Mitä parturi-kampaajan työ OIKEASTI on?

[quote author="Vierailija" time="19.07.2015 klo 23:10"]Minä lisään nyt sen verran että itse olin erikoistunut kampauksiin, tein siis paljon morsiamia, meikkejä, kuvaus- ja näytösjuttuja tuon liiketyön lisäksi. Kävin myös kilpailemassa paljon. Kampaajan työssä on mahdollisuus suuntautua monenlaisiin asioihin jos vaan kiinnostusta ja motivaatiota riittää. Tai sitten työn voi kokea myös pelkkänä kärsimyksenä niin halutessaan. Silloin suosittelen vaihtamaan alaa. Tarkoitus on kuitenkin antaa asiakkaalle positiivinen hemmotteluhetki.

-3
[/quote]
Kampaukset ja kuvailemasi asiat kiinostavat minua työssä eniten. Tuntuu kamalalta jos se työ olisikin sitten nuita huonoja puolia päivästä toiseen. Pelkillä kampauksilla ei varmaan kauheana itseään elätä? ): -ap

voi voi. Joka työssä on ne ikävät puolet. Et ap löydä työtä missä ei olisi. Esim. lääkäri joutuu työntämään sormensa asiakkaan peräsuoleen ja katsomaan sinne semmosella laitteella ja etsimään pukamia ym. Samoin puhdistamaan mädät paiseet puristamalla mätää ulos, yms. Entäpä hoitajat? Jatkuaa kävelyä nostelua, vihaisia potilaita, valitusta jne. mites ois kassamyyjä? Jonottavat kiukkuiset asiakkaat vaativat nopeutta jne. 

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 00:12"]

"Toki niistä bruttosummista maksetaan verot ja eläkkeet ja vielä yli 400 euroa kuussa liiketilan vuokraakin, mutta tosi hyvinhän tämä kampaaja tienaa ammattikoulupohjalta." Noiden lisäksi myös kestoväritvärit, kevytvärit, suoravärit, hapetteet, shampoot, hoitsikat, tehohoidot, maskit, permisaineet, kiinnitysaineet, niskapaperit, suojapaperit, kulmavärit, ripsivärit, niiden hapetteet, kertakäyttöhanskat, jne., joihin uppoaa rahaa. Ja siihen päälle myös saksia, kappoja, kampoja yms. tarvikkeita joutuu uusimaan välillä. Että kuukausittaisia kuluja ei ole vaan vuokrat,verot ja eläkkeet. Näitä harva asiakas ajattelee, eikä tosiaan tiedä kustannuksia. Kampaajan töillä nyt harvemmin rikastuu, se on vaan karu fakta.

[/quote]

Tää on vähän niin kuin, jos kotoa muuttaa omaan asuntoonsa, niin sitten joutuu kaiken itsen maksamaan.  Ei siis riitä, että maksaa itse vuokran, veden, sähkön ja puhelimen - niiden lisäksi pitää ostaa myös astianpesuainetta, pyykinpesuainetta, suodatinpusseja, yleispuhdistusainetta, vessapaperia, kalapuikkoja, ketsuppia, banaaneja, salaattia, ruokakermaa jne, joihin uppoaa rahaa. Ja siihen päälle joutuu uusimaan aina välillä tiskirättejä, ripsivärejä, hammasharjoja jne. Lisäksi välillä voi joutua tekemään kalliita monen sadan euron investointeja kuten ostamaan uuden telkkarin. Kaikkiin näihin uppoaa paljon rahaa, ja on vaan karu fakta.

Harvaa työtä tehdään ilman tarvikkeita, ja jokaisesta työstä voi luetella ihan vastaavan listan. Kampaajan työssä ei tarvita mitään isoja investointeja, työkalut ja tarveaineet ovat edullisia - eivät tietenkään ilmaisia kuitenkaan. Lisäksi niitä pitää ostaa järkevästi ja käyttää taloudellisesti. Eihän kotiinkaan pidä ostaa kurkumaa ja selleriä, jos ei niitä kukaan ruualaitossa käytä. Ja kotiinkin yritetään ostaa ruuat järkevissä pakkauskoossa, jotta kaikki tulee syötyä ennen kuin pilaantuu.

