Varattuna salasuhteeseen varatun kanssa? Kokemuksia?

uppis

Turvallista koska molemmilla menetettävää. Muuten mies voisi leuhkia valloituksellaan.

Minulla oli varattuna varatun kanssa salasuhde 2kk ja tästä aikaa reilu kuusi vuotta, salasuhde loppui kun jätimme silloiset puolisot ja nyt meillä 5v. Ja 7kk lapset ja perheonni! :D ..toki kumpikaan ei ollut naimisissa ja lapsia ei ollut niissä edellisissä suhteissa ja kun hommaan ryhdyin niin olin valmis silloisesta miehestä luopumaan..olisi kyl kannattanut jättää ennen salasuhdetta, tai no ei se siitä vieläkään tiedä.. Mutta jos leikkiin ryhdyt niin panoksena on se miehesi/perheesi menetys, tiedä se. Nykyään ei tulisi mieleenkään moinen..ihastuksii tulee ja menee ja meillä niistä toiselle kerrotaan ja asia ymmärretään, loppujen lopuks liitto vaan vahvistuu kun luottaa toiseen. Luottamuksen muodostuminen vie vuosia, ja sekunnissa sen voi menettää.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 14:05"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 13:38"]

Pettäminen on jännittävää myytyä ehkä olisi parempi harrastaa pettämisleikiä puolison kanssa. Aikuisetkin saavat leikkiä! Miten olisi varattu hotellihuone. Menisitte baariin eriaikaan mittailisitte tilannetta, testaisitte markkina arvoanne mutta parin drinksun jälkeen menisitte kosiskelemaan puolisoamme ja menisitte huoneseen hoitamaan stressit pois

[/quote]

Tää oli hyvä, pitääpä kokeilla :)

[/quote]

Samalla voi vaihtaa myös roolit toisinpäin. Jos mies on normaalisti se aloitteen tekijä, niin tuolloin aloitteen tekee nainen. Jos normaalisti on ensin suuseksiä ja sitten lähetyssaarnaajaa, niin nyt aloitetaan seisoaltaan takaapäin ja viimeistellään suuseksillä. Jos normaalisti on valot päällä niin nyt ne on pois. Jos normaalisti ei miehen anukseen kosketa, niin nyt sinne menee sormi.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 16:23"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 15:27"]

Hyi helvetti, miksi et jätä miestäs?! Älytöntä. Miksi haluat sitten elää suhteessa jossa ei ole intohimoa? EN YMMÄRRÄ! 

Pettäjät on sisäisesti vaan niin rumia.

[/quote]

Missään suhteessa ei ole intohimoa kuin joitain vuosia. Sen jälkeen on rakkautta, jos sitäkään.

[/quote]

Noh, jos noin haluat ajatella. Meillä on takana kohta 10 vuotta ja intohimoa edelleen ihan niinkuin alussakin. Ja rakkautta myös.

Liikaa tunnetason kikkailua teillä kuvioissa mukana. Salasuhteen tarkoituksen kuuluu olla seksuaalisen himon tyydyttäminen. Naiset nyt tietysti alkavat heti läärätä typeryyksissään tunteita kehiin.

Kuka sitä samaa järveä jaksaa ikänsä soutaa, välillä pussit tyhjiksi vieraaseen mättääseen niin vaimonkin torttu maistuu taas paremmalta.

Itseasiassa, vaikka tästä aiheesta ottaisi kaikki tunnetasot pois ja ajattelisi asiaa kylmän loogisesti, on pettäminen silloinkin väärin.

Kuten joku tuolla jo mainitsi, parisuhde, silloin kun ei ole kysessä avoin suhde, on aina sopimus yksinoikeudesta. Parisuhteen osapuolilla on yksinoikeus toisiinsa. Ei liiketoiminnassakaan voi seuraamuksetta luvata jollekin yksinoikeutta ja sitten rikkoa yksipuoleiusesti sopimusta.

Jos pettäjä ja salasuhteessa ollut ei tajua toimineensa väärin, on peiliinkatsomisen paikka. Tämän sanon vaikka olen itse ollut salasuhteessa, tullut petetyksi ja pettänyt itse.

Kyllä se pitää pystyä tunnistamaan ja tunnustamaan, milloin tekee väärin.

Suurin ongelma tuossa varmaan on, että kestääkö omatuntosi ihan TODELLA salasuhteen. Voitko todellakin loppuelämäsi pitää niin ison asian salassa puolisoltasi ja elää hyvää elämää ilman, että koet koko ajan tunnontuskia ja haluaisit tunnustaa kaiken puolisolle. Minä en edes haaveile salasuhteesta pelkästään sen takia, että minulla on turhankin tarkka omatunto. Tiedän jo etukäteen, etten mitenkään saisi suhteesta niin paljon irti, että se olisi sen kärvistelyn arvoista :)

Suurin ongelmasi tulee olemaan käytännön järjestelyt. Missä pääsette tapaamaan? Hotellit ovat pitkän päälle hankala ja kallis vaihtoehto. Autot on teinipanoille, kotiin nyt ei ainakaan voi salarakasta tuoda. Molempien mahdolliset kesämökitkin ovat vähän niin ja näin  - eli sen toisen perheen reviiriä.

