Miten te oikein kasvatatte poikianne?!
Eskarilaiset, siis 6-vuotiaat, pojat olivat samaan aikaan leikkipuistossa minun ja lasten kanssa. Suurin piirtein yrittivät hajottaa kaikki leikkivälineet, puhuivat törkeitä jne. Isoin tökki pienempää kaveriaan isolla kepillä persuksiin ja löi lopulta samalla karahkalla, niin että se katkesi.
Olin aivan järkyttynyt, sillä samaiset pojat olivat viime vuonna samassa päiväkotiryhmässä oman aran ja kiltin poikani kanssa. Jos olisin tiennyt, että siellä käyttäydytään tuolla tavalla, olisin kyllä heti laittanut poikani muualle hoitoon.
Miten te oikein kasvatatte poikianne, kysyn vaan! Hakkaatteko niitä kotonakin remmillä vai mistä tuollainen käytös kumpuaa? Kuka tunnustaa olevansa kusipääeskarin vanhempi?
Kommentit (34)
Eikä tarvitse odottaa edes eskari-ikään asti.
www . youtube . com /watch?v = K6WkvH5X2u8
Mutta jos kasvatus on kohdallaan, on itsetuntoa olla menemättä mukaan tai olematta niin altis vaikutuksille.
Voin sanoa että minun 6v tytär ja 4v poika ovat rehtejä ja mukavia. Saan valtavasti kehuja kuinka kauniisti he käyttäytyvät ja kuinka tasapainoisia ovat. Kavereilta ovat oppineet sanat paska ja turpa kiinni, mutta emme salli tuollaista puhetta. Varmasti joskus käyttävät kavereiden kesken, mutta olen selittänyt miksi ei ole hyväksyttävää heidän noin puhua. Kaverit saavat sanoa ihan mitä tahansa, mutta he eivät. Tärkeintä on ettei tuollainen jää päälle.
Tietysti olisi hienoa jos voisi aina olla lasten mukana valvomassa. Mutta jossain vaiheessa on pakko päästää irti ja luottaa että on kasvatuksessa asentanut tukijalan oikein. Nämä ovat minun ajatuksia nyt, katsotaan miten ne muuttuu lasten kasvaessa :)
Videon pojat kuullostivat kovin huomionhakuisilta, tuskin tietävät mitä puolet niistä sanoista edes tarkoittivat. Leikkipuistossa kerran oli penkillinen noin 10v poikia jotka kiroilivat, sylkivät ja polttivat tupakkaa. Menin sitten juttelemaan ja oli pojilla niin paljon asiaa ja mielipiteitä kunhan vaan joku jaksoi heitä kuunnella\. Oikein kivoja poikia olivat.
Se, miten minä kasvatan poikiani on tämä: mitään ei saa tahalleen rikkoa ja ketään ei saa millään lailla satuttaa, ja vielä pitää osata ikään liittyvät normaalit käytöstavat. Kaikki kasvattamiseni on pohjautunut näihin kolmeen sääntöön.
Silti he välillä rikkovat tahallaan, satuttavat toisiaan enemmän kuin tahallaan. Tule kiltti ap kasvattamaan poikiani myös!
Kerran päiväkodilla kun olin omaa eskarilaistani hakemassa toinen tuli ja tuuppasi poikani nurin naamalleen jäälle. Ja tuon lapsen äiti näki tilanteen eikä tehnyt mitään hoputti vaan poikaa kotiin... No minä vittumaisena akkana karjasin että tehän ette mene yhtikäs mihinkään ennkuin tuo mukula on pyytänyt anteeksi.......... nosiinä sitten seistiin varmaan ½ tuntia ennekuin se kakara suostui.. mutta oppipahan ettei mulle tai munlapsille kanata vittuille... äiti muuten oli akateeminen.... mutta käytös oli kuin.. no joo eikä siinä mitään äiti on ihan yhtä moukka kun pentunsakkin.
eivät itse tekisi mitään pahaa, mutta kun ottavat mallia ' muilta' !
Oikeasti oman poikani kaverit ovat fiksuja ja mukavia hyväkäytösisiä lapsia, tosin ulkona monesti vilkkaita ja kovaäänisiä. Kepitkin heiluvat ja painiotteluita on käynnissä, mutta nekin tuntuvat hoituvan sulassa sovussa.
aika vaikea on lasta pakottaa pyytämään anteeksi. Minä olin itse lapsena sellainen. Vanhempani pakottivat minut siihen ja sitten minä liimasin huuleni kiinni. Tuossa tilanteessa minä olisin seissyt kaksi tuntia. Eikä vanhempani olisi millään konstilla saaneet minusta anteeksipyyntöä aikaiseksi.
Siksi minä en pakota lapsiani pyytämään anteeksi. Olen yrittänyt itse olla esimerkkinä ja aina pyytää heiltä pienintäkin asiaa anteeksi. 6 v on jo oppinut, mutta 4 v:llä tekee vielä tiukkaa toisinaan.
joutuisi kasvamaan neljän seinän sisällä, jos muualle hoitoon laittaisi aina, kun tuollaisia poikia tapaa, niitä on joka paikassa. Monet lapset, siis myös tytöt ovat nykyään tuollaisia. Kai vanhemmat eivät lapsiaan vaan osaa kasvattaa, joukossa mjyös tyhmyys tiivistyy ja halutaan kaverille näyttää.
