Miten tutkitaan mahd laktoosivaiva tai keliakia?

Lääkäri kirjoittaa lähetteen labraan verikokeisiin.

Keliakia vaan harvemmin näkyy pelkässä verikokeessa, yleensä otetaan koepalat suolesta.

Ensiksi verikoe ja sen jälkeen koepala

Oletko vaihtanut maidon laktoosittomaan?

Laktoosivaiva silleen että siirrytään laktoosittomaan ruokavalioon ja katsotaan miten oireille käy. Sama keliakin suhteen, näitä ei tosin ehkä kannata yhtäaikaa tehdä. Jos gluteeniton ruoka lopettaa oireet, palataan takaisin entiseen ruokavalioon muutamaksi kuukaudeksi ja sitten tehdään skopia.

En ole. Tosin ei juo paljoakaan maitoa nykyisin, hyvä jos 2 lasillista päivässä eli koulussa ja kotona lasilliset. Pitäisköhän kokeilla...mutta entä muu ruokavalio, vähän tuntuu radikaalilta ruveta itse summamutikassa aineita karsimaan tms..

ap

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:33"]

Oletko vaihtanut maidon laktoosittomaan?

[/quote]

Varaa aika lääkäriin. Itse kävin perjantaina meidän 8v. kanssa. Lääkäri tunnusteli vatsaa ja ensi viikolla mennään labraan verikokeisiin. Laktoosi näkyy myös verikokeessa, että ei enää tarvi juoda sitä litkua. Tulosten saanti kestää noin pari viikkoa. Meillä samanlaisia oireita ollut pitempään. Olen huomannut että vehnä on pahin meidän perheessä.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:37"]

Laktoosivaiva silleen että siirrytään laktoosittomaan ruokavalioon ja katsotaan miten oireille käy. Sama keliakin suhteen, näitä ei tosin ehkä kannata yhtäaikaa tehdä. Jos gluteeniton ruoka lopettaa oireet, palataan takaisin entiseen ruokavalioon muutamaksi kuukaudeksi ja sitten tehdään skopia.

[/quote]

Keliakiaa ei kannata itse testailla, koska sen toteaminen on vaikeaa, jos lapsi on ollut gluteenittomalla ruokavaliolla. Verikokeella saa jo aika hyvää osviittaa siitä, voiko olla kyse keliakiasta, joten ÄLÄ ap noudata ylläolevaa ohjetta ja ala itse testailla sulkemalla gluteenia ruokavaliosta. Mars verikokeisiin!

http://www.keliakialiitto.fi/liitto/keliakia/lapsen_keliakia/diagnoosi/

"Keliakiaruokavalioon ei tule siirtyä ennen koepalaan perustuvaa diagnoosia, esimerkiksi positiivisen vasta-ainetuloksen perusteella. Tällöin diagnoosi voi jäädä epäselväksi, koska lapsella suolinukka alkaa parantua nopeasti."

Myös laktoosi-intoleranssi saadaan melko hyvin selville verikokeella.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03100

Laktoosi on helppo itse testata nyt, kun melkein kaikkia maitotuotteita saa laktoosittomina (Eila ja vast.). Siis ei Hyla, vaan laktoosittomat. Koko perhe voi syödä samoja. 

Keliakia on mutkikkaampi testata eikä molempia kannata testata yhtä aikaa, kuten joku jo sanoikin. 

Luota itseesi. 

9 puhuu asiaa. Ja keliakian perusteella voi hakea lapselle vammaistukea, mitä ei saa, jos ei ole tehty asianmukaista tutkimusta ja diagnoosia. Minkä senkin takia on erit. huono idea alkaa itse testailla.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:30"]

Keliakia vaan harvemmin näkyy pelkässä verikokeessa, yleensä otetaan koepalat suolesta.

[/quote]

Käsittääkseni menee toisinpäin, että pienemmällä osalla keliaakikoista ei näkyisi veressä.

Keliakiatutkimus, laaja
8502
S -KeliLa
Osatutkimukset

S -DGPAbA, S -DGPAbG, S -EMAbA, S -IgAKeli ja S -tTGAbA

Tiedustelut

Virologian ja immunologian osasto, immunologian yksikkö, puh. (09)471 73220

Yhteyshenkilöt

lääkäri Riitta Karttunen: riitta.a.karttunenhus.fi / 050 4272460 ja lääkäri Timo Walle: timo.wallehus.fi / 050 4279924

Lähete

Immunologiset yhdistelmätutkimukset

Indikaatiot

Keliakian ja ihokeliakian (dermatitis herpetiformis) diagnostiikka (varsinkin pienillä lapsilla). Raudanpuutosanemian ja malabsorptiosyndroomien erotusdiagnostiikka.

