Lue keskustelun säännöt.
Kotiäidin jaksamiseen apuja?
09.04.2014 |
Tuki, apu ja vinkit jaksamiseen kotiäitinä olisivat nyt todella tarpeen!’
Alan olla aivan hajalla ja uupunut tähän, siis kotiäitinä oloon ja nyt kaikenlainen apu ja vinkit jaksamiseen olisivat tarpeen. Vauva on vielä niin pieni, etten haluaisi sitä hoitoon laittaa, ennemminkin oma jaksaminen pitäisi saada kuntoon.
Meillä on allekouluikäisiä lapsia, nuorin siis vauva. Vauva on todella vaativa tapaus, sellainen jatkuvasti kanniskeltava ja viihdytettävä. Ei viihdy yksin lattialla, ei sitterissä, ei missään. Nukkuu katkonaisesti ja huonosti pienissä pätkissä. Itkee PALJON ja herkästi (lelu putosi -> itkee, ruoka ei tule nopeasti -> itkee, asento huono sylissä -> itkee). Päivisin en pääse (lue: jaksa mennä) lasten kanssa leikkipuistoja ja kauppaa kauemmas, koska vauva itkee myös automatkat, rattaissa jne. ellen kanniskele. Ei viihdy liinassa/kantorepussa yhtään. Asumme sen verran syrjässä, että yhtä leikkipuistoa + kauppaa lukuunottamatta muuta viihdykettä ei lähietäisyydellä ole. En voi päivisin tehdä yhtään mitään “omia juttujani” (lukea lehteä/askarrella isompien kanssa/olla netissä), koska vauva huutaisi tällöin suoraa huutoa. (Nytkin se huutaa pää punaisena, kun en hyppyytä tms.) Siivoukset, ruuanlaitot ym. hoidan niin, että lauleskelen vauvalle, pelleillen, hyppyytän, kannan mahdollisimman paljon mukana ja selvitään vähän vähemmällä itkulla niistä. Sitten toki muiden lasten tarpeet yritän kohdata myös.
Minulla on hyvä mies, joka on on normi päivätöissä. MUTTA ongelma on se, ettei hän mielestäni ollenkaan ymmärrä, millaista minun elämäni nykyään on. Ollaan puhuttu tästä pal-jon, ja hän nyt lähinnä toteaa, että sellaista kai se vauvaperheissä on ja sellaista se on muillakin ja pitää vaan jaksaa. Meillä on sopimus, että kumpikin, mies ja minä, saa kerran viikossa käydä illalla omassa harrastuksessaan ja tätä sopimusta kyllä noudatetaan, eli kerran viikossa pääsen nk. “tuulettumaan”. Se ei vaan tahdo ollenkaan riittää, en tahdo kertakaikkiaan löytää avaimia jaksamiseen. Miehen mielestä enemmät menot mulle olisivat epäreiluja, koskapa hänkin on päivät töissä eikä “omalla ajalla” ja niinhän se tavallaan onkin...Korvissa soi tuo vauvan huuto, olen niiiin väsynyt kuuntelemaan sitä. Kun mies tulee iltaisin kotiin, hän kyllä osallistuu aina toivomiini kotijuttuiihin jne. mutta päävastuullinen olen silti minä, koska minä tätä arkea pääosin pyöritän. Tätä pitäisi ainakin puoli vuotta (vähintään!) vielä jaksaa ja jonkin täytyy muuttua, että jaksaisin.
Kommentit (18)
Anna itkeä, ei se siitä rikki mene, ja tee tarvittavat hommat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sinällään uskon, että syystä itkee. On vaan sellainen vauva, että tarvitsee enemmän tukea/läsnäoloa ym. kuin jotkut muut. Samasta syystä en viitsisi heti äippäloman loputtua nyt hoitoon laittaa, koska oikeasti koen, että vauva tarvitsee keskimääräistä enemmän tukea syystä tai toisesta. Sillä on aikanaan ollut refluksivaivaa ym. joka ilmeisesti jättänyt ainakin tuon huonon nukkumisen vähän tavaksi...
ap.