Työn erityisenä raskautena täällä on useampaan kertaan mainittu se, että kampaaja joutuu tiskaamaan kaikki päivän aikana käyttämänsä kupit. :D Ei ole työelämän raskaudella mitään rajaa...

T. 23

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 00:22"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 21:24"]

Kampaajalla on pitkässä työssä 20 min aikaa pitää ruokkista sillä välin kun väri vaikuttaa. Kampaajallani oli siis tänään noin tunti taukoa, aika harvassa työpaikassa niin hyvin on...

[/quote]

niin, 20 minuuttia miinus värikippojen peseminen, kun ei niitä viitsi päivän loppuunkaan jättää. Ja puhelin saattaa soida tai mitälie. Ehkä on edellisestä asiakkaasta jäänyt vielä harjat ja sakset pesemättä yms.

on siinä aina kaikenlaista tekemistä, että ei tosiaankaan ole tunnin taukoa. Eikä se kovin rentouttavaa ole vetää ruokaa naamaan ja pälyillä kellosta että millon pitää mennä takaisin.

en ole itse kampaaja, mulla on töissä tunnin tauko. 

[/quote]

Semmoista kuule työelämä on. Vaikkapa marketissa tai lähihoitajana on monesti 20 minuutin ruokkis päivässä ja lisäksi yksi noin 10 minuutin kahvitauko. Useassa työssä myös joutuu sen ruokailun keskeyttämään, jos vaikkapa puhelin soi tai potilashuoneesta kuuluu kovaa ryminää. 

Värit ovat aina vähintään puoli tuntia päässä, joten eiköhän hitaampikin ehdi siinä ajassa viedä asiakkaalle kahvia + pestä värikupit + bonussakset + pitää 20 minuutin tauon.

Yrittäjä voi toki vapaasti pitää myös tunnin mittaisen ruokatauon, jos sellainen on itseisarvo. :) Joo sekin on palkaton, mutta eipä se tunnin ruokatauko palkkatöissäkään taida työaikaan sisältyä...

t. 23

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 08:57"]

[quote author="Vierailija" time="20.07.2015 klo 21:24"]

Voi apua! Nuo kuvailut sopivat aika moneen ammattiin, jos niin haluaa. :D

Juuri kävin tänään kampaajallani. Hänellä oli kolme pitkää työtä (väri+leikkaus)  ja yksi miesten hiustenleikkaus normimittaisena työpäivänä. Hinnasto on aika edullinen, joten tuloja hänelle työpäivästä "vain" noin 500 euroa. Toki niistä bruttosummista maksetaan verot ja eläkkeet ja vielä yli 400 euroa kuussa liiketilan vuokraakin, mutta tosi hyvinhän tämä kampaaja tienaa ammattikoulupohjalta. Toki sitten pitää olla niitä asiakkaita - siinä auttaa se, että on hyvä, mutta paikkakunnan tilanne vaikuttaa myös asiaan. Jos joka korttelissa on viisi kampaajaa, niin eihän heille mitenkään riitä töitä ja samoin jos paikkakunnalla on karmiva työttömyys, niin ihmiset säästävät kampaajalla käynneistä.

Kampaajalla on pitkässä työssä 20 min aikaa pitää ruokkista sillä välin kun väri vaikuttaa. Kampaajallani oli siis tänään noin tunti taukoa, aika harvassa työpaikassa niin hyvin on...

Kaikissa asiakaspalveluammateissa joutuu joskus kohtaamaan ikäviä tilanteita, kampaajana varmasti vähemmän kuin vaikkapa marketin infotiskillä saati puhelinmyyjänä. Itse asiassa on aika vaikea löytää ammattia, jossa ihmisten kanssa ei joutuisi tekemisiin... Toki jos on joku sosiaalisten tilanteiden pelko tai sellainen, niin sitten ei sovellu kampaajaksi. Mutta siis ihan normaalit ihmissuhdetaidot riittävät kyllä.

Kampaajia koulutetaan ehkä kaikista ammateista eniten liikaa. Iso osa alaa opiskelevista keskeyttää, ja jossain tutkimuksessa viiden vuoden seurannassa yli puolet valmistuneista ei ollut työskennellyt alalla päivääkään! Kovin ihmeitä siellä koulussa ei opeteta eikä voida opettaa, motivaatio ei monellakaan opiskelijalla ole tapissaan. Niitä alaa haukkuvia kyllä varmasti siis löytyy, mutta ei heistä tässäkään ketjussa ole kertonut, mitä parempaa ja hehkeämpänä he nykyään työkseen tekevät - vaiko mitään... Nämä paloittelusta eivät suinkaan tarkoita sitä, etteikö osaavalle, innostuneelle ja lisäoppia haluavalle kampaajanalulle voisi olla mainio työura edessään!

