Lue keskustelun säännöt.
Mielenterveydestä
01.05.2014 |
Pitäisikö minun olla huolissani omasta mielenterveydestäni? Elämässäni on tapahtunut aika isoja, monen mielestä traumaattisia asioita viime vuosien aikana. En ole jutellut niistä kunnolla kenellekään enkä haluakaan. Mieluummin olen hiljaa, olen sopeutuva ja pyrin unohtamaan ikävät asiat.
Yritän täyttää arkeni niin, että teen 6 päivää viikossa töitä, urheilen päivittäin, teen kaikki kotityöt ennen kuin muut perheenjäsenet ehtivät jne. Jos päivä menee hyvin, en ole ehtinyt koko päivän aikana hengähtää ajattelemaan mitään.
Nukun hyvin, urheilemisen takia voin mainiosti, saan töissä kiitosta ja perhekään ei valita. Mikään ei kuitenkaan oikein tunnu miltään ja joskus mietityttää, onko normaalia olla reagoimatta oikein mihinkään ikävään mitenkään. En koe voivani huonosti, mutta jos olisin hermoromahduksen partaalla, en kai tajuaisi sitä. Voiko burn out tulla ihan puun takaa, ettei itse sitä tajua?
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JOs mikään ei tunnu miltään, niin joku on vialla. Varsinkin jos elämässäsi on oikesti tapahtunut isoja asioita viimeaikoina jotka ovat jääneet käsittelemättä. Jos asioita ei käsittele, ne palaavat jossain vaiheessa kummittelemaan. Ja jos niitä asioita on enemän, voi pieni vastoinkäyminen laukaista vaikean masennuksen jonka hoitaminen voi viedä kauan. Suosittelisin mielenterveystoimistoon menemistä..