Käyvätkö teidän ekaluokkalaiset jo luokan kanssa uimassa?

Ekaluokkaliselle laitoin toisen pipon mukaan, ettei vaan ole sitten iltapäivällä märällä pipolla pakkasessa ulkona. Uimakouluissa lapset ovat käyneet 4-v. alkaen. Uimakoulujen suhteen kannattaa kyllä katsoa, minkälaiseen kouluun laittaa. Meilläkin kokemuksia yhdestä tosi kehnosta valvonnasta, muut uimakoulut ovat olleet todella hyviä.

Lastemme koulussa jo eskarin keväällä kävivät uimassa jokusen kerran. Hyvin meni.



Ekalla luokalla itsenäinen suihkussa käyminenkin tuli tutuksi, koska sisäliikkatuntien jälkeen kävivät aina suihkussa.

ekaluokkalainen ei osaa riisua uikkaria tai pestä hiuksia?



Ylihuolehtiva? TODELLAKIN!



Mä luulen tietäväni kuka sä olet ja jos olet se, etkö ymmärrä, että avuton pilalle passattu ipanasi on käsittämättömän jäljessä muita luokkalaisiaan ja sietämätön vinkuja, sekä niin itsekäs, että olen kieltänyt lastani olemasta hänen kanssaan koulussa.



Onnellisen lapsuuden takaaminen on jokaisen vanhemman toive. Niinpä lapsuus usein putsataan puhtaaksi esteistä ja ongelmista kuin curling-rata, jota pitkin lapsi liukuu vaikeuksitta kehdosta päiväkotiin ja kouluun. Mitään ei puutu, mutta mitään ei myöskään vaadita. Oppiiko näin erinomaisesti palveltu lapsi koskaan kestämään oikeita vastoinkäymisiä?



Tanskalaisen psykologin Bent Hougaardin mielestä monessa perheessä tehdään todellinen karhunpalvelus, kun kaikesta neuvotellaan ja päätetään pelkästään lapsen ehdoilla. Kiireiset ja työn rasittamat vanhemmat päästävät samalla itsensäkin liian helpolla. He eivät osaa tai uskalla asettaa lapsilleen järkeviä rajoja, mutta lopputuloksena lapset eivät kunnioita sen enempää omia vanhempia kuin toisia lapsiakaan.



Curling-vanhemmat ja lapsityrannit opastaa käytännön esimerkkien avulla jokaista kasvattajaa kohtaamaan tilanteet, joissa aikuiset helposti väistelevät omaa vastuutaan ja luovuttavat sen lapselle. Kirjassa tarjotaan kahdeksan käytännöllistä kasvatusmetodia niihin tilanteisiin, joissa usein keinot loppuvat ja hermot pettävät – niin lapsilta kuin aikuisiltakin.

asioita, jotka pitää osata koulussa ja niihin kuuluu mm.



- hiusten pesu

- uiminen

- omista kamoista huolehtiminen

- hiihtäminen

- luistimien kiristäminen ja luistelu

- pallopelit, ilman että kiljutaan

- jonkinlainen siisteys



Itselläni on hysteerinen pieni tyttö, joka pelkää paljon asioita, mutta harjoittelu vanhempien avustuksella ja itsenäistäminen lisää lapsen itsetuntoa. Jos ei ole ikinä tarvinnut tehdä itse mitään ja äiti auttaa, opettaja ja lapsi on ihan lirissä koulussa. Varsinkin jos siellä on 20 pilalle hemmoteltua lasta.

Meillä menivät luokan kanssa uimaan jos eskarissa, myös ekalla ja tokalla luokalla. Saunassa, pesutiloissa ja pukuhuoneessa on ollut "ylimääräisiä" auttajia kunnan taholta tai uimahallin puolesta. Kyllä ne siellä pärjää sen verran kuin tarvitsee. Tosin meidän ekaluokkalainen unohti kerran käydä suihkussa uinnin jälkeen. Ihmettelin, kun kotona tuoksui vielä niin vahvasti kloorivedeltä. Mutta hyvin on pärjännyt kahtena kesänä uimakoulussakin. (tilauskuljetus bussilla uimakouluun yht. suuntaan matka 45km, sillä myös auttajia mukana). Tosin kyllä hirvitti sinne päästää yksin...