Vielä haluaisin mainita, että moni kampaaja on saanut lisäleipää esim. meikkaajan koulutuksesta. Varsinkin isojen kaupunkien ulkopuolella työllistymistä auttaa, jos pystyy tarjoamaan monenlaisia kauneusalan palveluja.

[/quote]

Mitä v***n paskaa sä selität. Ei todellakaan jää 500€ käteen. hyvä jos puolet tuosta summasta. Jos jonakin päivänä on 1h ruokataukoa, ei se tarkoita, että kaikkina päivinä olisi. Toisinaan emme edes kerkeä syömään. Ja mitä, kampaajat saavat vähemmät paskaa niskaansa kuin kaupan kassalla? Et ilmeisesti ikinä ole nähnyt kuinka henkilökohtaisuuksiin asiakkaat saattavat mennä kun hiukset eivät olekkaan juuri sellaiset kuin haluat tai juostaan ilmaisen värin perässä ja raivotaan, että tukka on pilalla ja tästä en kyllä maksa. Hei nyt valoja päälle, kyllähän se työ niin helpolta ja kivalta teidän asiakkaiden silmiin varmasti näyttää.

[/quote]

Ehkäpä metsä vastaa niin kuin huudetaan? Jos käytöksesi on kuin viestisi minulle, saat varmasti provosoitua ihmisiä. "mitä vitun paskaa sä selität" tai "hei nyt valoja päälle" nyt ei vaan ole asiallista. Annat tahattoman koomisen kuvan itsestäsi valittaessasi asiakaspalvelun rankkuudesta kun samalssa viestissä itse käytät tällaisia ilmaisuja. En todellakaan ole väittänyt, että kampaajalleni jäisi päivästä käteen (sitä kutsutaan nettopalkaksi) 500 € vaan sehän oli päivän laskutus (sitä kutsutaan brutoksi kuten tuossa viestissä mainittiin).

Sinä olet nyt ymmärtänyt viestini väärin, mikä ei sinällään ole vaarallista. Tässä kohdin kannattaa asiakaspalvelutilanteessa pahoitella, että minä olen nyt ymmärtänyt tämän asian aivan väärin, olen todella pahoillani. Tässähän on tullut tehtyä ihan vääränlaisia johtopäätöksiä ja joskus minä olen niin kamalan äkkipikainen, varsinkin jos en ole ehtinyt syömään. Anteeksi kamalasti käytökseni, voisinko miten korvata aiheuttamaani mielipahaa. :)

Tai sit voi vaan todeta, että asiakkailta tulee paskaa niskaan ja mitä vitun paskaa sä selität. En yhtään ihmettele, jos tuolla käytöksellä mikä tahansa työ on vaikeaa missä tahansa työpaikassa. Se ei kuitenkaan johdu kampaajan ammatin erityisestä rankkuudesta vaan ihan vaan itsestäsi.

T. 23, itse 15 vuotta asiakaspalvelutyössä, vain muutama ikävä asiakaskohtaaminen vuosittain - ja niissäkin tavataan jonkinlaiseen sopuun päästä

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 09:18"]

Työn erityisenä raskautena täällä on useampaan kertaan mainittu se, että kampaaja joutuu tiskaamaan kaikki päivän aikana käyttämänsä kupit. :D Ei ole työelämän raskaudella mitään rajaa...