Pari viikkoa sitten leikkipuistossa, heti kun menimme sinne (minä, mies, pojat 5v ja 8v sekä vauva 6kk), alkoi heti joku tuntematon 4-v poika lyömään meidän 5-v poikaa kepillä päähän. karjahdin sille, että et muuten lyö sitä. Hetken kuluttua heitteli meidän perheen päälle hiekkaa ja taas kielsin. Tämän pojan äiti istuskeli vaan ja vinkui vähän, että ei saa... Pika ja siskonsa 6v oli muutenkin ihan pimeitä, mätkivät toisiaan kepeillä mennen tullen, äiti yritti välillä että ei saisi ja sai kunnolla kepistä itsekin... Hoh, hoijaa. Äiti selitti mulle, että " mulla on 4 lasta 15, 13, 6 ja 4-vuotiaat ja nää 2 on niin villejä."
ihan sama olisiko kello ollun 20 illalal kun se olisi tullut se anteeksi pyyntö.. Ja Omanikin osaa olla rasittavan vilkas vilpertti, mutta tajuaa sentään pyytää anteeksi omaa käytöstään. Eli vaikka riehuessaan tekee tyhmyyksiä niin tajuaa kyllä tekojensa seurauksen..
- se vittumainen akka joka vaatii-
Vierailija:
Poikien kuuluu olla tuollaisia, niistä kasvaa tosimiehiä, jotka pärjäävät sodassa. Sun kakarasi menee piiloon itkemään ja tulee tapetuksi jos ei vihollisten niin sitten omien toimesta.
Ei niitä poikia vanhemoien yleensä pahemmin tarvi hakata, kyllä ne hoitavat sen puolen itsekin. Virikkeeksi voi antaa sopivia k18 taistelupelejä jo parivuotiaasta.kolmen tosimiehen äiti
tirskuu:
kahden pojan äitee
...sun pennustas ei voi ikinä tulla täysin normaalia, kun äidinkin kielenkäyttö ja käytös on mitä sattuu...
mutta samaa ihmettelen kuin ap. Tosin täällä meidän nurkilla tytöt ovat ne pahempi puoliska kuin pojat. Pojat vielä aika kiltisti tottelevat muutamia poikkeuksia lukuunottamatta. Olemme pistäneet niitä siivoamaan leikkipaikkaa ym. kun sotkevat (karkkipapereilla, räkivät yms.) ja käskeneet viedä pyörät pois leikkitelineestä yms.
Mutta ne tytöt - " et sä oo mun äiti, et sä voi mua määrätä" ja v... alkuinen sana joka väliin....
Siksi tuo sukupuoli saa kaiken p*skanteon anteeksi tänäkin päivänä!!
Poikien kuuluu olla tuollaisia, niistä kasvaa tosimiehiä, jotka pärjäävät sodassa. Sun kakarasi menee piiloon itkemään ja tulee tapetuksi jos ei vihollisten niin sitten omien toimesta.
Ei niitä poikia vanhemoien yleensä pahemmin tarvi hakata, kyllä ne hoitavat sen puolen itsekin. Virikkeeksi voi antaa sopivia k18 taistelupelejä jo parivuotiaasta.
kolmen tosimiehen äiti
Toki riehua saa ja leikkiäkin rajusti, mutta ei tuhota paikkoja ja tavaroita, eikä varsinkaan kiusata pienempiään.
Meidän pihalla taas asuu maailman ihanimpia lapsia, kaikki tytöt ja pojat on todella mukavia ja kohteliaita.
Niin paksua tekstiä, että pakko olla vitsi.
Onhan se epäreilua, että yksi on seinää vasten ja viisi heittää kivillä... En mä ainakaan enää puutu kuin omien poikien törttöilyihin. Muut saavat vaikka tappaa toisensa.
eikä kukaan niiden kaverikaan. Kaikki ovat aivan ihania ja kilttejä poikia, vaikka osa tietenkin villimpiä kuin toiset. paikkojen hajottamista, kiroilua tai toisten satuttamista ei kuitenkaan suvaita edes niiltä riehakkaimmilta.
Mun pojan luokalla (2. luokka) on muuten myös ne tytöt jotka on pahempia kuin yksikään poika. Ei totella ketään, viisastellaan opettajalle, linstataan liikuntatunneilta, jätetään kirjat kotiin, huudellaan törkeyksiä ja syrjitään milloin ketäkin. Ihmettelen mikä nykyään on mennyt pieleen tyttöjen kasvatuksessa. Pelätäänkäö sitä kiltin tytön syndroomaa niin plajon, että sallitaan tyttölapsille ilkeys ja tottelemattomuus muka itsenäisyytenä?
Meidän 9-vuotias poika tuli viime viikolla itkien kotiin tallilta. Viisi tyttöä oli haukkunut häntä läskipepuksi, matikanopettaja mulkosilmäksi ja hörökorvaksi.
Poika on about 150 cm pitkä ja painaa nippanappa 31 kg eli läskiä ei sällissä ole grammaakaan, alipainoinen on ollut ikänsä. Hänellä on suuret, kauniit, ruskeat silmät ja pitkät mustat ripset, mutta ei missään tapauksessa mulkosilmiä.
Korvat kyllä on vähän höröt ja sen poika tietää itsekin, mutta jos oikein tarkkaan sattuis peiliin katsomaan, niin olisiko mahtanut näillä häntä haukkuneilla tytöilläkin olla jotain pientä " fiilaamista" ulkonäössä?
Meillä opetetaan lapsille, (poikia kummatkin), että toisia ei haukuta, eikä lähdetä mukaan loanheittoon, vaan mieluummin poistutaan paikalta vähin äänin...