Kiinnostaako kaikkia tosiaan vain raha, vai onko elämässänne muitakin arvoja ja tavoitteita?

Valkkaan kaverini niitten tulotason ja tyylitajun mukaan - esim just lasten pukeminen paljastaa aika paljon, samoin sisustus.



Miehenikin otin tietty lähinnä rahan takia, en kestäis mitään köyhää varastomakee - öks



Mun mielestä pienituloiset on tosi epäilyttävää sakkia, usein haisevatkin kummalliselta. Kai se on niiden oma vika et ovat köyhiä?

Kun elää vuodesta toiseen epävarmuudessa toimeentulon suhteen, muuttu raha tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi. Mittaan sillä nykyisin onnistumiseni.

Mä olen osani valinnut. Joku sanoo, että olen laiska, toinen, että arvostan muuta kun rahaa ja materiaa.

Olen kotisiivoojana, joten liksa ei päätä huimaa! Mutta sen sijaan työni antaa mahdollisuuden tehdä juuri niin paljon töitä, kun haluan. Se taas tarkoittaa sitä, että on enemmän aikaa perheelle. Ja lisäksi pidän työstäni! :)

Lapsia ei hukuteta turhiin tavaroihin, leluja ostetaan harkiten. Meillä ei ole Pleikkareita tai muita vempaimpia. Niihin ei ole rahaa, mutta koen ne myös aivan turhiksi.

Meillä on koti, ruokaa, tarvittavat vaatteet ja paljon rakkautta! :)

En edes tiedä mitä ystäväni tienaavat, pitäisikö? Kaikilla kivat kodit, olipa sitten vuokra tai omistusasunto. Me olemme ystäviä ihan muiden asioiden takia kuin rahan.



Mieheenikin rakastuin, ei silloin ollut pojalla mitään koska opiskeli :D Ja minulla vielä vähemmän.



Onnellisuus on ihan jotain muuta kuin raha.

Meille tosiaan perheen onnellisuus ja läheisyys on tärkeintä, tämän vuoksi ollaan tehty mm. seuraavia ratkaisuja:



-mies vaihtoi huonommin palkattuun työhön, koska sai sillä tavalla vähennettyä työmatkoja ja työhön käyttämäänsä aikaa eli perheelle jäi enemmän aikaa



-itse olen kotiäitinä kunnes nuorin lapsemme on kolmevuotias, vaikka tietysti tämä ratkaisu ei ole taloudellisesti kannattava - raha ei kuitenkaan voi korvata läheistä suhdetta omiin lapsiin

Ilmeisesti näillä rahakkailla on vaan kovin suuri tarve tuoda julki omaa paremmuuttaan ja siksi saa vaikutelman että täällä kovin paljon heikäläisiä. Ei ole meilläkään omaa taloa, hieno autoa tms. ja silti ollaan onnellisia. Välillä kyllä ottaa päähän kitkutella rahan kanssa, mutta silloin täytyy vaan muistaa olla kiitollinen asioista joita ei rahalla saa.

Raha ei tuo onnellisuutta ja siksi ne, jotka ovat langenneet siihen ansaan että tavoittelevat koko ajan enemmän omaisuutta yrittävät hakea onnellisuutensa esittelemällä saavutuksiaan. Ja voi sitä " onnen" tunnetta kun huomaa että joku tulee kateelliseksi!

Tietysti tämä näkyy palkassa, mutta milloin nämä uraohjukset ehtivät nauttia siitä suuresta palkastaan, kun ovat aina töissä?

Esim. olisi varaa ostaa asunto. Olisi kiva juttu. Tai edes mennä vuokralle sellaiseen, joka olisi sopivan kokoinen. Olisi varaa välillä käydä lomamatkalla. Niin siis sellaisella, jossa ei tarvitsisi sen jälkeen kuristaa nälkävyötä. Olisi varaa harrastaa, jotain muuta kuin ilmaista.