Korvatulpat ja älä ajattele. Mitä enemmän sitä rankkuutta ajattelee sitä rankemmalta se tuntuu. Itku jo itsestään on todella rankkaa kuunneltavaa. Ohihan tuo menee onneksi. Meillä samansortin vauva tykkää katsella isompien lasten puuhia, oletko kokeillut?
Miksi isä ei jää hoitovapaalle? Hakisit töitä.
Korvatulpat. Ja itkusta ei mene rikki. Allergiat on varmaan jo selvitetty?
Halaus kohtalotoverilta, tuo oma jatkuvasti itkevä tapaus on nyt jo reipas kolmevuotias. Meillä syynä oli suolisto-oireinen allergia, joiden selvittelyyn kului ensimmäiset 1,5 vuotta tämän lapsen elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkkaa väh. 15 vuotias muutamaksi tunniksi yhden tai pari iltapäivää viikossa leikkimään lasten kanssa esim. ulkona kun huilit tai hoidat kotitöitä sisällä.
Vertaistukena voisit googleta "suuritarpeinen vauva" tai "high need baby". Mulla autto kantoliina ja se, että sain selville etten oo pilannut vauvaa mitenkään, vaikka ympäristö niin kovasti väitti. En ollut, se on tuollainen, eikä siinä ole varsinaisesti mitään vikaa. Itseäni myös lohdutti tutkimus, jossa sisällissodassa 9/10 suuritarpeisesta vauvasta säilyi hengissä, mutta vain 4/10 normaaleista vauvoista. Tsemppiä ihan hirveästi tohon, mutta se loppuu oikeasti. Meillä 10 kk:n iässä se nukkuin ensimmäiset päiväunet. Toki ensin 15 minuuttia, mutta sinä aikana ehti keittää kahvit! Ja siitä se sitten piteni vähitellen ja kaikki muukin helpottui.
http://www.imetys.fi/itu/suuritarpeinen.php
Ja sit opparissa sivuilla 24-31 on kanssa juttua! http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/60980/Anna_Lukkarinen.pdf?sequence=1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensinnäkin: Tuo ei ole normaalia vauva-aikaa. Meillä oli tuollaista ja tajusin vasta jälkikäteen kunnolla, että normaalisti vauvat eivät itke lähellekään noin paljon, tarvitse noin paljon huomiota ja kanniskelua. Eli "sellaista se vain vauvaperheissä on" EI pidä paikkaansa, yleensä ei todellakaan ole, ja siten ei ole yhtään ihme, jos olet uupunut. Ihme olisi, jos et olisi.
Saisitko isommat lapset päiväkotiin edes osaksi viikkoa? Heille tuo tilanne, kun äiti ei jaksa ja kaikki huomio menee väkisin vauvaan, on myös varmasti raskasta.
Juttele asiasta neuvolassa, onko mahdollista saada esim. kotiapua?
Älä keskustele miehesi kanssa, vaan ilmoita, että sinä et enää jaksa vaan sinun on pakko saada enemmän vapaata ja lepoa. Siis pakko ja otat sen ajan, jos et muuten saa. Lähdet vaikka ovesta ulos ja ilmoitat, että menet nyt. Miehelle kokonainen päivä viikonloppuna yksin lasten kanssa voisi myös saada miehen tajuamaan paremmin kuinka raskasta sinulla on. (Ja jos ei saa tajuamaan, ainakin sinä saisit latautua.) Tärkeää olisi saada miehesi tajuamaan kuinka raskasta sinulla on senkin vuoksi, että pettymys siitä, että mies ei ymmärrä ja jätti auttamatta sinua saattaa kalvaa suhdettanne vielä vuosien kuluttua, kun itse tilanne on jo ohi.
