Sisustusihmiset - mitä piti muuttaa kun tuli lapsi?

Muuten en muuttanut juuri mitään. Meillä ei ole mitään esineitä muutenkaan tasoilla, vaan vitriineissä jne.



Sohvat ja nojatuolit meillä on ollut valkoiset 15 vuotta, vaikka meillä on lapsia ja koiria.

lasipöytä voi olla oikeasti vaarallinen; tuttavaperheessä tuollainen kokonaan lasinen pöydänkansi meni rikki.

Konttaajan tieltä nostaisin arvokkaimmat (ja painavimmat) lasi- ja keramiikkaesineet hieman korkeammalle. Kävelemään oppinut lapsi (1v suunnilleen) ymmärtää jo kieltoja ja osaa olla koskematta niihin. Meillä mm. kukat ovat olleet koko ajan paikoillaan matalalla tasolla, samoin lehdet ja kirjat saavat olla rauhassa pöydällä. Kaktukset siirsin korkeammalle varmuuden vuoksi...

Valkoisille sohville ym. hankkisin jo valmiiksi puhdistusaineen, jos niissä ei ole irrotettavia/pestäviä päällisiä. Vahinkoja voi sattua, mutta ei niitä kalusteita tarvitse vaihtaa lasten vuoksi.

No, vauvalle piti hankkia kaikenlaista ja sietää silloin tällöin kirjavaa "jumppamattoa" olohuoneen lattialla, sitterin sai onneksi tumman harmaana ;)



Mutta siis meillä kolme lasta jotka nyt 9 v, 8 v ja 5 v eikä meillä ole koskaan sisustettu lasten vuoksi jotenkin erilailla kuin olemme itse haluuneet. Meillä ei kukaan ole ollut sellainen syntyjään täystuhoisen utelias, tarkoitan tällä nyt sitä, että on lapsia, jotka luonnostaan hamuavat kaikkea esim. sohvapöydältä mitä käsiinsä saavat ja heittävät lattialle. Tämä ei oikeastaan ole ollenkaan kasvatuskysymys vielä sellaisen just seisomaan pääsevän kanssa vaan jotkut vaan ovat sellaisia, kuten veljeni suloinen tyttö - kun he tulevat kylään, särkyvät jutut nostetaan ylös.



Noiden isompien kanssa on vaan ollut pakko oppia sietämään vähän sotkua tilapäisesti. Ja valkoiset sohvathan ovat lapsiperheessä ihan parhaat jos on irrotetaavat päälliset. Kloritella lähtee lähes kaikki, myös aikuisten söhräämä punkku :)



Meillä on teräväkulmainen sohvapöytä ja kerran on nuorimmaisen kulma käyty liimaamassa kun pomppi sohvalla ja tuli sieltä sitten päistikkaa alas. Ei ole tarvinnut toiste kieltää.

laadukas ja pehmeä, sohvan (ja muun sisustuksen) väreihin sopiva huopa istuintyynyjen päälle.

Näyttää siistiltä, eikä ollenkaan semmoiselta niinkuin sillä yritettäisiin suojata valkoista sohvaa :)



Käytännössä se on osoittautunut hyvin hyödyllisesti. Suojannut sohvan monilta pukluilta ja oksennuksiltakin. Helpottaa ihmeesti kangassohvan siivoamista (ihan väristä riippumatta).



Rikki menevät esineet olen ihan suosiolla siirtänyt pois lasten ulottuvilta muutamaksi vuodeksi.

Nuorin lapsistani on nyt 4-vuotias ja rikki meneviäkin voi jo pitää hänenkin ulottuvillaan.



Kaikesta ei tarvitse luopua, mutta jonkunasteinen raivaus saatta helpottaa pikkulapsivaihetta :)

jossa on metalliset terävät kulmat. Se siirrettiin pois tieltä. Muuta ei oikeastaan nyt tule mieleen.

Meillä ihan vaalea hopeanharmaa sohva on kyllä menestynyt hyvin.

Koriste-esineiden antoivat tytöt olla rauhassa, mutta poikien tieltä olen ne joutunut nostelemaan ylemmäs.

Mielestäni 1-2v on se pahin ikä. Sen jälkeen alkaa kiellot mennä paremmin perille ja ymmärrys kasvaa.

