Varattuna salasuhteeseen varatun kanssa? Kokemuksia?

Oletko valmis eroon tai vuosien välien selvittelyyn ja syyllisenä oloon miehesi edesä. Sitä kannattaa miettiä, sillä niin käy jos jäät kiinni. Jos et ole, intohimo ja kutkutus vieraan perään tuntuu mitättömältä kiinni jäämisen jälkeen.

Toisekseen. Mieti, että paljastuisi, että miehelläsi olisi ollut jo vuosia toinen nainen, jota hän tapailisi säännöllisesti erittäin hyvän ja intohimoisen seksin merkeissä. Miltä se tuntuisi sinusta? Yritä hetkeksi asettua kuvittelemaan tällaista. Saman olisit valmis tekemään miehellesi. Ansaitseeko hän sen?

Hyväkin liitto on niin kovin helppo särkeä.

Mulla oli salasuhde muutaman vuoden ajan työkaveriin. Ei koskaan paljastunut vaimolle. Se salasuhteen tuoma intohimo on nyt nähty ja koettu.

Vaikein hetki oli kerran tulla kotiin eräänä iltana, jolloin olin muka "myöhään töissä", eli salarakkaan kanssa hotellissa. Kotiovella oli vastassa kyynelsilmäinen kuusivuotias poikani, joka itkusilmin tivasi "mikset isä tullut leikkimään vaikka eilen lupasit". Siinä hetkessä kaikki jotenkin loksahti takaisin paikalleen ja halusin eroon siitä valheellisesta paskasta. Aika sama tilanne oli salarakkaan kotona ja päätettiin lopettaa ennenkuin kaikkien elämä romahtaa.

Joskus kaipaan niitä hotellireissuja... Mutta oikeasti nautin nyt tavallisen tasaisesta perhe-elämästä. En kaipaa seikkailuja ja vaimokin tuntuu hyvältä.

Ehkä se piti kokea, jotta arvostaa lapsia ja perhettä erilailla. Tietää että se olisi ollut kenties yksi väärään aikaan tullut tekstiviesti, jolloin kaikki olisi romahtanut ja kaksi perhettä hajonnut.

Älkää pilatko lastenne elämää aikuisten heppoisilla virityksillä.

Aloitin suhteen toisen miehen kanssa neljä vuotta sitten, aivan tarkoituksella. Kumpikin olimme tahoillamme naimisissa mutta kylmissä liitoissa, ja aluksi peli oli selvä molemmille: kumpikaan ei halua erota, vaan tarkoitus oli saada jännitystä elämään, seksiä ja hellyttää. Mutta kuinkas kävikään, molemmat rakastuimme toisiimme. Kahden vuoden jälkeen olisin ollut jo valmis eroamaan miehestäni ja jatkamaan elämään tämän toisen miehen kanssa, mutta toinen mies epäröi eikä osannut tehdä päätöstä lähteäkö kylmästä liitostaan vai ei. Lopulta kyllästyin odottelemaan miehen päätöstä ja laitoin välit poikki. Miehelle oli lopulta minua tärkeämpää vanhat tutut kuviot kotona, aikuiset lapset, se mitä naapurit ja sukulaiset sanoisivat ja ennen kaikkea raha: ei kannattanut erota vanhasta vaimosta, koska kaikki olisi pitänyt pistää puoliksi. Minä en kadu mitään,  sain enemmän ihanaa upeaa seksiä, kuin oman miehen kanssa IKINÄ!!

Ei millään pahalla ap ja muut, salasuhteen ylläpito on mielestäni raukkamaista. Itse rakastuin naimisissa ollessani toiseen mieheen, joka todellakin vaikutti sielunkumppaniltani. Mutta vaikka mitä siitä olisi seurannut, niin kerroin kaiken aviomiehelleni ja halusin erota ja erosinkin aviomiehestäni.

Arvostin avioliittoamme ja miestäni sen verran, etten alkanut miehen selän takan puuhailemaan. Nykyään olemme palanneet aviomiehen kanssa yhteen, ja kumpikin ymmärtää että aviokriisin oireena rakastuin toiseen. En usko, että mies katselisi minua päivääkään, jos olisin nainut toista miestä hänen selkänsä takana.

Hyi helvetti, miksi et jätä miestäs?! Älytöntä. Miksi haluat sitten elää suhteessa jossa ei ole intohimoa? EN YMMÄRRÄ! 

Pettäjät on sisäisesti vaan niin rumia.

[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 19:19"]hmm.. ihmisiltä tuntuu unohtuneen yksi aika keskeinen pointti elämästä: Elämä ei ole aina helppoa. Tulee niitä vaiheita, jolloin olemme kovilla, myös parisuhteessa. Nykyaikuiset valittaa, kun ei ole helppoa elää intohimottomassa suhteessa ja suunnittelevat tosissaan pettämistä sen intohimon vuoksi. Käsittämätöntä.

