Mulla on huomenna laskettuaika <3
Eli aikas jännissä tunnelmissa mennään kohti äitienpäivää täällä meillä :).
Kommentit (48)
Ois aika hieno äitienpäiväylläripylläri!
saas nähdä onko sulla vielä huominen juhlapäivä... vai joudutko odottamaan vielä vuoden ekaan äitienpäivään ♥
tsemppiä pinnistykseen
Paljon onnea, ei enää pitkä aika niin saat vauvan syliin :)
Mun esikoinen syntyi äitienpäivänä <3 Olen aina sanonut, että hän on mun elämän paras äitienpäivälahja, ja hän puolestaan on tästä ylpeä.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:38"]
onnea! minkä ikäinen olet?
[/quote]
Kiitos! :) (Kuten myös kaikille muille kommentoijille <3). Olen 25v :).
Tsemiä synnytykseen!
Verta vuosi niin että pyörryin, eppari leikattiin. Se oli niin kipee ettäpystyin pissaamaan vasta kahden päivän päästä. Katetroitiin siinä välissä. Kotii kun päästiin niin olin kolme viikkoa petissä, särkylääkkeitä kolmasti päivässä. Mies hoiti vauvan ja kaiken.
Kun raahauduin suihkuun, mies sillä välin vaihtoi petivaatteet ja laittoi uudet sänkysuojat. Makasin sängyssä ilman housuja että jalkoväli saisi happea. Jälkivuotoa tuli reippaasti.
Awwww'e :3 Onnee :3 Itte oon ollu viimeset pari viikkoo vauvakuumeessa, ehkä sit parin vuoden päästä on miunkin aika :)
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:31"]
saas nähdä onko sulla vielä huominen juhlapäivä... vai joudutko odottamaan vielä vuoden ekaan äitienpäivään ♥
tsemppiä pinnistykseen
[/quote]
Olenko ainoa, joka kokee viettävänsä huomenna ensimmäistä äitienpäivää vaikka lapsi syntyykin vasta kesällä? Minusta olen jo äiti vaikkei lapsi olekaan vielä vatsan ulkopuolella. Jos en kokisi olevani äiti jo nyt, olisin voinut jatkaa elämää aivan normaalisti kunnes lapsi syntyy (syödä kaikkea kiellettyä, juoda alkoholia, harrastaa urheilua, jota ei raskaana ollessa suositella yms).
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:44"][quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:31"]
saas nähdä onko sulla vielä huominen juhlapäivä... vai joudutko odottamaan vielä vuoden ekaan äitienpäivään ♥
tsemppiä pinnistykseen
[/quote]
Olenko ainoa, joka kokee viettävänsä huomenna ensimmäistä äitienpäivää vaikka lapsi syntyykin vasta kesällä? Minusta olen jo äiti vaikkei lapsi olekaan vielä vatsan ulkopuolella. Jos en kokisi olevani äiti jo nyt, olisin voinut jatkaa elämää aivan normaalisti kunnes lapsi syntyy (syödä kaikkea kiellettyä, juoda alkoholia, harrastaa urheilua, jota ei raskaana ollessa suositella yms).
[/quote]
Hm....teinit
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:43"]Tsemiä synnytykseen!
Verta vuosi niin että pyörryin, eppari leikattiin. Se oli niin kipee ettäpystyin pissaamaan vasta kahden päivän päästä. Katetroitiin siinä välissä. Kotii kun päästiin niin olin kolme viikkoa petissä, särkylääkkeitä kolmasti päivässä. Mies hoiti vauvan ja kaiken.
Kun raahauduin suihkuun, mies sillä välin vaihtoi petivaatteet ja laittoi uudet sänkysuojat. Makasin sängyssä ilman housuja että jalkoväli saisi happea. Jälkivuotoa tuli reippaasti.
[/quote]
Vastapainoksi: synnytykseni oli esikoissynnytykseksi suht nopea (kaikenkaikkiaan 7h) ja helppokin vielä. Minullekin leikattiin tosin eppari.
Pissasin heti synnytyksen jälkeen onnistuneesti eikä siinä jatkossakaan ollut ongelmia. Tokihan haava oli kipeä ja pari ekaa päivää kyljen kääntäminenkin oli vaikeaa ja kivuliasta, kävelystä puhumattakaan.