pikkueskarit (eli vuosi ennen varsinaista esikoulua) uimassa eikä käynyt edes mielessä että olisi joku ongelma :)

Normaalijärjellä varustettu lapsi selviää varmaan uimahallissa. Kummalliselta kuulostaa ap:n lapsi, ettei ekaluokkalainen edes saa uimapukua päälle..?

kouluikäisen tulee jo itsenäisesti pärjätä oman sukupuolensa mukaisella puolella uimahallissa, joten miksi ihmeessä ei pärjäisi porukassa? Saattaa kyllä kaverit nauraa, jos ei osaa uimapukua päällensä pukea, vaan joutuu opettajan apua pyytämään...

syvä allas uimataidottomille, tuo mistä nro 20 kirjoitti.

kun hyvällä arpaonnella tai seuran ryhmään, jos on tosi nopea.

Yritetty on, mutta ei onnistu koskaan.

Oma poikani on ekalla ja he ovat käyneet luokan kanssa uimassa. Pojalla se on tietenkin helpompaa, kun on lyhyt tukka ja helpommat uikkarit (ja tietty on pitkätukkaisia poikia ja lyhyttukkaisia tyttöjä). Mun pojan kertoman mukaan heillä on siellä pesutiloissa ja pukuhuoneessa joskus joku opettaja/valvoja mukana, joskus ei.



Ja tukkaa ei ehdi pestä tai kuivata. Se mua hirvittää etukäteen tytön takia, koska hänellä on pitkä ja paksu tukka ja tiedän, miltä tuntuu olla ulkona pakkasessa märässä tukassa. Vaikka olisi leteillä, tulee märällä tukalla pakkasessa tosi kylmä. Mun mielestä tohon uintikertaan pitäisi varata sen verran aikaa, että ehtisivät kuivattaa tukan tai sitten uinnin pitäisi olla siihen aikaan päivästä, että lapset ovat sen jälkeen sisällä, kunnes tukka on kuiva. Jos on puolen tunnin välitunti heti uinnin jälkeen ja pakkasta -20 niin aika ikävää.



Ja märistä uikkareista vielä. Kyllähän nyt jokainen ekaluokkalainen osaa varmaan kuivan uikkarin pukea päälle, mutta märän uimapuvun laittaminen on paljon vaikeampaa. Varsinkin jos on jotain hahmotusongelmaa tms. Mutta eikai noiden koululaisten tarvitse märkää uikkaria päällensä pukea, paitsi jos käyvät uinnin välissäkin saunassa lämmittelemässä.

ekaluokkalainen ei osaa riisua uikkaria tai pestä hiuksia? Ylihuolehtiva? TODELLAKIN! Mä luulen tietäväni kuka sä olet ja jos olet se, etkö ymmärrä, että avuton pilalle passattu ipanasi on käsittämättömän jäljessä muita luokkalaisiaan ja sietämätön vinkuja, sekä niin itsekäs, että olen kieltänyt lastani olemasta hänen kanssaan koulussa. Onnellisen lapsuuden takaaminen on jokaisen vanhemman toive. Niinpä lapsuus usein putsataan puhtaaksi esteistä ja ongelmista kuin curling-rata, jota pitkin lapsi liukuu vaikeuksitta kehdosta päiväkotiin ja kouluun. Mitään ei puutu, mutta mitään ei myöskään vaadita. Oppiiko näin erinomaisesti palveltu lapsi koskaan kestämään oikeita vastoinkäymisiä? Tanskalaisen psykologin Bent Hougaardin mielestä monessa perheessä tehdään todellinen karhunpalvelus, kun kaikesta neuvotellaan ja päätetään pelkästään lapsen ehdoilla. Kiireiset ja työn rasittamat vanhemmat päästävät samalla itsensäkin liian helpolla. He eivät osaa tai uskalla asettaa lapsilleen järkeviä rajoja, mutta lopputuloksena lapset eivät kunnioita sen enempää omia vanhempia kuin toisia lapsiakaan. Curling-vanhemmat ja lapsityrannit opastaa käytännön esimerkkien avulla jokaista kasvattajaa kohtaamaan tilanteet, joissa aikuiset helposti väistelevät omaa vastuutaan ja luovuttavat sen lapselle. Kirjassa tarjotaan kahdeksan käytännöllistä kasvatusmetodia niihin tilanteisiin, joissa usein keinot loppuvat ja hermot pettävät – niin lapsilta kuin aikuisiltakin.