Elämässä myös tulee hyviä aikoja niiden huonojen päätteeksi, mutta mikäli ei jaksa tehdä työtä huonoina aikoina, niin turha on tietenkään odottaa tilanteen parantuvan. Mieluummin lähdetän huoraamaan ja uhraamaan elämän tärkeät arvot: luottamus, rakkaus ja kunnoitus sen intohimon puutteen vuoksi. Kertoo tästä ajasta aikalailla oleellisen.

Pidemmän päälle tuo ei ole se asia, josta hyvä elämä ja onnellisuus muodostuu ja jota rakkaudella muistelee kuolinvuoteellaan...

[/quote]

<-AMEN!!

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 15:27"]

Hyi helvetti, miksi et jätä miestäs?! Älytöntä. Miksi haluat sitten elää suhteessa jossa ei ole intohimoa? EN YMMÄRRÄ! 

Pettäjät on sisäisesti vaan niin rumia.

[/quote]

Missään suhteessa ei ole intohimoa kuin joitain vuosia. Sen jälkeen on rakkautta, jos sitäkään.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 13:33"]

[quote author="Vierailija" time="10.04.2014 klo 13:27"]

Pettäminen pitäisi kriminalisoida, onhan sen nimikin avioRIKOS. Avosuhteissa sama juttu.

[/quote]

Kyllä kontrollointi ja omistushalu on joillekin tärkeää.

[/quote]

Oletko töissä käyvä ihminen? Jos olet, niin olisiko ihan ok jos työnantaja rikkoisi työsopimuksenne ja maksaisi palkastasi sinulle enää vaikka vain puolet ja loput pitäisi itse tai maksaisi jollekin toiselle? Jos vastaat tähän, että ei olisi, niin tarkoittaako se, että kontrollointi ja omistamishalu ovat sinulle ylimaallisen tärkeitä?

Pettäessä avio-/avopuolisoaan pettää tälle tehdyn lupauksen, rikkoo yhteisen sopimuksen. Se ei yksinkertaisesti ole oikein. On hieman ihmeellistä, että yhteiskunta ei rankaise tällaisesta sopimusrikkomuksesta, mutta kylläkin sitten muutoin sopimusrikkomuksia ei hyvällä katsella. Pettämisen sijaan rehellinen tapa toimia olisi joko neuvotella sopimussäännöt uusiksi tai purkaa kyseinen sopimus kokonaan. Mutta pettäjät yleensä haluavat sekä syödä kakun että säästää sen ja ajattelevat aina vain omaa napaansa, vähät siitä, kuinka väärin muita kohtaan toimitaan. 

Intohimo on ihanaa... Ne hetket on ihania, huumaavia

Mutta toivon sulle järkeä päähän. Kun jäät kiinni niin olo on kurja.

Koita pitää intohimo omissa fantasioissasi, älä toteuta!! 

Olin varattuna salasuhteessa varatun kanssa yli vuoden. Rakastuin vieraseen mieheen todella voimakkaasti. Olisin ollut valmis eroamaan hänen takiaan. Tämä mies ei halunnut jättää vaimoaan, koska vaimo ei olisi "pärjännyt" ilman häntä. Lisäksi mies mietti paljon sitä, mitä aikuiset lapset, sukulaiset ja tuttavat sanoisivat jos he eroaisivat.

Näin jälkeenpäin on todella vaikea ymmärtää, mitä näin tuossa miehessä. Seksi oli ajoittain hyvää, ajoittain ei. Se oli hyvää lähinnä siksi, että olin niin kiinni miehessä tunnetasolla ja rakastin häntä niin paljon. Luulen, että mies täytti jonkun sellaisen kohdan elämässäni, joka oli jäänyt tyhjäksi. Oma mieheni keskittyi työhönsä ja unohti minut täysin useaksi vuodeksi ja olin hyvin yksinäinen. Pistin lopulta sivusuhteen poikki, kun kyllästyin hakkaamaan päätä seinään. Sivusuhteen mies haikailee perääni. Se tuntuu lähinnä vaivaannuttavalta. En suosittele sivusuhdetta kenellekään, sillä oma itsekunnioitus on sen jälkeen todella alhaalla. Kierin noloudessa kun mietin, mitä kaikkea tuli tehtyä ja sanottua. Emme jääneet koskaan kiinni puolisoillemme, mutta silti mietin usein sitä, miten voisimme vielä vuosien jälkeen narahtaa suhteesta. Ei kivaa. Loppujen lopuksi sivusuhteesta ei jäänyt käteen yhtään mitään. Jos harkitset sivusuhdetta, käy hikilenkillä, mene kylmään suihkuun, juo yksi olut ja katsele läpi hääkuvanne ja jos teillä on lapsia, katsele heidän touhujaan. Jos vielä tekee mieli, aloita lista alusta.