Lue keskustelun säännöt.
Minä ja lapset haluaisimme koiran, mies ei innostu
20.06.2015 |
eikä suostu. Vinkkejä, miten edetä neuvotteluissa?
Kommentit (51)
Pakkaa koko perhe autoon, älä kerro määränpäätä ja suuntaa nokka kohti pentuetta, josta olette koiraa ajatelleet hankkia. Siis, jos vaikka labbiksen haluaisitte niin käykää katsomassa labbispentuetta. Tää on aika hyvä keino saada mieskin myöntymään, kun saa itse sen ihanan karvapalleron syliin;) Heh, oikeasti aika vaikea tilanne enkä muuta keinoa keksi, tämä tosin oli se, jolla itse saimme perheen miehen koiraan suostumaan:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fiksu mies. Koiraan menee hitosti aikaa ja rahaa.
Oletko sinä valmis yksin lenkittämään koiraa ( vaikka vatsataudissa), maksamaan koiran ja kaikki koiran hankinnat. Myös eläinlääkäri kulut ( 100 minimi), vakuutuksen ja jos esim allerginen kalliit ruuat. KOulutatko sinä yksin koiran ja siivoat sen jäljet. Järjestät lomahoidon. Jos nämä lupaat tehdä ja oikeasti sitoutua voit neuvotella :)
Meidän neuvottelut meni näin: "Minä haluan koiran ja olen sen jo varannut, minä en puutu sun viinanjuomiseen ja uhkapeleihin ja sinä et puutu minun koiraharrastukseeni, onko ymmärrretty? Hyvä, asia on sitten sitä myöten selvä."
Kahdeksan vuotta sitten tämä keskustelu käytiin ja lupaukset ovat pitäneet puolin ja toisin.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 22:59"]
Meidän neuvottelut meni näin: "Minä haluan koiran ja olen sen jo varannut, minä en puutu sun viinanjuomiseen ja uhkapeleihin ja sinä et puutu minun koiraharrastukseeni, onko ymmärrretty? Hyvä, asia on sitten sitä myöten selvä."
Kahdeksan vuotta sitten tämä keskustelu käytiin ja lupaukset ovat pitäneet puolin ja toisin.
[/quote]
Olen kanssa ymmärtänyt, että koiria on vain perheissä joissa toisella puolisolla on päihde- ja peliriippuvuuksia.
Enpä suositele, jos perheen toinen aikuinen on vastaan. Tietää vain ongelmia parisuhteellenne. Jos mies ei pidä koirasta, ei koirankaan elämä taloudessanne ole kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 22:59"]
Meidän neuvottelut meni näin: "Minä haluan koiran ja olen sen jo varannut, minä en puutu sun viinanjuomiseen ja uhkapeleihin ja sinä et puutu minun koiraharrastukseeni, onko ymmärrretty? Hyvä, asia on sitten sitä myöten selvä."
Kahdeksan vuotta sitten tämä keskustelu käytiin ja lupaukset ovat pitäneet puolin ja toisin.
[/quote]
meillä ei tämä "valitettavasti" toimi. Ap.
Meillä myös mä ja lapsi haluttais kissa. Mutta mies ei. Samassa veneessä siis ollaan. :-/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä halusin ostaa oman hevosen ja mieheni oli tätä kovasti vastaan. Ostin kuitenkin ja myöhemmin tuli ero. Olen todella tyytyväinen etten luopunut haaveistani, olen onnellinen hevosenomistaja! Jos mies ei kestä minun unelmiani niin menkööt!
Meillä minä toimin vähän... ilkeästi. Ilmoitin vain miehelle, että koira on varattuna, maksaako puolet. No kyllähän hän maksoi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 23:10"]
Mä halusin ostaa oman hevosen ja mieheni oli tätä kovasti vastaan. Ostin kuitenkin ja myöhemmin tuli ero. Olen todella tyytyväinen etten luopunut haaveistani, olen onnellinen hevosenomistaja! Jos mies ei kestä minun unelmiani niin menkööt!
[/quote]
Aika lailla eri asia. Vai asuiko hevonen samassa taloudessa kanssanne, kerjäsi ruokaa pöydän vieressä, hyppäsi seuraksenne sohvalle, levitteli karvojaan pitkin kämppää?
