Ärsyttävät äitityypit
Listataan tähän ärsyttäviä äitityyppejä: Aloitan parilla elävän elämän ärsy-äidillä:
Vertailija-varustelija:
Äiti joka hankkii puolivuotiaalle vauvalle kengät, isot määrät hoitotuotteita ja hammasharjoja, useita eri talvihaalareita, taaperokärryn, piippaavia ja kiliseviä leluja laatikkokaupalla, joka ikisen markkinoilla olevan pelin jolla vauvan kehitystä voi edistää. Puhuu vauvastaan ja myöhemmin lapsestaan varsinaisena ihmelapsena ja hermostuu, jos tuttavan lapsi oppii aikaisemmin kävelemään, potalle tai kuperkeikan. On katkera ja kateellinen, tuntee tyytyväisyyttä silloin kun oma lapsi on isoin ja taitavin. Esittelee lapsensa mittoja julkisesti ja huomauttaa, jos jonkun lapsi on samanikäisenä pienempi. Suhtautuu epäluuloisesti muiden lapsiin, ei anna omaansa hoitoon, ettei lapsi vain mene pilalle, tälle syötetä väärää ruokaa tai laiteta väärää vaateyhdistelmää. Arvostelee jatkuvasti muita äitejä ja muita lapsia, ihmettelee kehityksen hitautta ja kokoa. Suuttuu helposti, hautoo loukkauksia pitkään, kasvattaa niitä mielessään. Elää vertailusta ja on salaa huonoitsetuntoinen.
Valivali-besserwisser:
Äiti jolla on aina vaikeinta ja rankinta. Jos perhekerhossa toinen äiti mainitsee, että heillä valvottiin taannoin hampaiden takia, tämä valivali-äiti kertoo että heillä kyllä valvottiin viikkotolkulla ja norokin tuli ja kaikki oli tosi raskasta. Mutta siitä huolimatta hän jaksoi täysimettää ja antaa sormiruokaa. Tämä äiti kertoo naama itsetyytyväisessä hymyssä, kuinka hän neuvoo kaikkia tekemään itse vauvanruuat ja ostamaan mansikoita ja kokemaan ilmaisia elämyksiä lapsen kanssa. Samaan hengenvetoon hän haukkuu kaikki lähiseudun puistot, väärät puistoruoka-ajat, liian kalliit tai väärässä paikassa sijaitsevat lapsiharrastukset ja äidit, jotka eivät ymmärrä hyödyntää kirpputoreja. Kohottaa omat ratkaisunsa muiden yläpuolelle ja besserwisseröi itsestäänselvyyksillä kertoen, että itse leivottu leipä on halvempaa kuin kaupan leivät jne. Moitiskelee muita äitejä, kyselee heiltä jatkuvasti miksi et -alkuisia kysymyksiä (kuten: miksi et anna sille nokkamukia/pulloa /maitoa/mehua /imetä/ole imettämättä/sormiruokaile/vessahätäviesti) jotka ovat tungettelevia ja joihin vastatessa tulee kiusaantunut olo kun omia valintoja pitää selvittää puolitutulle. Tämä äiti on innokas tutustumaan muihin, kunhan äidit säilyvät hänen oppilainaan ja yleisönään. Käytännössä äiti liikkuu kuitenkin yksin, koska muut äidit välttelevät päällekäyvää besserwisseriä.
Kommentit (92)
Valivali-besserwisser on ammatiltaan luokanopettaja (hätätapauksessa lto) ja korostaa omaa ainutlaatuisen tärkeää KUTSUMUSammattiaan myös jatkuvasti.
kohkaavat omissa ajatuksissaan. Unohtavat ilmoittaa lastensa hoitoajat. Tekevät miljoonaa asiaa yhtäaikaa ja siinä sivussa kuvittelevat, että voivat ylläpitää jotain perhe-elämääkin.
Lapsilla liian suuret kengät, kurahousuja ei ollenkaan ja sukat ja lapaset aina eri paria.
Miehen ex on tällainen ja pidemmän päälle todella ärsyttävä. Joka asia pitää varmistaa sataan kertaan. "Kai muistat laittaa kumisaappaat jalkaan pojalle jos sataa?" No ei olis tullu mieleenkään. "Niitä kosteuspyyhkeitä on sitten siellä repussa ja varapaitaa ja housua ja sukkaa ja..." Aijaa?! Aina pitää soittaa että varmasti muistetaan hakea poika hoidosta tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan (rutiinihan ei ole jatkunut kuin 3 vuotta). Menin vahtimaan poikaa (4v) vajaaksi tunniksi että äiti pääsi johonkin tapaamiseen ja ohjeita tuli sitä ennen niin maan pirusti kaikenlaisten tilanteiden varalle. Eiköhän me pärjätä sen aikaa? Päivän päätteeksi täytyy selostaa kuinka monta kertaa ollaan käyty pissalla ja kuinka monta perunanpalaa on mennyt alas lounaalla. Lista jatkuu loputtomiin. Muuten aivan ihana ihminen ja tullaan toimeen loistavasti, mutta välillä meinaa pää poksahtaa kun kaikki täytyy olla niin kontrolloitua. Ja näitä löytyy muitakin samanlaisia.
