Työ on minulle pakollinen paha
teen sitä tunnollisesti, mutta en koe saavani mitään valtavaa tyydytystä töihin lähdöstä tai työkavereiden näkemisestä töissä. Työkaverini ovat mukavia.
Facebookissa kummastelen useinkin muutaman tyttökaverini kommentointeja töistä. Ihan tavallisissa töissä käyvät ja niin tuntuvat saavan elämäniloa töistään.
Olenko minä jotenkin viallinen?
Kommentit (5)
teen sitä tunnollisesti, mutta en koe saavani mitään valtavaa tyydytystä töihin lähdöstä tai työkavereiden näkemisestä töissä. Työkaverini ovat mukavia. Facebookissa kummastelen useinkin muutaman tyttökaverini kommentointeja töistä. Ihan tavallisissa töissä käyvät ja niin tuntuvat saavan elämäniloa töistään. Olenko minä jotenkin viallinen?
Mä ajattelen samoin. Jos olisi mahdollista, niin en mä töitä tekisi. Mielummin olisin kotona :)
tosin toivoisin löytäväni työn, joka tuottaisi itselle iloa, sen verran paljon siellä tulee nökötettyä. Tuntuu kuin puolet elämästä menisi aivot narikassa ja uskon, että paremminkin voisi olla, kun vaan keksisi sen oman jutun:)
En tajua miten työstä voi joku nauttia. Teet jollekin toiselle rahaa ja saat siitä pienen korvauksen. Se joka järjestää puitteet työnteollesi, vie valtaosan rahasta. Eli suurin osa meistä tekee hiki hatussa kaiket päivät rahaa jonkun toisen taskuun pienellä korvauksella.
Tämä ajatus on päällimmäisenä joka ikinen hetki kun olen töissä, enkä mitenkään voi olla sinut tuollaisen kanssa. Mielummin olisin vaikkapa kotosalla ja hoitaisin kuntoani ja panostaisin omaan hyvinvointiin.
Nyt henkinen sekä fyysinen hyvinvointi on huonommalla tolalla ajanpuutteen ja istumatyön vuoksi. Tällaisestahan ei makseta erikseen mitään lisää, kun omasta mielestäni pitäisi näkyä palkassa, tai vuosittaisina työnantajan maksamina kuntoutuslomina.
Tyhjä on sen elämä, joka saa sisältöä elämään työstään.
En tajua miten työstä voi joku nauttia. Teet jollekin toiselle rahaa ja saat siitä pienen korvauksen. Se joka järjestää puitteet työnteollesi, vie valtaosan rahasta. Eli suurin osa meistä tekee hiki hatussa kaiket päivät rahaa jonkun toisen taskuun pienellä korvauksella.
Tämä ajatus on päällimmäisenä joka ikinen hetki kun olen töissä, enkä mitenkään voi olla sinut tuollaisen kanssa. Mielummin olisin vaikkapa kotosalla ja hoitaisin kuntoani ja panostaisin omaan hyvinvointiin.
Nyt henkinen sekä fyysinen hyvinvointi on huonommalla tolalla ajanpuutteen ja istumatyön vuoksi. Tällaisestahan ei makseta erikseen mitään lisää, kun omasta mielestäni pitäisi näkyä palkassa, tai vuosittaisina työnantajan maksamina kuntoutuslomina.
Tyhjä on sen elämä, joka saa sisältöä elämään työstään.
Onneksi työ on siistiä sisätyötä ja työkaverit mukavia, otan sen bonuksena.