T. 23

[/quote]

ei kun tässä yritetään takoa sun päähän että ei ole aikaa pitää 20 minuutin taukoja joka välissä kun väri vaikuttaa. Kun on kaikkea muuta. Ja joo, muissakin ammateissa joutuu keskeyttämään tauon välillä (jopa omassani) mutta jos puhun vaikka 5 minuuttia puhelimessa niin ei se ole mun tauosta pois. Kampaajalla kaikki keskeytykset on.

se on hyvä huudella kun ei ole itse alalla :D en ole itsekään, mutta mulla on silti henkkoht kokemusta näistä jutuista. Mut joo, etköhän säkin pysty päättelemään että mikä siinä on oikeasti raskasta. (Vinkki: esim seisomatyö, käsillä työskentely, kemikaalit rasittaa, astma puhkeaa ja vielä pitää pyörittää yritystä niin että olis varaa syödä)

Jos olet oma itsesi ja muistat huomioida omat tarpeesi, ja tietenkin olet ammattitaitoinen niin todella antoisa työ.Monesta asiakkaasta tulee helposti ystäviä, ja ne ihmiset peittoaa mennen tullen ne kiukuttelijat(jotka voi hoidella ammattitaidolla mutta säästäen omia voimavaroja ja tehdä vain tarvittavan ja unohtaa turhan positiivisuuden :D) ...stressiä luo se että aina pyydetään joustoa, mutta voi myös sanoa itselleen kyllä ja vetää rajat! Olen yrittäjä kohta 25 v Lappeenranta, maksan omaa kaksiota yksinään ja tuloillani voi elää mukavasti,, matkustella ja ei tarvitse pihistellä.. Aina.tietenkin jännittää voiko kaikki jatkua näin hyvin, pitää pysyä aina nöyränä

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 00:33"]

En ymmärrä miksi kampaaja tekee kaikki työt kampaamossa, jopa siivoukset ja kuppien ja kippojen pesut, kun ne olisi niin selkeästi jonkun harjoittelijan/aloittelevan kampaajan hommaa. Joku assistentti voisi tehdä ne.

Jos itse ryhtyisin kampaajaksi niin tekisin konseptin niin että töissä on yksi pienempipalkkainen joka on vastuussa ajanvarauksesta, asiakkaiden vastaanottamisesta ja valmistelusta (Esim. hiusten pesut ja muut valmistavat toimet) ja sitten asiakas vasta istuu tämän itse stylistin penkkiin. Assistentti hoitaa sitten esim. värien vaikutuksen odottelun, värien pesun jne. muita vähemmän osaamista vaativaa työtä. Tällä välillä itse stylisti voi pitää sen ruokatauon tai vaihtoehtoisesti suorittaa jonkun nopean yksinkertaisen työn sillä välillä kun assari viimeistelee sen toisen asiakkaan, esim. kuivaa ja föönaa.

Näin saataisiin rahaa enemmän ja kaikkien osaaminen hyödynnettäisiin parhaimmin kun stylistillä on kampaajan ammattitaito ja assari voisi olla myyntipainotteisempi.

Miksi tätä ei ole jo Suomessa? (onko?)

[/quote]

Pienyrittäjälle on suomessa suuri kuluerä palkata joku toinen tekemään "assarihommia". Palkollisen kulut työnantajalle kun ei riipu siitä tekeekö ihan "oikeita" kampaajan hommia vai assarina. En ole asiaan perehtynyt mutta aavistuksena heittäisin että palkollisen pitäisi tuoda n.1,7 kertaisena palkkansa taloon jotta kaikki kulut saadaan katettua. Ja vasta tämän jälkeen homma on kannattavaa. Maissa jossa oppipoika ja assarikäytäntö on yleistä on palkkaus ja kulurakenne kaiketi erilainen. 

Itse kampaajan työ on antoisaa ja lähtökohtaisesti asiakkaat ovat mukavia (asennekysymys). Jos pidät asiakaslähtöisestä tekemisestä, visuaalisuudesta, siitä että saat ylittää asiakkaan odotukset, tarjota hemmottelua, luoda uutta jne. Työ vaatii hyviä Värisilmää ja hahmotuskykyä, kommunikointitaitoja, ihmistuntemusta, pitkää pinnaa, joustavuutta ja itsensä huoltamista (jalat, selkä, hartiat). Työasiat on osattava jättää työpaikalle, kuten kaikissa ammateissa. Palkkatyötä on verraten vähän tarjolla, monet toimivat yrittäjänä johon liittyy tietysti aina riski. On ollut tiukkoja aikoja, tarkkaa taloudenpitoa ja ostojen kanssa saanut miettiä tarkkaan. Tarpeen mukaan pitkiä päiviä, toisaalta hiljaisempina päivinä voi pitää pidemmän lounaan tai tehdä rästiin jääneitä hommia. Yrittäjänä voi itse määrätä työaikansa ja lomiensa pituuden. Töitä tottakai kannattaa tehdä, vieläpä sellaisiin aikoihin kun asiakkaat haluavat tulla kampaajalle (illat ja lauantai). Lomaa varten kannattaa laittaa säästöön, liikeen kulut kun juoksevat lomallakin. 

