Mihin muuta voisi hakea lukemaan samoilla pääsykoekirjoilla kun lääkikseen?
Nuoremme pohtii kovasti ammatinvalintaansa. Opiskelee lukiossa pitkää matikkaa, kemiaa, biologiaa ja fysiikkaa. Tavoitteena lääkis. Mietin, että mitä muuta voisi hakea opiskelemaan yliopistoon samalla pääsykoepänttäämisellä? Onko teillä vinkkejä ammatinvalintaan? Kemian opiskelu ei kiinnosta tai siis ammattina ei kiinnosta nuorta. Eikä oikein matikanopekaan, vaikka suvussa niitä olisi paljon ja kaikki tyytyväisiä ammattiinsa:)
Kommentit (23)
Mitkä ne lääkiksen pääsykoekirjat on?
Jos on hyvät paperit, niin pääsee ilman pääsykokeitakin kemiaa tai fysiikkaa lukemaan.
Voi hakea sairaanhoitajaksi, jos osaa valehdella motivaatiostaan valitsijoille. Sitten hakee uudestaan lääkikseen.
Aika paljonkin on vaihtoehtoja, jossa on osa lääkiksen pääsykoekirjoista eli lukion oppimäärä jostakin/joistakin näistä: bi, fy ja ke. Tässä koulutusohjelmia: fysiikka, kemia, biologia, biotekniikka, biokemia, biotieteet, farmasia, ravitsemustiede, elintarviketieteet, ympäristötieteet, tekniikan alat, metsätieteet... Vaihtoehtoja riittää.
Kannattaa varmaan hakea lukemaan kemiaa tai biologiaa, sillä näihin ei varmaankaan useissa yliopistoissa ole pääsykoekirjoja, vaan sisään haetaan lukion oppimäärällä samoin kuin lääkikseenkin. Lisäksi, jos lääkis on ykkösvalinta mutta ekalla kerralla ei tärppäisi ja poikasi haluaisi yrittää uudelleen lääkikseen myöhemmin, ei kemian ja biologian opiskelu menisi ainakaan kokonaan hukkaan, vaan opintoja saisi varmasti ainakin osittain hyväksiluettua.
Teknillisiin yliopistoihin voi päästä suoraan, jos kirjoittaa tarpeeksi hyvät yo-paperit. Kannattaa siis satsata niihin. Hyvä menestys ja laskurutiini luonnontieteissä auttaa myös lääkiksen pääsykokeissa.
Suosittelen Aaltoa. Arvostettu yliopisto alallaan. Itse olen kemiantekniikan DI ja työ ei siis todellakaan ole mitään koeputkipipertämistä, jos nuoresi niin kuvittelee. Minäkin luulin vielä opinnot aloittaessani, että lukisin kemiaa, mutta luvut olikin ihan jotain muuta. Kemiantekniikassa pääpaino on nimenomaan siinä tekniikassa, ja olenkin nyt siis suurehkossa tehtaassa töissä isojen koneiden parissa. On mielenkiintoista! Myös suosittelen Aaltoa siinäkin mielessä, että jos ei eka yrittämällä pääse lääkikseen, luetaan Aallossa (kemiassa) koko vuosi kemiaa ja fyssaa, ja näin ollen seuraava pyrkykerta helpottuu.
Jos tekniikka kiinnostaa, niin teknilliset aineet. Jos terveysala kiinnostaa, niin esimerkiksi farmasia, ravitsemustieteet.
Siis lääkiksen pääsykoekirjat on lukion bilsa, fysiikka ja kemia:)
Ja siis ei voi ottaa mitään opiskelupaikkaa vastaan ilman, että menettää seuraavana vuonna ensisijaisuuspisteet.
Jos kirjottaa hyvin ylppäreissä, pitkä matikka avaa jo ovea yliopistoo..
moneen paikkaan ei voi hakea lääkiksen kanssa samaan aikaan, koska pääsykoepäivä on sama. esim. farmasia, ravitsemustieteet, biokemia. juurikin tuon syyn takia että paikkoja vievät lääkikseen haluavat jotka sitten vievät kalliin opiskelupaikan muilta.
Bioinformaatioteknologia on varsin suosittu, samoin fysiikka ja kemia yliopistolla. Samalla kurssilla lääkiksessä oli paljon noissa käväisseitä... Jotkut sitten tykästyvätkin ja jäävät lukemaan loppuun nuo aineet.
Bioinformaatioteknologia on varsin suosittu, samoin fysiikka ja kemia yliopistolla. Samalla kurssilla lääkiksessä oli paljon noissa käväisseitä... Jotkut sitten tykästyvätkin ja jäävät lukemaan loppuun nuo aineet.
Onko oikeesti lääkiksen pääsykoekirjat vain nuo lukion kirjat? Miten sinne on sitten niin vaikea päästä?
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 21:41"]moneen paikkaan ei voi hakea lääkiksen kanssa samaan aikaan, koska pääsykoepäivä on sama. esim. farmasia, ravitsemustieteet, biokemia. juurikin tuon syyn takia että paikkoja vievät lääkikseen haluavat jotka sitten vievät kalliin opiskelupaikan muilta.
[/quote]
ravitsemustiede ei ole nykyisin samana päivänä ja Kuopioon hakijamäärä kolminkertastui sen takia. Onneksi korkeakoulu-uudistus vähän pistää hakijoita miettimään, mitä oikeasti haluaa
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 21:49"]
Onko oikeesti lääkiksen pääsykoekirjat vain nuo lukion kirjat? Miten sinne on sitten niin vaikea päästä?
[/quote]Eikös tuo ole ensimmäinen kerta, kun on pelkät lukion kirjat.. Ennen oli Galenos. Nyt kai yritetään, että nuoret pääsisivät suoraan lukiosta sisään.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2014 klo 21:49"]
Onko oikeesti lääkiksen pääsykoekirjat vain nuo lukion kirjat? Miten sinne on sitten niin vaikea päästä?
[/quote]täytyy olla syventävät ja pitkästä matematiikasta ei ole haittaa, auttaa laskuissa koska niitäkin siellä on ja mitä enemmän niin poikia pääsee silloin paremmin sisään
Kannattaa hakea sekä yliopistolle (FM) että teknilliseen korkeakouluun / yliopistoon (esim. Aalto) (DI). Yliopistolla pääaineeksi voi valita matematiikan, kemian tai fysiikan, teknilliset opinnot ovat soveltavampia, joten vaihtoehtojakin on enemmän. Joillekin osastoille on vaikea päästä ja joillekin kohtalaisen helppo. DI-tutkintoa arvostetaan työelämässä ja sen pohjalta voi tehdä monenlaista työtä. Yliopistotutkinto on ehkä enemmänkin tutkijaksi tai opettajaksi valmentava, mutta toki urapolku voi olla paljon muutakin. Kannattaa siis hakea molempiin lääkiksen lisäksi.