Ja se tärkein: Tuo ei ole normaalia vauvan itkuisuutta, ei lähellekään. Selvitä mitä on taustalla. Suolisto-oireinen allergia ja/tai (silent) refluksi ovat ekat mitä tulee mieleen noilla oireilla. Jos neuvola ei osaa auttaa tai ota tosissaan, menkää yksityiselle lasten suolioireisiin allergioihin perehtyneelle allergologille. Näitä ei valitettavasti läheskään joka lääkäri, lastenlääkäri tai edes allergologi osaa tunnistaa, joten etsikää, joku joka osaa.
Suosittelen myös sivustoja histamiini.com sekä allergialapset.fi
Jaksamista ja halauksia saman kokeneelta.
Oletko varma, että refluksi on oikeasti loppunut? Eikä vain lieventynyt, mutta oireilee yhä? Mikä refluksin syy oli? Rakenteellinen vai allerginen vai molempia? Vai selvitettiinkö sitä ollenkaan kunnolla?
Kuulostaa siltä, että vauvalla on yhä vaivoja, joiden syitä ei ole saatu poistettua tai saatu sopivaa lääkitystä.
t. 10
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuvolan kautta pyydät perhetyöntekijän. Kunnilla on valitettavasti erilaisia tapoja mitä perhetyöntekoon kuuluu, joten kannattaa siis kysyä miten perhetyöntekijä voisi auttaa ja sitten mieti miten se voisi toimia teillä? Ihan tulee vaan mieleen että jos jonkun lapsen vaikka voisit käyttää uimassa ja perhetyöntekijä hoita vauvaa ja ehkä valmistaa ruokaa sen ajan? Pointtina se että A) yksi lapsistasi saa jakamattoman huomion uimahallissa ja teillä on hauskaa yhdessä B) ei tarvitse kuunnella vauvan kiukuttelua C) joku hoitaa muutaman tunnin talouttasi.
Itsensä vetäminen piippuun ei ole hyvä juttu. Jos koet että tahdot enempi aikaa itsellesi niin se sinulle suotakoon. Jos arjen muuttaminen sinun ja miehen hoitamana on haasteellista niin kokeile jonkun ulkopuolisen apua.
Samoin ihan jatkuvasta lapsen itkemisestä kannattaa VAATIA tutkimus. Lapsikin varmasti kärsii siis siitä olotilastaan?
Mutta ajattelisin että helpoin tapa auttaa sinun jaksamistasi on lisätä hoitoapua, ihan vaikka kesäajan jos voisit muutaman tunnin istua rannalla tarhan jälkeen ilman vauvaa -auttaa! Vai millainen apu olisi mielekästä?
Sitten ihan arjen ratkaisut: Lapset imurista kiinni, lapset kerää lelunsa, pyyhkii olkkarin pöydän? Teette isompia eria ruokaa kerralla -tämä vähentää jokapäiväistä ruuantekoa. Soppaa moneksi päiväksi, tee kattilallinen pottuja valmiiksi kuorittuna illalla veteen ja keität ne seuraavana päivänä vasta. Syötte osan ja loppu muusiksi. Samoin teet ison määrän kastiketta, osan syötte kastikkeena ja osan laitat muusin sekaan ja lisäät pari munaa ja uuniin -sulla on lihaperunasoselaatikko. Eli koita jatkojalostaa ruokia, näin ei tartte olla joka päivä kuorimassa pottuja tms. Osan ruuasta heität pakkaseen ja syötte taas jonakin päivänä sitä.
Mutta voimia! Koita leikkiä vauvan kanssa kukkuu-leikkiä: sillä lapsi oppii vähitellen että selviää hetken yksin ja on hauskaa. Vähitellen hivuttaudut tuolin taakse piiloon, nurkan taakse piiloon mutta aloita sieltä lattialta lapsen vierestä. Oppii ensin että olet vieressä ja kaikki on hyvin vaikkei ole sylissä?
