Avioehto! Miten sun käy jos eroatte?

Rakkaudesta olen :)

Kyllähän se lähtökohta avioehdossa on että se pitää erotilanteessa eikä sen kohtuullistaminen ihan niin yksinkertaisesti käy.



Ja miksi avioliitosta pitäisi erotilanteessa jotenkin hyötyä? Ei siinä varmaan mitään voittajia ikinä ole, millään tavalla mitattuna.

Älä rupsahda tai liho!

Voi ei! Ja mä pistin jo eropaperit vetämään! Ei voi olla totta, just mun tuuria.

saan pitää sijoituasunnot, kesämökin, metsäpalstan ja auton. Lisäksi saan mieheltä työssäollessani noin 500 e/kk (sidottu indeksiin) ja eläkkeele jäädessäni miehen säästämän lisäeläkkeen käyttööni. Näin meillä on avioehdossa sovittu.

Ei mun mitenkään erityisesti käy, jompi kumpi jää lasten kanssa nykyiseen taloon ja toinen joutuu ostamaan itselleen uuden kodin.

koska kaikki mitä omistamme on yhdessä hankittu ja talo sekä velka siitä ovat yhteisiä.



Sen sijaan molempien vanhemmat ovat testamenteissaan sulkeneet perillistensä aviopuolisot avio-oikeuden ulkopuolelle heiltä perityn omaisuuden suhteen joka on minusta fair play.

Sitä ei tullut tehtyä, kun naimisiin menimme, koska molemmat olimme tyhjätaskuisia opiskelijoita. Ei ollut rahaa eikä omaisuutta kummallakaan, eli kaikki omaisuus, mitä eron tullessa olisi kummalla tahansa meistä, on hankittu yhdessä ja/tai toisen kustannuksella. Jos miehellä on säästöjä tai sijoituksia, se johtuu vain siitä, että minä olen ollut kotona hoitamassa lapsia ja hänellä on ollut enemmän aikaa ja mahdollisuuksia tienata töissä. Toisaalta jos mulla sattuisikin olemaan jotakin omaisuutta enemmän kuin miehellä, sekin johtuisi pelkästään siitä, että mies on joustanut, hoitanut lapsia ja tehnyt kotitöitä, jotta mä olen voinut tehdä töitä ja tienata. Näin ollen olisi käsittääkseni ihan reilu veto, että omaisuus jaettaisiin tasan eron tullessa.



Mulle ei myöskään ole tulossa minkäänlaisia perintöjä sen enempää isovanhemmiltani kuin omiltakaan vanhemmiltani. Toinen mummoistani muutti viimeisiksi vuosikseen asumaan palvelu-/hoitokotiin ihan vain siksi, että saa loputkin rahansa tuhlattua ennen kuolemaansa, jottei isäni, hänen ainoa lapsensa, pääse niitä tuhlaamaan. Toinen mummoni puolestaan on viime vuosina myynyt kaiken omaisuutensa ja muuttanut tätini luokse asumaan pyrkien nyt nollaamaan tilinsä ja rahavaransa täysin (on jakanut avokätisiä lahjoituksia niin tädilleni, lapsenlapsilleen, lapsenlapsenlapsilleen kuin erilaisille järjestöillekin) pyrkien näin välttämään jaettavan perinnön jäämistä. Hänellä on kaksi lasta, joille hän ei halua rahaa jättää, koska tietää, ettei siitä hyvä seuraa (juoppoja ja narkomaaneja ovat). Eli ei mitään pelkoa, että joutuisin jotain omaisuutta erossa miehelleni jakamaan. Mies tosin saattaa vanhemmiltaan jotain saadakin, mutta uskoisin appivanhempien olevan niin viisaita, että ovat testamentilla omaisuutensa suojanneet. Eikä minua toisaalta kiinnostakaan mikään Kuusamon perämettässä sijaitseva mökkipahanen, en jaksa uskoa lähtisin siitä tappelemaan edes eron kohdalla.

Aikanaan aloitimme tyhjästä, kaikki isompi on ostettu yhteisiin nimiin, erossa omaisuus menisi puoliksi, mikä on ihan ok.

Poikkeuksena, että en tiedä miehen vanhempien testamentista. Appi jokunen vuosi sitten otti kierroksia kun kuuli, että vanhemmillani oli testamentissa lasten puolisoiden avio-oikeuden poistava lauseke. Julisti, että heidän täytyy tehdä samoin, tarkoituksena ihan puhtaasti loukata. Mutta ainakaan minä en heiltä mitään ole haluamassa.

Meillä ei ole avioehtoa koska kaikki mitä omistamme on yhdessä hankittu ja talo sekä velka siitä ovat yhteisiä.

Sen sijaan molempien vanhemmat ovat testamenteissaan sulkeneet perillistensä aviopuolisot avio-oikeuden ulkopuolelle heiltä perityn omaisuuden suhteen joka on minusta fair play.

Minulla ei ole omaisuutta kun taas miehellä on :)



Kukaan ei varmastikaan usko, että avioehto oli minun idea :)

jo laki takaa meille sen mitä haluammekin.

Kummallakaan ei ole henkilökohtaista varallisuutta.

Ei tarvita avioehtoa.

Olen itsekin varakas, joten mun ei käy kuinkaan jos sattuu joskus ero tulemaan.