Näyteastia

Seerumi-geeliputki 5 ml

Näyte

2 ml seerumia. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikonlopun yli. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.

Menetelmä

Fluoroentsymoimmunologinen (FEIA) menetelmä: S -DGPAbA (20708), S -DGPAbG (20709), S -tTGAbA (1885), S -tTGAbG (KLnro 1886) Immunofluoresenssi: S -EMAbA (4390), S -EMAbG (KLnro 4391) ja EIA: S -IgAKeli. S -DGPAbA ja S-DGPAbG tehdään aina molemmat, tTGAbG ja EMAbG tehdään vain jos näytteessä todetaan IGA-puutos.

Tulokset valmiina

5-12 työpäivän aikana.

Tulkinta

Viitearvot:

S -DGPAbA, S -DGPAbG (sekä aikuiset että lapset):

Normaali alle 7 U/ml
Heikosti koholla 7 - 15 U/ml
Koholla yli 15 U/ml

Kudostransglutaminaasivasta-aineet (yksikkö U/ml):

S -tTGAbA S -tTGAbG
normaali < 7 < 10
raja-arvoinen 7 - 13 10 - 15
positiivinen > 13 > 15

Endomysiumvasta-aineet (S -EMAbA ja -EMAbG):

Normaali < 5 titteri

S -IgAKeli:

Kaikki: yli 0.1 g/l normaali

Hoitamattomassa keliakiassa ja dermatitis herpetiformiksessa on valtaosalla potilaista DGPAbA- ja/tai DGPAbG-vasta- aineita, IgA-luokan endomysiumvasta-aineita ja/tai kudostransglutaminaasivasta-aineita. Näiden vasta-aineiden avulla voidaan osoittaa yli 95% hoitamattomista keliakiatapauksista. tTGAbA ja EMAbA negatiivisuus voi johtua selektiivisestä IgA puutoksesta, joka on keliakiapotilailla huomattavasti normaaliväestöä yleisempi. Tästä syystä tutkimukseen sisältyy semikvantitatiivinen seerumin IgAKeli-määritys. Alle 0.1 g/l tulokset varmistetaan nefelometrisellä tutkimuksella. IgA-puutoksen yhteydessä EMAbG- ja tTGAbG-vasta-aineet ovat keliakiapotilailla yleensä lisääntyneet samoin DGPAbG-vasta- aineet.

Uusissa DGPAb- testeissä käytetään antigeeneinä deamidoituja gliadiinipeptidejä. Keliakian alussa syntyvät ensimmäiset vasta- aineet ilmeisesti näitä gliadiinipeptidejä kohtaan. Sekä IgG- että IgA-luokan DGP-vasta-aineet ovat keliakialle spesifisiä. S-DGPAbG-vasta-aineet ovat herkkä keliakian indikaattori sekä IgA-puutteisilla että tavallisilla ei IgA- puutteisilla keliakiapotilailla.

Varsinkin pienillä lapsilla DGP-vasta-aineet voivat olla ensimmäinen merkki kehittyvästä keliakiasta. Tutkimus lisää hieman yhdistelmätutkimuksen herkkyyttä. Lopullinen keliakian diagnoosi perustuu ohutsuolibiopsian löydökseen.

Huomautuksia

S-DGPAbA ja S-DGPAbG tehdään aina molemmat. S-EMAbG (KLnro 4391) ja S-tTGAbG (KLnro 1886) tehdään vain jos näytteessä todetaan IgA-puutos.

Tutkimus S -KeliLa päivitetty 16.04.2014 / ILL

Laktoosimalabsorptioon liittyvä geenimuutos, DNA-tutkimus verestä
4614
B -LAKT-D
Tiedustelut

Genetiikan laboratorio, puh. 09 471 74339 toimisto tai 09 471 75905 lääkäri tai molgenlab(at)hus.fi

Yhteyshenkilöt

lääkäri Kristiina Aittomäki: kristiina.aittomakihus.fi / (09) 471 72187 / (050) 427 1406 ja kemisti Arto Orpana: molgenlabhus.fi / (09) 471 74309 / 050 427 0647

Indikaatiot

Etiologialtaan epäselvät vatsavaivat kuten turvotus, kurina, ilmavaivat, ripuli ja kipu.

Näyteastia

EDTA-putki 5/3 ml

Näyte

Verinäyte otetaan 5/3ml ml EDTA-putkeen. Näyte lähetetään huoneenlämpöisenä eikä se saa jäätyä. Näyte toimitetaan osoitteella HUSLAB, Näytteiden vastaanotto, Meilahden sairaala, PL 340, 00029 HUS.