Minulla on ollut tuollainen itkuisa vauva myös, joten todellakin tiedän, mitä käyt läpi. Meillä 1. vuosi oli vaikea, toinenkaan ei ollut helppo, mutta paljon parempi jo, mutta kolmas on jo oikein ihana! Lapsi nukkuu yöt, eikä ole enää kovin vaikea, joskin aina on ollut tempperamenttinen kuumakalle, nukkunut jossain määrin huonosti ja vaatinut seuraa. Mitään sairautta ei löytynyt, eikä varmasti ole allerginenkaan ollut. Aika on parantanut tilanteen, jotkut vauvat vain ovat vaikeita.
Omat vinkit jaksamiseen:
- Saatko edes joinakin öinä nukuttua? Laita mies välillä heräilemään. Tehkää niin, että toinen vastaa illasta ja toinen aamusta, jolloin tulee vuorottelua. Pienikin unen lisääminen kohentaa jaksamistasi. Kun olet "vapaalla" käytä korvatulppia.
- Voisitko laittaa isompia lapsia jonakin päivänä hoitoon? He voisivat pitääkin siitä, kun saavat enemmän virikkeitä. Et mitenkään voi pyörittää koko kuviota, jos alat väsähtää. Ei isojen hoitoonlaitto ole mikään synti.
- Kun mies tulee kotiin, jakakaa kotityöt niin, että sinä olet mahdollisimman vähän vauvan kanssa. Eli niin, että sinäkin teet hommia, mutta keskityt vaikka kaupassa käyntiin, pihatöihin, siivoamiseen, isompien lasten kanssa tekemiseen ja mies vastaa vauvasta. Näin olen itse toiminut ja tästä on ollut eniten apua!
-Minä sain päätä tuletettua perhekahvilassa. Ymmärrän kyllä, jos et jaksa, minäkään en meinannut jaksaa, mutta huomasin niinä päivinä olevani energisempi, kun olin käynyt kahvilassa.
- Lenkkeile vauvan kanssa ulkona. Korvatulpat vaan korviin tai musa soimaan ja menoksi. Raitis ilma ja liikunta tekee hyvää ja lisää jaksamista. Jos kerran itkee joka tapauksessa, voit hyödyntää tilanteen. Älä välitä muista ihmisistä, jos vauva itkee. Pidät vauvasta kuitenkin huolen, kun lykit häntä ulkona :)
- Muista, että vain 1. vuosi on se paha. Sitten elämäsi helpottaa jo paljon!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa tutkia tuo refluksihomma vielä. Meillä oli alussa samanlaista, vauva oli vain sylissä/kanniskeltavana ja itku runsasta. Nykyisin syö Nutrilon AR korviketta eikä ruoka nouse ruokatorveen, niin viihtyy enää hyvin vähän sylissä, ennemmin jossain muualla :D Apteekista Gaviscon auttaa myös.
Kiitos kaikille :)
Vauvalle sain aikanaan ajan neuvolalääkärille ja siellä arveltiin jonkinlaista refluksia olevan. Saatiin Gavisconia, joka ei oikeastaan auttanut kyllä. Kiinteät kun aloitettiin, auttoi mielestäni ainakin jossain määrin (ei nieleskele nykyään niin paljon, etenkään päivisin, koskaan ei ole muutoinkaan ylös asti puklannut). Itkuisuus vaan on jatkunut koko ajan, vähän itsellä sellainen olo, että jotain voisi olla tutkimatta, olen kyllä neuvolassa puhunut, mutta on kuulemma normaalia ja eipä ole ollut energiaa taistella... Ruoka-aineisiin en ole huomannut reagoivan, iho oikein siisti ja hyvä jne.
