koulukiusattu, joka ei koskaan saanut elää nuoruutta

No en minäkäään, mutta koen silti eläneeni ihan täyttä nuoruutta. Ei siihen päihteitä, bileitä tai seurustelua ennen aikojaan tarvinnut. 

Ala-aste, toinen luokka. Siitä lähtien elämä sai kovia kolhuja ja pilkkaa niskaan että itsetunto heikkeni. Ei kutsuttu bileisiin, ei koulussa otettu ryhmään tekemään toitä yhdessä, liikunta myös. Joka päivä pilkkaa ja haukkumista. Yritä siinä kehittyä tasapainoiseksi aikuiseksi kun takaraivossa huutaa että olet huono ja tapa itsesi.  En käynyt ulkona. Jos joskus kävin yksin tulin itkien kotiin. Viereisessä pöydissä nuoret pilkkas.. Tänäkin päivänä käyn harvoin ulkona. En edes osaa jutella muiden ihmisten kanssa sillä pelkään että taas pilkataan ja mollataan. Ei miestä, ei perhettä. Ei mitään muuta kuin huono itsetunto. 

Kotibileissä ja teiniseurustelussa ei ole mitään hienoa, pinnallista ja tyhjää paskaa. Onneksi nuoruus on jo ohi, ihanaa olla tekemisissä aikuisten ihmisten kanssa.

Minä olin kotikiusattu. Koulussa asiat olivat paremmin koska pärjäsin siellä hyvin. Perseestä se aika oli joka tapauksessa. Kirvesmurhaajaksi olisin voinut kehkeytyä.

Kiusaaminen on sairasta, mutta bileet ja suhteet alaikäisenä ei nyt mitään juhlaa ole, ei niitä kannata murehtia. Koita rakentaa itsellesi vaikka jonkun ulkopuolisen avulla itsetunto ja onnellinen elämä. Kiusaajat on perseestä ja usein sairaita.

mitä olet saanut sen kuvan että tuo olisi juuri parasta elämää sinulle?

Samma här. En välittäisi edes bileistä ja seurustelusta, vaikka toisaalta ne olennaisesti siihen laumaan hyväksymiseen kuuluvatkin.

Koulukiusattu yhdeksän vuotta. Lievemmin kolme vuotta lisää (olin niin ihmiskammoinen etten osannut vuorovaikuttaa, onnellinen vain siitä että minut jätettiin rauhaan eli "vain" ulkopuolelle). Minulta ei evätty nuoruutta. Minulta evättiin elämä. Kiusaajat tekivät väärin, mutta syyttävä sormeni osoittaa aikuisia jotka asiaan eivät puuttuneet.

Ihmisen perusta rakentuu tuona aikana. Jos ei kotoakaan saa minkäänlaista kiveä siihen perustaan niin aika hatarasti seisot. Olen kasvanut ihmisenä kaiken tuon jälkeen mutten koskaan tule palautuksen.

*palautumaan. Olenkin harmitellut sitä että ei voi palautuksia elämän suhteen enää tehdä. Takuu mennyt umpeen jo kauan sitten.

Ai kotona kiusatuksi tuleminen on ihan ok?

Ehkä ne oli näitä "sun juttusi oli ikävää kuultavaa :(" -alapeukkuja? Mikään kiusaaminen ei ole ok.

Ehkä ne oli näitä "sun juttusi oli ikävää kuultavaa :(" -alapeukkuja? Mikään kiusaaminen ei ole ok.

Miksi kouukiusatut kuulostavat aina kauheilta valittajilta? Johtuuko se huonosta itsetunnosta?