Ja niin, se kampaajatyön hinnoittelu. Kampaamotyö on liiketoimintaa, sen tarkoituksena on tuottaa voittoa. Sen ei ole tarkoitus olla kallis harrastus yrittäjälle. Kampaamon hinnaston tulisi olla sellainen että kampaaja saa työstä arvonlisäveron ja muiden kulujen  jälken itselleen palkan.

Työn hintaan on lisätty 24% arvonlisävero, tämän jälkeen maksetaan kaikki normaalit yritystoiminnan kulut,(vuokra, aineet, vakuutukset, netti, jne.) kuten kuuluukin. Verot tietysti ja yrittäjän kohtuuttoman suuri Yel jostaa palkansaajaan verrattuna ei ole juuri mitään hyötyä. Jos töitä on ollut riittävästi niin yrittäjä voi yleensä huokaista helpotuksesta ja nostaa itselleen palkkaa jolla maksaa oman henkilökohtaisen elämänsa kulut. Oikein hyvien kuukausien jälkeen laittaa jopa hiukan sukanvarteen pahan päivän varalle. Sairastua ei kannata, tulee yrittäjälle kalliiksi. 

Tässä siis ajatuksia yrittäjän kannalta kampaajan työstä. Alalla kuin alalla menestyminen vaatii työtä, paloa ja intohimoa. Päivääkäan en vaihtaisi pois.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 10:22"]

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 09:18"]

Työn erityisenä raskautena täällä on useampaan kertaan mainittu se, että kampaaja joutuu tiskaamaan kaikki päivän aikana käyttämänsä kupit. :D Ei ole työelämän raskaudella mitään rajaa...

T. 23

[/quote]

ei kun tässä yritetään takoa sun päähän että ei ole aikaa pitää 20 minuutin taukoja joka välissä kun väri vaikuttaa. Kun on kaikkea muuta. Ja joo, muissakin ammateissa joutuu keskeyttämään tauon välillä (jopa omassani) mutta jos puhun vaikka 5 minuuttia puhelimessa niin ei se ole mun tauosta pois. Kampaajalla kaikki keskeytykset on.

se on hyvä huudella kun ei ole itse alalla :D en ole itsekään, mutta mulla on silti henkkoht kokemusta näistä jutuista. Mut joo, etköhän säkin pysty päättelemään että mikä siinä on oikeasti raskasta. (Vinkki: esim seisomatyö, käsillä työskentely, kemikaalit rasittaa, astma puhkeaa ja vielä pitää pyörittää yritystä niin että olis varaa syödä)

[/quote]

Voidaan sopia, että en vaan ymmärrä. :) Viisitoista vuotta olen ollut pikkuyrittäjänä itse asiakaspalvelutyössä, ja ainakaan mun ammattini raskauksia ei ole yrittäminen ja asiakaspalvelu - nehän on työn parhautta. :) Totta kai yrittämisen pitää kannattaa ja tuottaa sen verran tulosta, että siitä riittää sopivaksi katsottuun ansiotasoon ja lomailuun.

Minun mielestäni raskas seisomatyö on esim. Stockmannin myyjillä. Hehän eivät saa istua muuten kuin taukohuoneessa, vaan koko päivä täytyy muuten olla seisaallaan. Joskus on käynyt kovasti sääliksi kun joku viimeisillään raskaana oleva seisoo jo ihan takakenossa, mutta siltikään ei saa taukoa pitää... Tutkimusten mukaan terveydelle paras työ on sellainen, jossa välillä istutaan, välillä otetaan askelia ja välillä seisotaan. Siis niin kuin vaikka opettajan tai kampaajan työ. Kampaajakoulussa nimenomaan opastetaan ottamaan tuoli alle aina kun on mahdollista, ei kampaajan ammatti ole seisomatyö... 