Vähän alle 1v:n kanssa lasipöytä voi muodostua ongelmaksi terävine kulmineen kun lapsi oppii konttaamaan, kiipeämään tukea vasten ja harjoittelee kävelemistä. Tähän ikään liittyy kolhuja ja kompurointia paljon.

Sitten kun alkoi kävellä, nostettiin Kalliimpia särkyviä esineitä pois ulottuvilta. Nostettiin takaisin alas kun oli joku 2-3 vuotta ja osasi enemmän varoa. Sohva on valkoinen, pestävät pääliset.



Ei ole lapsi turmellut mitään meidän tavaroita, kun on selkeät säännöt. Ulkoa tullessa pestään kädet ja rapavaatteet riisutaan heti eteisessä. Sotkevia ruokia ei syödä muualla kuin pöydän ääressä, vain vettä saa juoda muualla kuin pöydän ääressä. Maalaaminen ja askartelu kertakäyttöliinan päällä (tosin ollut se sama kertakäyttöliina koko ajan), sen jälkeen pestään kädet. Ei tusseja ja kuulakärkikyniä lapsen ulottuvilla ennen kuin luotin ettei piirrä seiniin tms., sama koski saksia.

Meillä on valkoinen nahkasohva. Lapset, oma tai vieraat, ei sillä istuessaan syö mitään, ei edes napostele.



Muutenkaan en oikein ymmärrä, miksi sohvalla pitäisi syödä mussuttaa kaikenlaista. Ruokapöydän ääressä syödään, näin olen halunnut lapselle opettaa, koska itse olen kärsinyt ylipainosta napostelutaipumuksen vuoksi. Meillä ei lapsi saa myöskään vaellella asunnossa leipää/keksiä/sipsiä kourassa.



Me aikuiset ollaan joskus jo ennen lasta sutattu sohvaan mm. kaakaota, punaviiniä, sanomalehden mustetta... Puhtaaksi on saatu, kun on kerran nahkasohva, ei ole jäänyt mitään jälkiä. Sohva käsitellään puolen vuoden välein nahanhoito/suoja-aineella, ehkä auttanut asiaa...



Laadukas lasipöytä on karkaistua, paksua lasia. Täytyy olla aikamoinen mukula, että saisi sellaisen rikki. Nykyäänhän ei huonekaluissa kai saa enää muuta kuin karkaistua lasia käyttääkään. Jos lasipöytänne on laatua, en usko, että yksi lapsi saa sen rikki.



Terävät kulmat täytyy kyllä suojata siksi aikaa, kun muksu opettelee kävelemään.



Meillä ei mitään esineitä, kukkia tai kynttilöitä ole siirretty pois. Lapselle on tehty selväksi, että katsoa saa, muttei koskea. Selitetty, että muuten menee rikki, polttaa, jne. Ei lapsi tyhmä ole. Kasvatuksesta kiinni.



Ehkä hyvä ostaa olohuoneeseen pari lasten nojatuolia tai sohva, sellaisia ihan oikean huonekalun näköisiä. Tai varustaa jokin huone halvemmalla sohvalla, jolla lapsen ei tarvitse olla niin tarkka käytöksestään. Onhan koti lapsenkin koti. Meillä on arkiolohuone erikseen, jonka sohvassa pestävä huppu.

muoviset kulmasuojat ja säilyi lapset ja pöytä ehjänä pikkulapsivuodet :) Sittemmin pöytä kyllä särkyi, kun päälle tipahti iso kynttiläkruunu katosta.

ole mitään kulmia ikinä suojannut, eikä ole lapsi niihin kaatuillut.



Meillä on keittiön tuoleissa valkoiset päällysteet, ne kyllä suosittelisin vaihtamaan :) Nyt ne on ihan hirveen näköiset vaikka saakin pestyä. Kaakaota, ketsuppia, currya... Näillä päällisillä mennään kuitenkin vielä vähän aikaa, teen uudet vasta sitten kun tuo lapsi on täysin sisäsiisti :)



Voisin kuvitella että valkoiset sohvat on kanssa aika arat. Vaikkei sinne sohvalle mitään ruokaa veisikään, niin ne on kuitenkin räässä tai puklussa tai oksennuksessa alta aikayksikön.