Isompi lapsi onkin eskarissa muutaman tunnin päivässä. Se toki auttaa. Mutta sitten nämä pienemmät kotona. Iltaisin yritän antaa vauvaa miehelle mahdollisimman paljon, mutta se itku silti stressaa ja tulee tunne, että pitäisi mennä itse paikalle. Korvatulppia vähän vaikea käyttää jo muiden lasten takia, pitäähän niitä kuulla kuitenkin. Nukkumista yritetään minulle järjestää kyllä viikonloppuisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tarkoitin, että vuorottelette todellakin nukkumista välillä myös arkena, toinen toisesta päästä. Eihän se mitä olette jo tehneet ole ollut tarpeeksi, nyt pitää lisätä, jos meinaat jaksamista lisätä! Pyydät miestä vaikka menemään ulos vauvan kanssa lenkille. Lapset enemmän hoitoon, myös pienemmät vauvaa lukuunottamatta. Eivät ne siitä hajoa.
Jaksamista teille! Onko teillä jotain vanhempia sukulaislapsia tai ystäviä, jotka vois satunnaisesti käydä auttelemassa?
Ja ehdottomasti vaaditte, että tutkitaan, onko vauvalla joku hätänä. Jotain allergiaa tms. Loppuviimein se ei ole kovinkaan vaikeaa selvittää.
Pikaisesti:
- Nuo lapsesi oireet ovat hyvin tyypillisiä suolioireisen allergian oireita. Iho ei monilla reagoi allergiaan mitenkään, joten sen kunnosta ei voi päätellä varmaksi mitään.
- Jos allergioita on paljon, ei välttämättä huomaa oireilua eri aineille, kun sitä on koko ajan päällä.
- Gaviscon ei auta läheskään kaikille refluksista kärsiville
- Kiinteät voivat helpottaa rakenteellisen refluksin kanssa, mutta allergisen kanssa ne voivat pahentaa
- Silent refluksissa ei välttämättä tule puklaamisia ollenkaan, mutta vatsan hapot nousevat vauvalla ruokatorveen ja kurkkuun ja aiheuttaa pahoja kipuja ja saattavat tulehduttaa ruokatorven.
- Joskus suolioireiset allergiat voivat aiheuttaa myös ruokien imeytymisongelmia, joka altistaa vauvan riittämättömälle ravintoaineiden saannille, joten senkin vuoksi niistä olisi hyvä päästä selville.
Sekä suolioireiset allergiat ja silent refluksi ovat usein vaikeita diagnosoida ja monille lääkäreille enemmän tai vähemmän tuntemattomia. Menkää kunnon allergialääkärille, lopeta neuvolan kanssa "tappelu", jos sieltä ei löydy osaamista. (Harvoin löytyy.) Sekä sinun oman jaksamisesi että vauvan hyvinvoinnin vuoksi.
t. 10
Me ei tyhminä otettu tälle vauvalle vakuutusta, vaikka muilla lapsilla on. Ei olla koskaan tarvittu yksityistä lääkäriä ja laskettiin, että on niin paljon maksettu vakuutusmaksuja turhaan, että... No, nyt sitten tietenkin tuli tämä. Ja tästä syystä ollaan yritetty neuvolan kautta asiaa hoitaa. Neuvolalääkäriin tyssäsi tie, kun ei kuulemma vaikuta (ainakaan pahalta) refluksilta ja allergiaa ei kuulemma ole, koska se näkyisi myös ihossa. Kuinkahan kallista lysti on yksityisellä? Toki olisin itse valmis maksamaan aika paljon, jos tämä sillä helpottuisi. Mies toisaalta ei ehkä koe, että tilanne ois niin hankala :/
[quote author="Vierailija" time="09.04.2014 klo 12:13"]Itkee PALJON ja herkästi (lelu putosi -> itkee, ruoka ei tule nopeasti -> itkee, asento huono sylissä -> itkee).
[/quote]
-> lapsi oppinut, että rupeaa tapahtumaan kun itkee?