Itselläni on ollut erilaisia salasuhteita 11 vuoden ajan, koko ajan siis olen ollut kunnon aviovaimo :) Omatunto ei ole vaivannut kertaakaan, aviomies ei ole jäänyt mitään vaille, meillä on myös keskenämme erinomaisen hyvää seksiä.

Tapaamispaikastamme voin kiittää vanhapiikakummitätiöni, joka jätti minulle perinnöksi pienen töölöläisyksiön. Mieheni ei tiedä asunnosta mitään. Hän ei pääse näkemään veroilmoitustani ja asunto-osakeyhtiön kirjeet tulevat työpaikalleni.

Niin.. en tiedä kestäisikö omatunto. Minulla on kyllä ollut jonkinlainen salasuhde monta vuotta sitten, mutta siinä ei menty kauhean pitkälle, ainoastaan puheluita, tekstiviestejä, ja suudelmia. Siitä oli omantunnontuskia, mutta ei kauhean pahoja... tai sitten en enää vain muista.

Tapaamispaikat olisivat kyllä varmaan hankalia järjestää? Tosin ajattelin, että tapailisimme ehkä kerran kuukaudessa, maksimissaan kaksi kertaa, en tiedä tulisiko hotellit sitten niin kauhean kalliiksi, vielä jos puoliksi ne maksaisi. Täytyypä miettiä tätäkin.

ap

Oletko varma ettei miehesi sallisi seksisuhdetta? Jos kerran intohimo on kuollut, luulisi hänenkin olevan realisti.

Olen mies, mutta vastaavaan tilanteeseen aikanani ryhdyin. Vituiks meni kuin Jeesuksen pääsiäinen.

Minun vaimoni kanssa ollaan edelleen yhdessä, koska paljastui, että hänellä oli myös ollut jotain pikkujoulusutinoita sun muita. Mutta eihän tämä samalla luottamuksen tasolla voi koskaan enää olla. 

Rakastajattareni ero oli rumaa katsottavaa. Käsittääkseni päätyi siitä eron kautta työkyvyttömäksi, kun koko maailma romahti ja polla petti.

Jos olet varma, että kestät kiinnijäämisen, ryhdy ihmeessä. Mutta sen varaan en laskisi, että totuus ei koskaan paljastu. Se vaatii äärimmäisen tarkkuuden ja huolellisuuden lisäksi jumalatonta tuuria.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 18:10"]

Oletko varma ettei miehesi sallisi seksisuhdetta? Jos kerran intohimo on kuollut, luulisi hänenkin olevan realisti.

[/quote]

Olen varma, ettei sallisi. Olen leikin varjolla joskus ehdottanutkin, ja vitsillekin tuli jo niin rankka tuomio, että turha kuvitella luvallista sivusuhdetta.

ap

Tyypilliset löyhämoraaliset tyhmät ihmiset täällä taas kokoontumassa...

Hohhoijaa.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 18:16"]

Olen mies, mutta vastaavaan tilanteeseen aikanani ryhdyin. Vituiks meni kuin Jeesuksen pääsiäinen.

Minun vaimoni kanssa ollaan edelleen yhdessä, koska paljastui, että hänellä oli myös ollut jotain pikkujoulusutinoita sun muita. Mutta eihän tämä samalla luottamuksen tasolla voi koskaan enää olla. 

Rakastajattareni ero oli rumaa katsottavaa. Käsittääkseni päätyi siitä eron kautta työkyvyttömäksi, kun koko maailma romahti ja polla petti.

Jos olet varma, että kestät kiinnijäämisen, ryhdy ihmeessä. Mutta sen varaan en laskisi, että totuus ei koskaan paljastu. Se vaatii äärimmäisen tarkkuuden ja huolellisuuden lisäksi jumalatonta tuuria.

[/quote]

Kiitos kokemuksesi jakamisesta, haluaisin tietää hieman lisää, esim. miksi aloit salasuhteeseen? Kaipasitko sinäkin intohimoa? Oliko/onko sitä oman vaimosi kanssa? Uskotko, että olisit voinut elää tyytyväisenä ilman salasuhdetta (sen kokeilemista) mikäli intohimoa ei enää kotona ole/ollut? Jos, niin miten?

ap

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 18:16"]

Olen mies, mutta vastaavaan tilanteeseen aikanani ryhdyin. Vituiks meni kuin Jeesuksen pääsiäinen.