meidän eskarin kaveri ei osaa pyyhkiä takapuoltaan. Tai ei viitsinyt ja pyysi minua tekemään sen.

koulun tunneilla ja tuskin tänä vuonna vielä menevätkään.

lukea, laskea ja kirjoittaa jo 4-vuotiaina, mutta uikkarin pukeminen ja pipon päähän laittaminen uinnin jälkeen on ihan ylivoimaista. Hmmm jossain nyt mättää.

syksyllä uimassa niin pitkään kuin uintikelejä riitti. :)



Kotiin tuli kysely, kuinka hyvin osaa ja saako osallistua (siis olisi kai voinut kieltääkin?).



Ennen joululomaa kävivät pari-kolme kertaa hallissa.

Ja käyväthän eskarilaisetkin uimassa, en ymmärrä etteikö ekaluokkalainen pärjäisi?

Ainakin niistä kahdesta eskarista, joissa meidän lapset on olleet.

Päiväkodissakin meillä 5- ja 6-vuotiaat käyvät uimahallissa.



n.20 lasta ja 2 koulutettua aikuista mukana matkalla. Usein myös esim. opiskelija.



En erityisesti pidä tästä vastuusta, joka noilla reissuilla on. Onneksi siellä on aivan mahtava,koulutettu uimaopettaja.

Kaikkien av-mammojen lapset osaavat lukea, laskea ja kirjoittaa jo 4-vuotiaina, mutta uikkarin pukeminen ja pipon päähän laittaminen uinnin jälkeen on ihan ylivoimaista. Hmmm jossain nyt mättää.

Poikamme osasi 4-vuotiaana lukea, laskea ja kirjoittaa, mutta "käytännön taidoissa" hän ei todellakaan ole kovin hyvä. On varmasti nyt ekalla luokalla viimeinen joka saa toppavaatteet päällensä välitunnille mennessään. Jos hänellä olisi kovin hankala uikkari niin varmasti olisi ongelmia myös sen kanssa. Onneksi kuitenkin hänellä on poikien uikkarit, joissa ei ole mitään ongelmaa. Naruja hän tosin ei osaa niissä solmia, mutta roikkukoon solmimatta.

Pikkusiskolla on tavallinen tyttöjen uikkari, jossa menee useampi "henkseli" selän yli. Sitä uikkaria saa aikuinenkin katsella hetken jotta saa henkselit oikeisiin kohtiin. Mieheni onnistuu aina laittamaan narut ihan vääriltä puolilta. Täytyy siis hankkia tytölle ehdottomasti helpompi uikkari sitten kun hän joutuu selviytymään sen pukemisesta itse.

että eskarilainen tyttö syksyllä uimassa.



Meidän ekaluokkalainen unohti syksyn alussa takinsa ja varmaan kahdeksat hanskat kouluun, joten olin lähes varma, että ne uimakamatkin vähintään unohtuu uimahalliin. Mutta ihan hyvin uimassa käynti sujui ja tavaratkin tuli takaisin.



Laita lapsen hiukset aamulla letille ja pakkaa uimakamat valmiisi muovipussiin, jonka voi sitten ottaa repusta mukaan uimahalliin. Ainakin meidän kunnassa uimahalliin lähti myös kaksi opettajaa auttamaan ja vahtimaan lapsia pukuhuomeissa. Uimaopettajat hoiti sitten itse uimisen opettamisen.

Mä olen joskus ottanut uimahalliin ekaluokkalaisen ja kaverin mukaan. Omani oli hurjan omatoiminen ja sukeltaa kuin valas. Hyppää pää edellä ja sukeltaa yli pariin metriin. Omani olisi pärjännyt melkein yksinkin. Kaveri taas odotti, että pesen hiukset, autan uimapuvun kanssa, pakkaan repun ja autan vetsakrin kanssa. Kaveri ui piirun verran paremmin, mutta ei sukella lainkaan ja odotti kovasti että passaan koko ajan...