En haluaisi ongelmia parisuhteeseen mutta kurjalta tuntuisi luopua koirahaaveestakin. Siitä olen lähtenyt, että minun vastuulla koira olisi, mutta en halua mitään huijauskeinojakaan käyttää. Mies ei vain ymmärrä eläimien päälle eikä siksi halua. Pattitilanne taitaa olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottakaa hoitokoira viikoksi tai pariksi. Saatte testata onko teistä koiranhoitajiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 23:23"]
En haluaisi ongelmia parisuhteeseen mutta kurjalta tuntuisi luopua koirahaaveestakin. Siitä olen lähtenyt, että minun vastuulla koira olisi, mutta en halua mitään huijauskeinojakaan käyttää. Mies ei vain ymmärrä eläimien päälle eikä siksi halua. Pattitilanne taitaa olla.
[/quote]
Ei ole. Sinun tehtäväsi on tässä tilanteessa luopua "haaveestasi" (joka ei perustu realismiin, pienet lapset ja koira ovat hyvin vaativa yhdistelmä).
Hyvin itsekästä ajattelua vaatia toista elämään eläimen kanssa, jos tämä ei niistä pidä.
P
Sinulle 12; Ei ehkä asu samassa taloudessa mutta vie rutkasti enemmän aikaa ja rahaa.
Terveisin hevosenomistaja, jolla menee hevoseen rahaa noin tuhat euroa kuussa, eläinlääkärikuluihin vuositasolla 1000-2000 euroa.
Myös kaksi koiraa löytyy ja niihin menee aikaa ja rahaa ihan murto osa tästä.
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 23:27"]
Ottakaa hoitokoira viikoksi tai pariksi. Saatte testata onko teistä koiranhoitajiksi.
[/quote]
Hyvä idea ja olenkin ehdottanut tätä mutta ei tuo mies oikein halua koiraa hoitoonkaan. Eipä meille taida hauvelia tulla, joten jotenkin on päästävä tästä yli. Lasten harmi vielä tässä lisänä :(
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 22:52"]
Fiksu mies. Koiraan menee hitosti aikaa ja rahaa.
Oletko sinä valmis yksin lenkittämään koiraa ( vaikka vatsataudissa), maksamaan koiran ja kaikki koiran hankinnat. Myös eläinlääkäri kulut ( 100 minimi), vakuutuksen ja jos esim allerginen kalliit ruuat. KOulutatko sinä yksin koiran ja siivoat sen jäljet. Järjestät lomahoidon. Jos nämä lupaat tehdä ja oikeasti sitoutua voit neuvotella :)
[/quote]
meillä on juuri näin, että lapset ja minä halusimme koiran, mies ei halunnut. tai siis ei ollut mitään varsinaisesti koiraa vastaan, ei vaan kiinnosta eläinten kanssa touhuilu. lapset ovat 11 ja 13 v, ja meillä on lenkitysvuorot jaettu lapsille muutama viikossa, itse nautin todella paljon koiran kanssa lenkkeilystä. maksan koiran kaikki kulut, koulutan sitä, hoidan turkin, imuroin alakerran jossa koira on, joka toinen tai kolmas päivä. Lomahoidon järjästän ja maksan tietenkin. lapset siis osallistuvat aika hyvin, mutta koira on selkeästi minun.
mies joustaa ihan mielellään sen verran, että silloin harvoin kun en sairauden tai matkan tai vastaavan syyn takia voi lenkittää koiraa eikä lapsetkaan jostain syystä ehdi, hän kyllä käyttää ulkona ja antaa ruuan, eli ei nyt sentään tarvitse ulkopuolista hoitajaa etsiskellä sellaisissa tapauksissa.
reiluuden kannalta on tärkeää, että jos lupaat hoitaa ja kustantaa kouran yksin, niin et sitten ala marisemaan, että miehen pitäisi osallistua ;-)
[quote author="Vierailija" time="20.06.2015 klo 23:33"]
Sinulle 12; Ei ehkä asu samassa taloudessa mutta vie rutkasti enemmän aikaa ja rahaa. Terveisin hevosenomistaja, jolla menee hevoseen rahaa noin tuhat euroa kuussa, eläinlääkärikuluihin vuositasolla 1000-2000 euroa. Myös kaksi koiraa löytyy ja niihin menee aikaa ja rahaa ihan murto osa tästä.
[/quote]
Kysymys ei välttämättä ole ajasta tai rahasta.
Hevonen on eri asia, se ei asu miehen kanssasamassa talossa eikä mies joudu kattoa sitä jos ei halua. Eli hevonen ok, koira ei jos toinen ei halua sitä. Paitsi tiety jos asuu eri kämpissä
Kysy miksi mies ei suostu. Jos syy on pelko hoitovastuun liukumisesta hänelle, voitte yrittää sopia asioista vaikka kirjallisesti. Jos syy on pelko tai inho ylipäänsä, ei halua karvoja kotiin jne, se on no can do -tilanne.