Pelottaa taas huominen työpäivä
Kahtena yönä olen nähnyt ikävää untakin työpaikasta :-( Mitä ihmettä tässä voi tehdä? Olen saanut hyvänä pidetyn vakipaikan isosta firmasta; töihin meno yhtä helkuttia. Ei kai elämä näinkään voi jatkua..?
Kommentit (8)
Odotan ilmeisesti jotain "ylhäältä" tulevaa muutosta tai asenteen muutosta pääkoppaani. Ajatelen, että kai ihmisen elämä on tätä. Pitää edes iloita että on jokin työ vaikka ei siellä viihtyisikään (työilmapiirin, työkavereiden tai työn sisällön vuoksi).
Saatat kärsiä työuupumuksesta, joka on yksi masennuksen muoto. Se täytyy hoitaa.
Saatat kärsiä työuupumuksesta, joka on yksi masennuksen muoto. Se täytyy hoitaa.
Olen vain turhautunut, väsynyt ja kyllästynyt työhöni. Menin sinne suurin odotuksin (ehkä vikatikki) edellisestä paikasta. En sopeudu, enkä viihdy. Koen, etei minulla ole mitään sanottavaa tai "yhteistä" työkavereiden kanssa. Lähinnä ärsyttää vain. Yritän tehdä työni itsekseni hyvin paljon, kysymättä neuvoa tai pohtimatta ääneen yhtään mitään toimintatapoja tms. Sillä tavoin saan päivän jotenkin menemää läpi. Muuten "lyön kirveen kiveen" jos haluan jotain keskustelua tai ideointia työhön liittyvistä asioista. Tuntuu, että vastassa vain myötäilevä lammaslauma joka tekee juuri niin kuin on aina tehtykin.
niin sais kyllä jäädä. Töitä tekevälle löytyy aina.
niin sais kyllä jäädä. Töitä tekevälle löytyy aina.
pelon kaltaiselle tunteelle. Kun kukaan töissä ei suoranaisesti ole ilkeä. Ehkä suurin ongelma on se, etten uskalla sanoa asioita ja ajatuksiani ääneen. Kukaan ei tunnu olevan samalla aaltopituudella. Itse olen liiaksi kyseenalaistava ja uusia ideoita hakeva. Muut tunnollisia ja tapoihin kangist4uneita.
Teet vaan hommat niin kuin sun mielestä on hyvä. Aika auttaa.
vasta oltuani puoli vuotta POIS ko työpaikasta tajusin mitä ammatillista itsemurhaa olin siellä tekemässä.
Pakko kai ajatella, että teen työni omalla tavallani. Rasittaa vain valmiiksi ne työkaverit, kun kyselevät oletko tehnyttämän ja tämän ja näin on sovittu tehtävän. Eikä tosiaan kyseessä kummoinenkaan työ jossa ei voisi omaa työtään muokata yhtään. Ja kohta taas aamu.