Lapset, joille ei ole sanottu ei

Millaisia kokemuksia on lapsista joille ei ole sanottu ei, ainakaan vanhempien suusta? Onko oikeasti järkevää kasvattaa lapsia niin, että heille ei sanota ei, siis näin ihan pienestä lähtien. Kaverini mukaan lapsille ei saa sanoa ei. Tai ainoa torua "et saa tehdä sitä ja tätä" jne. Onko tämä joku nykyinen kasvatusideologia? Jonka mukaan vaikuttaa lapseen negatiivisesti jos käytetään liikaa ei sanaa?