Kampaaja tietysti työskentelee käsillään, ja silloin täytyy kiinnittää huomiota ergonomiaan. Tämänkin tiedän 15 vuoden käsillä tekemisen kokemuksella. :) Uskallan myös väittää, että kampaajan työssä ergonomiasta on mahdollista pitää kiinni, kun taas vaikkapa putkiasentajan tai automekaanikon töissä joutuu toistuvasti taipumaan mitä kummallisimpiin työasentoihin. 

t. 23

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 00:33"]En ymmärrä miksi kampaaja tekee kaikki työt kampaamossa, jopa siivoukset ja kuppien ja kippojen pesut, kun ne olisi niin selkeästi jonkun harjoittelijan/aloittelevan kampaajan hommaa. Joku assistentti voisi tehdä ne.

Jos itse ryhtyisin kampaajaksi niin tekisin konseptin niin että töissä on yksi pienempipalkkainen joka on vastuussa ajanvarauksesta, asiakkaiden vastaanottamisesta ja valmistelusta (Esim. hiusten pesut ja muut valmistavat toimet) ja sitten asiakas vasta istuu tämän itse stylistin penkkiin. Assistentti hoitaa sitten esim. värien vaikutuksen odottelun, värien pesun jne. muita vähemmän osaamista vaativaa työtä. Tällä välillä itse stylisti voi pitää sen ruokatauon tai vaihtoehtoisesti suorittaa jonkun nopean yksinkertaisen työn sillä välillä kun assari viimeistelee sen toisen asiakkaan, esim. kuivaa ja föönaa.

Näin saataisiin rahaa enemmän ja kaikkien osaaminen hyödynnettäisiin parhaimmin kun stylistillä on kampaajan ammattitaito ja assari voisi olla myyntipainotteisempi.

Miksi tätä ei ole jo Suomessa? (onko?)
[/quote]
Tähän tyyliin toimitaan ainakin yhdessä Hgin parturi-kampaamossa (julkkiskampaaja tekee aika usein julkkiksille kampauksia yms.)

Oli minunkin unelma-ammatti, mutta en voinut mennä amikseen edes opetelemaan oli jotain ihottumaa mulla ja välillä vieläkin on. Vaikka tietääkseni en edes ole millekään allerginen, sitä silloin kuitenkin kuitekin pelättiin. Harmittaa usein että näin kävi, tosin kesällä ei harmita, kun luin sitten opettajaksi.

Minua kiinnosti ala kovasti, opettajat kehuivat. Työharjoittelut pilasi kiinnostukseni alaan, ikinä en kehuja saanut. Haukkuja vain. Hain kaupasta tampooneja ja rasvaa apteekista uuteen tatuointiin. Olin hullu kun olin sitä mieltä että sivarikin on ihan ok. Työharjottelun lopussa olisi halunnut että jään hälle töihin koulun ohella. Sanoin ei kiitos. Toinen paikka oli muuten mukava, mutta en ikinä saanut kehuja vain haukkuja jos oli jotain työstä edes sanottavaa. Näin ollen ajattelin että en sovellu alalle eikä työni ole hyviä. Motivaatio katosi ja kun valmistuin ei ikinä enää. Olisin tarvinnut edes hiukan kehuja edes että onnistuin.

Muilla myös työharjoitteluiden myötä katosi halut alalle. Luokaltamme alalla jatkoi ehkä 3? Minä olisin halunnut, mutta koen etten ollut tarpeeksi hyvä.

Raskaimpiin puoliin voisi sanoa esim sen, että kun vuosia käynyt asiakas menehtyy... Itkee töistä päästyään ja lähettää adressin... Asiakas on kuin ystävä, jota näkee jopa ehkä säännöllisemmin kuin muita ystäviä... Tai kun asiakas kertoo, että sairastaa vakavaa sairautta niin kuuntelen ja olen läsnä hetkessä,, kunnes pääsen taukohuoneeseen niin kädet tärisee ja tippa tulee linssiin. Mutta toisaalta nämä ovat myös niitä hyviä puolia, kun saa olla toiselle tärkeä omalla tavallaan. Ihana työ, luova, vaihteleva, haastava (kemiaa, värioppia, muoto-oppia ym), suurin osa asiakkaista mukavia ja työni saa asiakkaan hymyn huulille. Kun asiakas sanoo päähieronnan jälkeen, että kaikki murheet katosi - ihan mahtavaa! Kun on asenne kohdillaan ja muistaa pitää huolta itsestään (vapaapäivät, lomat, hieronta, ruokavalio) niin on kyllä antoisa ammatti! Tätä tehdään usein rakkaudesta alaan.