Mutta ei minulla pärjäämisen kanssa ongelmia ole ollut. Olen yh ja kotiutumisesta lähtien hoitanut kaiken yksin enkä ole kokenut sitä vaikeaksi tai rankaksi - epparihaavasta huolimatta. Kaksi ekaa päivää synnytyksestä otin särkylääkkeitä, koska haava ja jälkisupistukset tekivät kipeää. Muuten en ole tarvinnut.
Onnea ap! :)
Minusta esikoistaan odottava nainen ei ole vielä oikeasti oikeasti äiti. Sitten kun synnytys, yletön rakkauden tunne+huolehtiminen, yövalvomiset, kipeät tissit, väsymys, vaipanvaihdot ym. on tulleet tutuksi, on ÄITI :)
Toki poikkeuksena naiset, jotka syystä tai toisesta menettävät lapsensa heti tämän synnyttyä tai jos lapsi kuolee kohtuun. Kun on käyny edellä mainitun murhenäytelmän läpi, on äiti siinä missä nekin, jotka ovat lapsensa saaneet pitää.
Tämän.sanon siis kaikella rakkaudella, kyllä te ymmärrätte kun äidiksi tulette :) Raskausaika on vain jäävuoren huippu, jos sitäkään.
Kun saa käärön syliin ensimmäistä kertaa,tietää mitä on äidinrakkaus. <3 Päivääkään en vaihtaisi pois.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:56"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:43"]Tsemiä synnytykseen!
Verta vuosi niin että pyörryin, eppari leikattiin. Se oli niin kipee ettäpystyin pissaamaan vasta kahden päivän päästä. Katetroitiin siinä välissä. Kotii kun päästiin niin olin kolme viikkoa petissä, särkylääkkeitä kolmasti päivässä. Mies hoiti vauvan ja kaiken.
Kun raahauduin suihkuun, mies sillä välin vaihtoi petivaatteet ja laittoi uudet sänkysuojat. Makasin sängyssä ilman housuja että jalkoväli saisi happea. Jälkivuotoa tuli reippaasti.
[/quote]
Vastapainoksi: synnytykseni oli esikoissynnytykseksi suht nopea (kaikenkaikkiaan 7h) ja helppokin vielä. Minullekin leikattiin tosin eppari.
Pissasin heti synnytyksen jälkeen onnistuneesti eikä siinä jatkossakaan ollut ongelmia. Tokihan haava oli kipeä ja pari ekaa päivää kyljen kääntäminenkin oli vaikeaa ja kivuliasta, kävelystä puhumattakaan.
Mutta ei minulla pärjäämisen kanssa ongelmia ole ollut. Olen yh ja kotiutumisesta lähtien hoitanut kaiken yksin enkä ole kokenut sitä vaikeaksi tai rankaksi - epparihaavasta huolimatta. Kaksi ekaa päivää synnytyksestä otin särkylääkkeitä, koska haava ja jälkisupistukset tekivät kipeää. Muuten en ole tarvinnut.
Onnea ap! :)
[/quote]
Kuulosti kyllä todella hurjalta tuo ensimmäinen kertomus, siinä on varmasti ollut jaksamista ja paljon! Kiva kuitenkin kuulla että kaikilla ei ole ollut ihan yhtä rankka koettelemus. Ps. Kiitos jälleen onnitteluista <3.
Voi miten ihanaa!!! Onko tulokas tyttö vai poika? Vai tiedättekö vielä???
Miksi sitten ÄITIYSneuvolassa puhutaan äideistä, jos maagisesti äitiys alkaisi vasta synnytyssalissa? Kyllä sitä äidiksi alkaa kasvaa jo odotusaikana.
T. Äiti 35 v.
Minä olen kaksi kertaa tehnyt positiivisen raskaustestin äitienpäiväviikonloppuna. Ja molemmat vauvat myös syntyivät. Olihan se hassu tunne juhlia omalla äitillä. Ja pakkohan testeistä oli äitillekin kertoa! :D
Kahen viikon päästä teillä voi hyvinki olla jo vauva :)