Lue keskustelun säännöt.
Raskaus ja bulimia, oletteko kertoneet neuvolassa?
17.05.2014 |
Olen nyt kolmannella kuulla raskaana. Bmi on 28.
Viime raskaudessa lihoin 30 kg painaen lopulta 115kg. Silloin kärsin BEDistä. Söin just mitä halusin ja niin paljon kuin halusin. Päätin että nyt en liho kuin max 7 kg.
Mutta ruokahalua on suuri, makean ja roskaruuan himosta puhumattakaan :( Ekat 4 viikkoa meni hyvin, nyt pari viikkoa on mennyt huonommin ja tällä viikolla olen oksentanut jo 4 kertaa. Painottuu aina iltaan nuo syömiset ja oksentamiset.
En uskalla kertoa neuvolassa kun hoitajana on hirveä nainen joka pätee joka asiasta :( EI siis tunnusellaiselta ihmiseltä jolle voisi asioistaan kertoa.
Huoh, lapsi on erittäin odotettu mutta en muistanut että tää oli näin rankkaa syömisten suhteen :(
Kommentit (4)
En kertonut. Tosin kaikissa raskauksissa oli niin pahat pahoinvoinnit, että oksentelin koko ajan sen takia. Mutta en kertonut, että olin oikeastaan iloinen, että oksensin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että sä tarvitset keskusteluapua. Kerro neuvolassa ja jos ei terkka osaa/halua/pysty/kykene sitä tarjoamaan, vaihda terkkaa tai pyydä päästä lääkärille.
En ole kärsinyt syömishäiriöstä koskaan joten en tiedä olenko "kelvollinen" vastaamaan. Mielenterveysongelmia on kuitenkin ollut masennuksen muodossa vuosia sitten (kaikki siis ollut hyvin viimeiset 8 vuotta) ja raskausaikana aivan alussa huomasin alakulon taas nousevan pintaan. Hormoneilla ja uudella tilanteella (esikoisraskaus) oli taatusti oma osuutensa, mutta tunnistin myös aiemmasta tuttuja masennuksen merkkejä.
Keräsin rohkeutta tosi pitkään kunnes kerroin nolostellen neuvolassa tunteistani. Pelkäsin, että otsaan lyödään heti paskan äidin leima. Sen sijaan minuun suhtauduttiinkin oikein asiallisesti, ei vähätelty muttei myöskään hysterisoitu. Terveydenhoitajan ohella kävin keskustelemassa myös perhetyöntekijän kanssa ja hän lupasi myös laittaa lähetteen tarvittaessa neuvolapsykologille. Tämä vilpitön ja oikeasti lämminhenkinen välittämisen tunne ja välitön apu paransivat mielialaa jo hurjasti.
Tällä siis tahdon sanoa että suosittelen oikeasti juttelemaan neuvolassa tilanteestasi. Jos työntekijäsi vaikuttaa huonolta kohteelta, ota selvää onko siellä muita kelle puhua. Jos oma hyvinvointisi kärsii, olet varmasti stressaantunut ja harmissasi joka ei ole kenenkään etu.
Paljon tsemppiä sinulle ja onnea raskaudesta ja raskauteen! :)
Et tietenkään kerro, mitä siitä hyödyt?