Mua naurattaa tää ketju. Aloittaja kyselee kampaajantyön hyvistä ja huonoista puolista, ja kun niitä kerrotaan, niin porukka juoksee (asiakkaan näkökulmasta) kertomaan, ettei se työ nyt niin rankkaa ole, kun jollain muulla on vielä rankempaa! Voi jumalauta, ihme vajakkeja. :D ja en ole itsekään kampaaja, mutta ala kiinnostaa ja siksi tämän keskustelun avasin. Mun mielestä on mielenkiintoista lukea, mitä esim. värin vaikutusajalla keretään tekemään, ei se, kuinka monen muun kaupankassan ja puhelinmyyjän työ on rankempaa.

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 09:18"][quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 00:12"]

"Toki niistä bruttosummista maksetaan verot ja eläkkeet ja vielä yli 400 euroa kuussa liiketilan vuokraakin, mutta tosi hyvinhän tämä kampaaja tienaa ammattikoulupohjalta." Noiden lisäksi myös kestoväritvärit, kevytvärit, suoravärit, hapetteet, shampoot, hoitsikat, tehohoidot, maskit, permisaineet, kiinnitysaineet, niskapaperit, suojapaperit, kulmavärit, ripsivärit, niiden hapetteet, kertakäyttöhanskat, jne., joihin uppoaa rahaa. Ja siihen päälle myös saksia, kappoja, kampoja yms. tarvikkeita joutuu uusimaan välillä. Että kuukausittaisia kuluja ei ole vaan vuokrat,verot ja eläkkeet. Näitä harva asiakas ajattelee, eikä tosiaan tiedä kustannuksia. Kampaajan töillä nyt harvemmin rikastuu, se on vaan karu fakta.

[/quote]

Tää on vähän niin kuin, jos kotoa muuttaa omaan asuntoonsa, niin sitten joutuu kaiken itsen maksamaan.  Ei siis riitä, että maksaa itse vuokran, veden, sähkön ja puhelimen - niiden lisäksi pitää ostaa myös astianpesuainetta, pyykinpesuainetta, suodatinpusseja, yleispuhdistusainetta, vessapaperia, kalapuikkoja, ketsuppia, banaaneja, salaattia, ruokakermaa jne, joihin uppoaa rahaa. Ja siihen päälle joutuu uusimaan aina välillä tiskirättejä, ripsivärejä, hammasharjoja jne. Lisäksi välillä voi joutua tekemään kalliita monen sadan euron investointeja kuten ostamaan uuden telkkarin. Kaikkiin näihin uppoaa paljon rahaa, ja on vaan karu fakta.

Harvaa työtä tehdään ilman tarvikkeita, ja jokaisesta työstä voi luetella ihan vastaavan listan. Kampaajan työssä ei tarvita mitään isoja investointeja, työkalut ja tarveaineet ovat edullisia - eivät tietenkään ilmaisia kuitenkaan. Lisäksi niitä pitää ostaa järkevästi ja käyttää taloudellisesti. Eihän kotiinkaan pidä ostaa kurkumaa ja selleriä, jos ei niitä kukaan ruualaitossa käytä. Ja kotiinkin yritetään ostaa ruuat järkevissä pakkauskoossa, jotta kaikki tulee syötyä ennen kuin pilaantuu.

Työn erityisenä raskautena täällä on useampaan kertaan mainittu se, että kampaaja joutuu tiskaamaan kaikki päivän aikana käyttämänsä kupit. :D Ei ole työelämän raskaudella mitään rajaa...

