Mitä mieltä olette sarkasmista?
Ymmärrättekö sitä itse? Entäpä millaisia ovat ihmiset, jotka eivät käsitä sarkasmia?
Minä olen aika sarkastinen tyyppi ja on olemassa yksi henkilö, joka on aika tiukkis eikä ymmärrä sarkasmia juuri laisinkaan...Se on sitten minun häpeäni...kö?
Kommentit (27)
Itse harrastan sitä paljon, osalta tosiaan menee ns. ohi. Mutta mitä sitten :)
Jos ei ymmärrä niin ei ymmärrä, ei se sinun häpeäsi ole. Mitenkäs sitä itseään/huumorintajuaan voisi muuttaa ja miksi pitäisikään.
Toisaaltaan minua ei huvita asiat joita ei esitetä sarkastisesti tai joissa ei ole ironiaa.
Sarkasmi on tietynlaista verbaalista lahjakkuutta ;)
Aina pitää olla hänelle jotenkin pinkeenä ja puolustuskannalla jne...
Mitä enemmän nyt mietin, sitä enemmän käy ärsyttämään! Kunpa saisin tilaisuuden sanoa hänelle, mikä piirre hänessä minua ärsyttää...huoh!
Ap
Sarkasmi, niinkuin muukin huumori vaatii hyvää tilannetajua. Ei se ole mikään ylpeilynaihe jos osaa joka asiasta heittää jotakin sarkastista.
Miten tämä nyt yhtäkkiä alkoi näin paljon häiritsemään!? Apua...
Ap
Tapanani ei ole olla muille sarkastinen, mutta saatan kommentoida omia puuhiani sarkastisesti.
Liika on aina liikaa. Itse pyrin välttämään varsinkin töissä sarkasmia, ne ei tajua yhtään...
Vieraampien ihmisten kanssa en tosin niinkään, koska ikinä ei tiedä, miten vieraampi ihminen sen ymmärtää ja hyviin käytöstapoihin kuuluu, että ei loukkaa toista (vaikka se toinen olisikin huumorintajuton ja ei niin välkky.) Vaikeinta on ollut hillitä sarkasmia lasten kanssa. Pieni lapsihan sitä ei voi tajuta ja siksi se ei ole hyväksi. Meillä 12-vuotias jo hieman tajuaa, mutta jos sarkasmi kohdistuu häneen, on vielä aika epävarma, miten se pitäisi ymmärtää. On tosin aika epävarma muutenkin itsestään ja asemastaan. Ja kolmevuotiaalle sarkasmi on tietysti vielä täyttä hepreaa. Joten lasten kanssa teen kaikkeni hillitäkseni kieleni, mutta joskus valitettavasti lipsuu.
Sarkasmin käyttö vaatii tilannetajua ja jos se kohdistuu toisiin ihmisiin, niin tarkkaa harkintaa...appiukko on sarkastinen, ja olen todella välillä loukkaantunut hänen kommenteistaan, kun hän vitsailee ulkomuotostani
sidoksissa asiayhteyteen, kontekstiin. Puolet huvista syntyy siitä, että saa arvuutella, kuinka moni seurueesta saa viestistä kiinni. Ihan Salkkarit- ja Seiska-pohjalta kun näissä lajeissa ei useinkaan pärjää...
älykkyyttä. olennaisinta on miten sitä käyttää..
ei sellaista ihmistä jaksa kauaa joka on ikävällä tavalla sarkastinen, kyyninen ja ilkeä toisille ihmisillä.
peräänkuulutan hyvää sarkasmia. rakastan olla tekemisissä älykkäiden, huumorintajuisten ihmisten kanssa.
mutta vielä huonoa sarkasmia pahempaa on lainausmerkkien käyttö esim. seuraavassa lauseessa puhuttaessa " hauskaan" sävyyn miehen peniksestä ja sen käytöstä lisääntymistilanteessa: Ja sitten mieheni kaivoi " soittimensa" esiin ja alkoi " soittaa" . tämä lause ei ilmennä kirjoittajan huumorintajuisuutta ja älykkyyttä vaan pikemminkin päinvastoin
Minusta sarkasmi on hauskaa ja luulisin ymmärtävänikin sitä useimmiten, mutta ei se ymmärtäminen poista ärsytystä. Joku sarkastinen tyyppi voi kuvitella olevansa hauska kun laukoo kommenttejaan ja muut seurueessa on että " hohhoijjaa-taas arvattiin kyllä mitä sä oot mieltä..."
Vierailija:
Ja sitten mieheni kaivoi " soittimensa" esiin ja alkoi " soittaa" .
Joten, jos joku koko ajan käyttäisi minua sarkasminsa kohteena, en kyllä katsoisi pitkään mokomaa henkilöä.
Itseironia on ihanaa, harrastan sitä paljon.
Sarkasmi hyvän maun puitteissa on hauskaa, samoin ironia, jos niillä ei loukkaa ketään.
käyttäytyy eri tavoin...
Hän puolestaan tekee, varmaankin tahattomasti, vertailuja esim. lastemme välillä, opintojemme välillä ja vaikka minkä välillä, ja se jos mikä ärsyttää...
Ap
AP