Tarvittaessa näytteen voi säilyttää jääkaapissa 1-3 vrk.

Menetelmä

Syklinen minisekvensointi. Akkreditoitu menetelmä.

Tulokset valmiina

Kahden viikon kuluessa näytteen saapumisesta

Yleistä

Laktoosin imeytymishäiriö eli laktoosimalabsorptio, joka yleisimmin tunnetaan laktoosi-intoleranssina, johtuu suolen laktaasientsyymin aktiivisuuden alenemisesta iän myötä (yleensä keskimäärin 5-12-vuotiaana). Laktaasientsyymin aktiivisuuden aleneminen johtaa maitosokerin (laktoosin) riittämättömään pilkkoutumiseen ja aiheuttaa maidon tai muiden laktoosia sisältävien ruoka-aineiden nauttimisen jälkeen ilmavaivoja, vatsan turvotusta, ripulia ja joskus vatsakipuja. Laktaasigeenin säätelyalueella nukleotidissa - 13910 sijaitseva geenimuutos liittyy C/C-genotyyppimuodossa laktoosin imeytymishäiriöön, ja genotyypit C/T ja T/T liittyvät normaaliin laktoosin sietoon. Noin 70 % suomalaisista, joilla on CC-genotyyppi, saa oireita laktoosista.

Tulkinta

Noin 70 % suomalaisista, joilla on CC-genotyyppi, saa oireita laktoosista.

Suomalaislapsilla, joilla on CC-genotyyppi, ohutsuolen laktaasientsyymin aktiivisuuden on osoitettu vähenevän yleensä 5-12 vuoden iässä. Alle 12-vuotiailla lapsilla, joilla on C/C-genotyyppi, suoliston laktaasientsyymin aktiivisuus voi siis olla vielä normaali. Alle 12-vuotiailla lapsilla vatsavaivojen selvittelyssä on arvioitava oireiden liittyminen laktoosipitoisten tuotteiden nauttimiseen ja tarvittaessa huomioitava myös muut vatsaoireita aiheuttavat syyt.

C/T- ja T/T-genotyypit poissulkevat primäärin laktoosimalabsorption kaiken ikäisillä.

Huomautuksia

Tutkimuksesta ei anneta erillistä lausuntoa.

Laktoosimalabsorption geenitesti ei sulje pois muita sekundaarisesti laktoosin sietokykyyn vaikuttavia tekijöitä, kuten keliakiaa tai suolistoinfektioita.

Tutkimus B -LAKT-D päivitetty 07.10.2013 / ML

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:37"]

En ole. Tosin ei juo paljoakaan maitoa nykyisin, hyvä jos 2 lasillista päivässä eli koulussa ja kotona lasilliset. Pitäisköhän kokeilla...mutta entä muu ruokavalio, vähän tuntuu radikaalilta ruveta itse summamutikassa aineita karsimaan tms..

ap

[quote author="Vierailija" time="10.05.2014 klo 20:33"]

Oletko vaihtanut maidon laktoosittomaan?

[/quote]

[/quote]

Laktoosi-intolerantikolle pienikin maitomäärä voi aiheuttaa vatsanväänteitä, ripulia ja ilmavaivoja, joten kannattaa tuo ainakin kokeilla. Eihän siitä mitään haittaa ole, jos esimerkiksi kokeilee laktoositonta ruokavaliota perjantai-illasta maanantaiaamuun - jos olo helpottaa, asia on selvä. Ensimmäinen asia mitä lääkäri kysyy, on juuri tuo laktoosittoman (huom! EI maidottoman) ruokavalion kokeilu.

Jos oireet ovat kestäneet pitkään, myös laktoositonta on kokeiltava vähintään viikko, ennen kuin helpotusta voi odottaa. Jatkuva ärsytys nimittäin saa suolen huonoon kuntoon.

Tehdäänkö muuten lapsille tähy nukutuksessa?

[quote author="Vierailija" time="14.05.2014 klo 06:05"]

Jos oireet ovat kestäneet pitkään, myös laktoositonta on kokeiltava vähintään viikko, ennen kuin helpotusta voi odottaa. Jatkuva ärsytys nimittäin saa suolen huonoon kuntoon.

Tehdäänkö muuten lapsille tähy nukutuksessa?

[/quote]

Lapsille tehdään tietääkseni nukutuksessa. Aikuinenkin voi saada nukutuksen, jos hereillä tekeminen ei millään onnistu.