Lue keskustelun säännöt.
Onko muita elämäntapapihejä?
20.03.2007 |
Meillä on ainakin suomalaisittain erittäin hyvät tulot, mutta elämme todella säästeliäästi. Ostan paljon esim. Lidlistä, vaipat, maitotuotteet, vihannekset... Käytän hyväkseni kaikki mahdolliset alennukset, kupongit, kanta-asiakaspäivät, koluan kirpputorit. En ole koskaan ostanut yhtään lasten ulkohaalaria täyteen hintaan. Nytkin hellalla kiehuu nakkikeitto, uunissa hornetteja - molemmat todella edullista ruokaa. Matkustamme harvemmin kuin kerran vuodessa.
Ehkä tämä johtuu siitä, että olemme molemmat viettäneet lapsuutemme aika ankeissa oloissa. Silloin säästettiin kaikesta, että saatiin nopeasti laina maksettua.
Mutta muutenkin, inhoan tuhlaamista. Saan kai jotain kieroutunutta nautintoa siitä, että saan jotain HALVALLA! Ja rahaa jää säästöön.
Kommentit (12)
eli pihien ihmisten puheet pyörii aina rahassa. Mikä maksaa niin ja niin paljon ja voi kun on kallista ja plaa plaa, ja sitten sitä rahaa kuitenkin on??? Hautaanko ne viedään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina vaan raha mielessä. Jutu ja elämänohjeet liittyy aina rahaan. Ei pystytä nauttimaan elämästä vaikka ois varaakin. Ja nyt iäkkäämpinä ovat alkaneet katkeroitumaan. En ymmärrä mitä hyötyä siitä piheydestä on. Tietty hyvä olla jonkin verran säästöjä, mutta raha on vaan rahaa sillähän on mun mielestä tarkoitus tehdä elämästä hyvää.
Varsinkin nyt kun ilmastonmuutos on todellisuutta, ihmisten pitäisi tajuta vähentää kuluttamista ja kierrättää, käyttää vanha loppuun. Hieno juttu.
Minä mietin aina rahapäivänä ruokalistoja moneksi viikoksi eteenpäin. Ostan pakasteeseen alennuksesta lihaa ja maitoja. Ihan kaikkea. Kaikki alennukset luen läpi josko jotain tarvisimme. Ja olen sanonut sukulaisille ja tutuille että jos on ylimääräsiä lastenvaatteita niin tänne vaan. Sitten niistä valkkaan ne parhaat ja loput heivaan pois,kirpulle tai roskiin. Ja kirpulta haen paljon kamaa pilkkahintaan. ja leivon itse paljon, leivät ja pullat. Paljon säästän.
Meillä pakko elää pihisti. Mutta kyllä se on ihan opeteltu tapa!
Meilläkin mukavat tulot mutta silti pihistelemme, emme matkustele tai ostele turhia, kotia kyllä sisustamme ja se onkin ainoa johon " tuhlaamme" rahaa. Ruokakaupassa ostamme hyvää ja halpaa, käymme ulkona syömässä kuitenkin n.1x kuussa jotta lapset oppisivat erilaisia ruokakulttuureja sekä käyttäytymään ravintoloissa jne.
Emme tunne että jäisimme jotain ilman vaikka pihistämmekin? Eilen juuri puhuimme miehen kanssa siittä, miten säästäminen tuo hyvän olon! Olemme onnekkaita että saamme pihistää ja säästää :D
Kummankin lapsuus ollut köyhä (rahallisesti).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ostaa halvinta ties missä tehtyä jne.
kuin kannatettavaa. Paikallista ja luonnonmukaista pitäisi ostaa, ei sellaista mikä otetaan kehitysmaissa asuvien selkänahasta ympäristön kustannuksella. Samoin ruokatarvikkeissa, ne halvimmat ei todellakaan ole niitä ympäristöystävällisimpiä. Vrt. vaikka lentotomaatit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naisella rahaa kuin roskaa mutta elää niin köyhästi ettei tosikaan. Hän onkin sota-ajan lapsia joten ehkä se pihiys on tullut sieltä. Itse elän kyllä liiankin vallattomasti. Ruuassa en pihistä, se on yksi elämän nautinto ja kerran tänne on tultu. Hyvästä saa maksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2/3, ei me kaikki pihit puhuta jatkuvasti rahasta. Et vaan ehkä huomaa meitä, jotka emme puhu. Minä olen monessa asiassa pihi, vaikkakaan en kaikissa (juu en syö homeista ruokaa, mutta yritän pitää huolta, ettei pääse pilalle), mutta en yleensä mainosta sitä.
Itseasiassa luulen, että työkaverini pitävät minua tuhlarina, koska käytän rahojani eri asioihin kuin he, enkä tuo esille säästämisiäni, sillä ne ovat niin tapoja, etten edes itse kiinnitä niihin huomiota.
Minä olen pihi siinä mielessä, että yritän ostaa vain tarpeeseen, mutta kun ostan yritän saada kestävää. Kirpputoreilla kierrämme silloin tällöin ja ostamme/otamme vastaan mielellämme käytettyä tavaraa. Ostan aina tarjouksista, kun kykenen. Kahvilla käyn harvoin ja silloinkin juon yleensä vain kahvit. Ruokaa ostan aika paljon hyvin perusruokaa ja otan eväät mukaan töihin. Toisaalta ruuan terveellisyydestä en tingi. Silloin harvoin kun teemme matkoja, harrastamme omatoimimatkoja halvoilla lennoilla ja majoituksella. Ja toisaalta käymme toisinaan syömässä hyvin (n. 20-30 ¿ /aikuinen), teemme ruokaa kotona hyvistä raaka-aineista. Silloin harvoin kun käymme baarissa, tarjoamme ihan mielellämme kaverillekin oluen tms. (Emmekä " sure" rahanmenoa hetkeäkään.)
Sen sijaan leivomme itse paljon. Teemme myös remontit yms. työt itse. Ostan alennusmyynnistä laadukkaita vaatteita, jotka kestävät vuodesta toiseen. En vain nauti shoppailusta tai kuluttamisesta.
Mutta silloin kun olemme esim. ulkona syömässä, emme ajattele koko ajan rahaa. Myöskään lahjoissa emme pihistele. Kummilapsemme saavat erittäin kivoja lahjoja!
Katkera en usko olevani vanhempanakaan. Ehkä tilillä on sitten sen verran rahaa, että voimme tuosta vain matkustaa Karibialle tai ostaa mökin.
AP
yksi työkaverini on niin pihi että syö jopa homeiset ruokansa. Kaapii niistä vain sen homeen pois.. Olen muutenkin huomannut että pihien ihmisten puheet pyörii AINA