Yllätysvauvoja saaneet, etenkin te joiden esikoinen on ollut yllätys

parisuhdetta kohta 19 vuotta. ylläri 16vee, ihana ihminen! (pillerit petti!)

Minä olin silloin 20v ja mieheni 19v, molemmilla koulut kesken..



Tietysti aikoinaan jouduttiin molemmat joustamaan, ei ollut varaa siihen että molemmat jatkaa opiskeluja. Opiskeltiin siis vuorotellen. Jossain vaiheessa, lapsi taisi olla n. 3v, oli isompaa parisuhdekriisiä, mutta siitä selvittiin.



Kaikki on hyvin ja elämme onnellisena perheenä.

Ap,

Meillä yllätys oli alussa epämieluisa molemmille. Pitkälle raskautta meni elämä alakuloisissa tunnelmissa. Kumpikaan ei ollut valmis silloisessa elämäntilanteessa alkamaan vanhemmaksi. Mies vieläkin vähemmän kuin minä.



Mutta lapsen synnyttyä oli jo ajatukset ihan toisin. Olimme kumpikin sitä mieltä, että parempaa yllätystä emme olisi voineet saada! Olemme olleet nyt yhdessä 9 vuotta, yllätys on pian 7-vuotias ja pikkusisaruskin löytyy.



Nautimme molemmat vanhemmuudesta ja parisuhteestamme. Olemme edelleen sitä mieltä, että meidän kannaltamme taisi olla hyväkin juttu, että luonto päätti puolestamme.

tosin olimme tunteneet toisemme paljon kauemmin! Nyt takana 8 yhteistä vuotta ja lapsia on kaksi. Täytyy sanoa etten haluasi puolisokseni ketään muuta vaikka alku olikin hankalaa. Lapset ovat kuitenkin pitäneet meidät hyvin kiinni toisissamme vaikka erimielisyyksiäkin on ollut. Toisaalta arvomaailmamme on ollut aina samanlainen. Tiedän monia pareja jotka ovat olleet yhdessä ties miten pitkään ennen lapsen hankintaa ja eronneet sitten kun lapsi on syntynyt joten ei se pitkä parisuhde ennen lapsia aina onnea takaa, paremminkin niin että muutos on suurempi jos on kauan tottunut olemaan kaksin ennen lasten syntymää!! Eli toivoa on =)!!

tuli täysin yllätyksenä.

Parisuhde kaatui sillä isä ei ollut valmis lapseen. Raskausaika oli meidän suhteen parasta aikaa, mutta sitten alkoikin hirveä alamäki kun vauva syntyi. Yhdessä oltiin oltu 6v kun vauva syntyi.

Lapsi oli parasta mitä minulle on koskaan tapahtunut ja tavallaan näin jälkikäteen olen onnellinen että se suhde kaatui. Jos ei olisi tullut sitä lasta niin voitaisiin vieläkin olla yhdessä, muttei onnellisesti ja meillä ei varmaan olisi lapsia.

Nyt mulla on uusi perhe ja yhteensä kolme lasta. Esikoisella on todella hyvät välit isäänsä ja hänen uuteen puolisoon. Muutaman " villin vuoden" jälkeen esikoisen isä rauhoittui ja hänestä tulikin oikein kunnollinen viikonloppu-isä. Ei hän varmaan vieläkään olisi hyvä perheenisä 24/7, mutta etävanhempana hän on loistava :)