T. 23
[/quote]

Oletko jotenkin tyhmä? Kippojen ja kuppien pesun "rankkuudesta" ei täällä ole mielestäni valitettu, vaan siitä, ettei sitä taukoaikaa jää mitään 20 minuuttia, vaan siitä oikeasti suurin osa siitä kuluu sekä paikan että työvälineiden siivoukseen (sekä sali että takahuone), kahvinkeittoon, puhelimeen vastaamiseen...myös asiakkaan luona on juostava kysymässä onko kaikki hyvin, haluaako hän lisää kahvia... vaalennuksia tehtäessä ei ole mitään tarkkaa 20 min vaikutusaikaa, vaan sitä väriä on oikeasti käytävä vähänväliä tarkkailemassa, ettei vaalene liikaa jne. Ne tauot ovat lähestulkoon pelkkää kelloon vilkuilua. Kyseessä on myös seisomatyö, ja on se selälle rankkaa joutua seisomaan useampi tunti putkeen (ja ihan turha tulla selittämään "mulla on rankempi seisomatyö, ei kampaajan hommat voi siis olla rankkoja, koska mulla on rankempaa, byyhyy!), myös siivoukset tehdään seisten, puhelimeen vastataan tiskin takana seisten... en ymmärrä miksi tulet tänne pätemään, kun et selvästi tiedä faktoja.

"Värit ovat aina vähintään puoli tuntia päässä, joten eiköhän hitaampikin ehdi siinä ajassa viedä asiakkaalle kahvia + pestä värikupit + bonussakset + pitää 20 minuutin tauon."
.
Mitä ihmettä? Värit eivät todellakaan ole AINA VÄHINTÄÄN puolituntia päässä, yleisin aika on 20 min. lämpökoneessa. Blondauksissa aika saattaa olla jopa 45 min., mutta suht harvoin näitä tapauksia tulee vastaan! Tästä sitten pois mainitsemasi asiat, ja niiden päälle ravaat vielä vastaamassa puhelimeen/ottamassa tiskillä varauksia vastaan, käyt tarkistamassa kahvien ja tarjottavien tilanteen, mahdollisesti pyyhit lattioilta sotkuja, jossain välissä täytyy yrittää tehdä myös inventaariota tuotteista, mitkä ovat loppumassa ja täytyy tilata lisää... haluaisin mielelläni kuulla missä sä olet töissä, kun sulla tuntuu olevan jotain hampaankolossa kampaajia vastaan? :D

Miten on mahdollista että joka ketjuun on aina saatava yksi tyyppi pätemään ja kertomaan mielipiteitään, jotka menevät täysin ristiin faktojen kanssa? Ihan sama mitä ketjua selaan, aina löytyy joku alan-ammattilainen-vaikkei-kokemusta-olekaan.

Miten ne keksii puheenaiheita vieraiden ihmisten kanssa?

[quote author="Vierailija" time="21.07.2015 klo 13:32"]Miten ne keksii puheenaiheita vieraiden ihmisten kanssa?
[/quote]

Joidenkin kanssa se onkin vaikeaa, mutta kyllä sitä höpisee sitten vaikka hiuksista. :) asiakkaatkin usein höpisevät niitänäitä, omia juttujaan, se on mukavaa! Joidenkin kanssa vaatii pidempää tutustumista, ennenkuin juttu lähtee käyntiin. Ja jotkut asiakkaat eivät edes halua keskustella, rentoutuvat ja lukevat lehtiä vaan.

"Minun mielestäni raskas seisomatyö on esim. Stockmannin myyjillä. Hehän eivät saa istua muuten kuin taukohuoneessa, vaan koko päivä täytyy muuten olla seisaallaan. Joskus on käynyt kovasti sääliksi kun joku viimeisillään raskaana oleva seisoo jo ihan takakenossa, mutta siltikään ei saa taukoa pitää... Tutkimusten mukaan terveydelle paras työ on sellainen, jossa välillä istutaan, välillä otetaan askelia ja välillä seisotaan. Siis niin kuin vaikka opettajan tai kampaajan työ. Kampaajakoulussa nimenomaan opastetaan ottamaan tuoli alle aina kun on mahdollista, ei kampaajan ammatti ole seisomatyö... "
.

Tervetuloa kokeilemaan kampaajantyötä. Sulla on vähän liian vinksahtaneet kuvitelmat. Kyllä meilläkin koulussa kehoitettiin istumaan aina kun pystyy, mutta niitä hetkiä on hyvin harvoin. Ehkä joku pitkän tukan latvojen tasaus. Värjäyksissä, permiksissä, kampauksissa ja leikkauksissa (kerroksittain varsinkin) kun sitä omaa paikkaa täytyy jatkuvasti vaihtaa ja pitäisi olla asiakkaan "yläpuolella", että näkee mitä tekee. Vai sieltä niskan tasostako sä näet miten päällisosaan permisrullia taiteilet??? Kampaajan työ nimenomaan ON seisomatyötä.