Suvussasi sattuneita tapahtumia, jotka mahdollistivat syntymäsi? ov
Jos isöäitini äiti ei olisi astunut naulaan ja kuollut verenmyrkytykseen isoäitini ollessa nuori, en olisi syntynyt. Isoäitini nimittäin muutti tämän onnettomuuden takia maalta kaupunkiin, jossa hän tapasi isoisäni. Muutoin hän olisi kuulemma jäänyt maaseudulle asumaan.
Isäni oli vähällä hukkua ollessaan varhaisnuori ja tätini sai hänet juuri ja juuri pelastettua. Oli lähellä, että molemmat olisivat hukkuneet, sillä virtaus oli ollut kova.
Varsinkin nämä tapahtumat ovat saaneet minut miettimään, kuinka pienestä on syntymäni ollut kiinni.
Kommentit (13)
Australiaan, kun lapset olivat vielä pieniä.
sopivasti. Äitini pääsi ikeen alta, vuokrasi omakotitalon yläkerran eronneelle miehelle ja jonkin ajan päästä tuli vahinkovauva eli minä...
Päällimmäisinä tulevat mieleen:
Isovanhempani eivät lähteneet siirtolaisiksi Australiaan, sillä samalla viikolla kun olivat lippuja ostamassa, huomasivat odottavansa lasta.
Isäni oli varsin onnettomuusaltis nuorempana. Muutamat kolarit, tappelut ja nuoruuden kokeilut olisivat voineet päättyä huonomminkin.
Äitini vietti teini-ikänsä ulkomailla ja oli jäädä opiskelemaan sinne. Päätti kuitenkin suorittaa ammattitutkinnon Suomessa.
Kumpikin vanhemmistani epäröi ottaa vastaan työtä paikasta, jossa he sitten toisensa tapasivat.
Eli kyllä tässä aika pienestä ollut syntymä kiinni. Saati jos lähtee miettimään isovanhempien vanhempia ja heidän elämässään olleita tapahtumia. Sodan kaatamat sukulaismiehet olisivat voineet saada perheen jos olisivat sodasta selvinneet. Sinne jäivät ne mahdolliset pikkuserkut.
en muista kuin tämän yhden; äitini oli sairastunut emättimen alueen syöpään ja joutui tekmään hoitojen vuoksi abortin. Syöpä saatiin hoidettua ja sitten tulin minä!
Isoäitini kihlattu kaatui sodassa, isoäiti meni sitten isoisäni kanssa naimisiin ja äitini syntyi.
Isäni ei lopulta muuttanutkaan Göteborgiin töihin vaikka paikka oli valmiina.
Viimeisenä varmaan se, että äitini uskoi gynekologeja ja muita lääkäreitä - ei tarvitse ehkäistä koska ei kykene saamaan lapsia. Hah!
Pari vuosikymmentä aikaisemmmin isänisä oli polkaissut isän äitiä ja äidinisä äitini äitiä.
Jotain saman suuntaista kuulemma tapahtunut jo aiemmissa sukupolvissakin.
Isoisoäiti olisi halunnut jäädä sinne, sisaruksiaankin asui useita siellä. Päättivät kuitenkin tulla käymään Suomeen ja isoisäni syntyi. He eivät halunneet matkustaa pienen vauvan kanssa ja pian isoisän pikkuvelikin sai alkunsa. Perhe ei enää koskaan lähtenyt Suomesta, josta isoisoäitini jäi vähän katkeraksi. Elämä täällä oli tuolloin köyhää ja raskasta, hänen sisaruksensa pääsivät helpommalla.
Eka tulee mieleen että jos isoäidin kihlattu ei olisi kuollut harjoituslennollaan töissään lentokoneonnettomuudessa, isoäiti ei oisi tavnnut uudelleen vaaria ja menny hänen kaa naimisii.
Ei sillä, oli toi onnettomuus kovapaikka.
Äiti ja isä ovat kans vähä eri puolilta suomee. jos he eivät ois sattuneet samoihin yliopiston tanssiaisii ni eivät kai olis koskaan tavanneet...
Ilmahälytyksen aikana viereinen talo pommitettiin maan tasalle ja kaikki kuolivat. Jos neukku olisi lähettänyt pomminsa sekunnin murto-osaa aikaisemmin tai myöhemmin, niin mummi olisi kuollut parikymppisenä. Ennen kuin ehti mummiksi tietysti.
ajoi sodassa pyörällä keskellä tietä, kaatui ojaan ja juuri toiselle puolelle tietä ojaan putosi pommi.
Samaisen isoisäni ensimmäinen vaimo kuoli sairauteen lapsettomana. Myöhemmin isoisäni nai isoäitini.
Äitini äiti oli kihloissa miehen kanssa, joka kaatui sodassa. Myöhemmin hän nai kaatuneen miehen veljen, eli äitini isän.
vierekkäisissä asunnoissa opiskelija-asuntolassa. Silloin he tapasivat, muutoin tuskin olisivat.
Isäni kiksautti äitiäni.
Pari vuosikymmentä aikaisemmmin isänisä oli polkaissut isän äitiä ja äidinisä äitini äitiä.Jotain saman suuntaista kuulemma tapahtunut jo aiemmissa sukupolvissakin.
Ei tollasta oo voinu tapahtuu.
Minulla on kaksi 13kk vanhempaa serkkua. Siitä ehkä vanhempani tuumasivat, että hekin voisivat vielä tehdä lapsen. Minusta tosin olisi pitänyt tulla poika.