Minun vaimoni kanssa ollaan edelleen yhdessä, koska paljastui, että hänellä oli myös ollut jotain pikkujoulusutinoita sun muita. Mutta eihän tämä samalla luottamuksen tasolla voi koskaan enää olla. 

Rakastajattareni ero oli rumaa katsottavaa. Käsittääkseni päätyi siitä eron kautta työkyvyttömäksi, kun koko maailma romahti ja polla petti.

Jos olet varma, että kestät kiinnijäämisen, ryhdy ihmeessä. Mutta sen varaan en laskisi, että totuus ei koskaan paljastu. Se vaatii äärimmäisen tarkkuuden ja huolellisuuden lisäksi jumalatonta tuuria.

[/quote]

Näinpä se on. Valheella on lyhyet jäljet. 

Valheella voi olla myös yli 11 vuotta pitkät jäljet. Terveisin numero 3, joka ei ole koskaan jäänyt kiinni.

Siis baarissa tapasit varatun miehen ja aloitte juttelemaan että haluatte salasuhteen?

Ota ainakin tarpeeksi kaukaa se, sillä jos korttitalo romahtaa on parempi että ette ainakaan asu lähekkäin.

Minä olen kaunis ja miesten huomion jokapuolella saava naimisissa oleva kolmekymppinen nainen ja yhden asian olen elämässäni päättänyt, en ikinä tule lähtemään tähän nykyaikana vallitsevaan salasuhde-touhuun vaan mielummin teen kaikkeni tämän nykyisen suhteen eteen.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 18:23"]

Valheella voi olla myös yli 11 vuotta pitkät jäljet. Terveisin numero 3, joka ei ole koskaan jäänyt kiinni.

[/quote]

Olet varmasti hyvin ylpeä itsestäsi. Ajattele,kuinka yksin olisit jos ihmiset tietäisivät millainen todellisuudessa olet.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 18:21"]

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 18:16"]

Olen mies, mutta vastaavaan tilanteeseen aikanani ryhdyin. Vituiks meni kuin Jeesuksen pääsiäinen.

Minun vaimoni kanssa ollaan edelleen yhdessä, koska paljastui, että hänellä oli myös ollut jotain pikkujoulusutinoita sun muita. Mutta eihän tämä samalla luottamuksen tasolla voi koskaan enää olla. 

Rakastajattareni ero oli rumaa katsottavaa. Käsittääkseni päätyi siitä eron kautta työkyvyttömäksi, kun koko maailma romahti ja polla petti.

Jos olet varma, että kestät kiinnijäämisen, ryhdy ihmeessä. Mutta sen varaan en laskisi, että totuus ei koskaan paljastu. Se vaatii äärimmäisen tarkkuuden ja huolellisuuden lisäksi jumalatonta tuuria.

[/quote]

Kiitos kokemuksesi jakamisesta, haluaisin tietää hieman lisää, esim. miksi aloit salasuhteeseen? Kaipasitko sinäkin intohimoa? Oliko/onko sitä oman vaimosi kanssa? Uskotko, että olisit voinut elää tyytyväisenä ilman salasuhdetta (sen kokeilemista) mikäli intohimoa ei enää kotona ole/ollut? Jos, niin miten?

ap

[/quote]

Luulen sen johtuneen siitä, että menin vaimoni kanssa parikymppisenä naimisiin, ja hän oli melkein ensimmäiseni. Jäi se sinkkukokeiluvaihe osittain kokematta. Sitten sitä jossain vaiheessa vain huumaantui toisten naisten huomiosta, juuri niin kriisivuosina kun en vaimoni kanssa ollut enää alkuhuumassa mutten myöskään siinä rakkaudellisessa toveruudessa, jossa nyt olemme. Meilläkin oli ensimmäiset 5 -10 vuotta todella tiukka no no sivusuhteille. Julkisesti siis, kunnes paljastui että molemmat olivat tötöilleet tahoillaan.

Jälkiviisaana, jättäisin nyt tekemättä, koska vuodet ovat viisastuttaneet meitä. Veikkaampa, että ilman tötöilyjä meillä olisi nyt tullut se vaihe, jossa olemme tarpeeksi aikuisia ymmärtääksemme että okei, me ei enää nussita kuin kanit, mutta ei siitä suurta haittaa ole jos silloin tällöin käy laiva- tai pelireissulla purkamassa paineita yhden illan virityksen kanssa.

Mutta mutta, tämä oli jälkiviisautta. Koska silloin tilanne oli mikä oli, tekisin vastaavassa tilanteessa ilman nykyistä viisautta varmaankin samoin. Hölmöä kyllä.

#6