v)

[quote author="Vierailija" time="04.09.2015 klo 20:45"]

Tän ikäisenä ei tarvi välittää paskan vertaa mitä muut musta ajattelee,

[/quote]

Ei missään iässä tarvitse, eivätkä kaikki niin teekään.