tällaiset äidit. Jos he tuolla jatkuvalla varmistamisella saavat itselleen paremman mielen, niin ihan vapaasti. Ainakin he kaikesta päätellen välittävät kovasti, mitä heidän lapsensa touhuavat ja missä menevät. Sorrun itsekin tuollaiseen hyvin helposti, mut siihen on syynä lähinnä se, että lapsemme ei ole vielä montaakaan kertaa ollut hoidossa, joten en ole vielä oppinut eroon hermoilusta.
supertarkat ja viivasuoraan elämää ajattelevat äidit. Joilla kaikki tapahtuu minuutilleen aikataulun mukaan, ja siitä ei sitten voi yhtään joustaa. Ei siis voi mennä vaikka parhaan ystävän synttäreille, kun omalla lapsella on silloin välipala-aika. Ja ruoan suhteen ollaan samalla tarkkuudella, suurta herkkua lapselle on, kun saa lauantaisin klo 18 saunan jälkeen puoli desiä pillimehua ja kaksi rusinaa.
Kontrolloijat. Äidit jotka yrittävät pilkuntarkasti kontrolloida ihan kaikkea, myös muiden perheiden elämää.
Hillittömät huutajat. Äidit jotka kommunikoivat lapsilleen pelkästään huutamalla ja haukkumalla heitä.
Välinpitämättömät. Äidit jotka eivät yhtään huolehdi lapsistaan. Tekevät vain omia juttujaan ja lapset pärjäävät itsekseen parhaansa mukaan. Parhaimmat jopa markkinoivat omaa tapaansa muille hyvin aggressiiviseen sävyyn.
En nyt sovi ihan kumpaankaan ääripäähän, mutta hiukset saattaa olla pesemättä viikon ja vaatteet tahraiset vaikka lapset on aina siististi puettu. Sukulaisille jotka hoitavat lapsiani annan lukuisasti ohjeita, ekoilla kerroilla kirjoitin muutamasivuiset ohjeet lapsen päivärytmistä ym :D Mutta nyt kun lapset ovat isompia en vouhota enää niin paljon ja annan ohjeita vain jos joku kysyy tai hoitaa lapsia ihan ensimmäistä kertaa. Lasten vaateyhdistelmistä en ole koskaan nipottanut muille, ehkä joskus vähän nauranut miehen valinnoille, mutta ei sen suurempaa. Käytän myös paljon leggareita ja kiroileva siili-paitoja jne. Mutta kai olen silti lähes täyspäinen äiti kun en ole suoraan mistään "lajityypistä" vaan tällainen "sekoitus" :D
Mua ärsyttää sellaiset äidit, jotka katsovat lastaan aina kasvoillaan sellainen 'olen ylpeyteen pakahtumaisillani,koska kaikki mitä lapseni tekee on ihanaa'. Ja samaan aikaan lapsi vetää ja tönii ja mölyää, eikä todellakaan ole ihana. Äidistä paistaa ihailu, miten eläväinen lapsi on ja uskaltaa ottaa kontaktia muihin ja niin sanavalmiskin.
PS. tunnistan itsestäni hajamielisen proffaäidin. No kyl mua nolottaa ne eriparisukat ja -tumput, mut aamul kiireessä löydy muuta, niin pysyypähän edes lämpimänä. Mä en tajua a) mihin niiden kaikkien sukkien parit voi kadota ja b) miten teillä muilla pysyy parit tallessa. Nytkin on korillinen parittomia sukkia. Kerään aina kaikki parittomat sukat pyykin jälkeen yhteen koriin ja säännöllisin väliajoin yritän etsiä toistensa parit. Silti niiden parittomien määrä koko ajan lisääntyy ja parillisten vähenee. En tajua!
(Taidan seuraavaksi ostaa vain samanlaisia sukkia monta paria, niin voi olla vain pareja olemassa.)
joilla on todella hyvät lastenhoitoverkostot olemassa, mutta mikään ei tunnu riittävän, aina ovat niin väsyneitä. Kiva siinä sitten tukiverkottomana kuunnella, kun toinen valittaa, miten hankalaa on, kun isovanhemmat kehtasivat lähteä kesämökille kahdeksi päiväksi juuri kun taas olisi tarvittu apua.
Onnekseni en tunne yhtään yllämainittuja... vaikka siis monenmonta äitiä tunnen!
Minä tunnistan kaikkia näitä tyypejä jopa itsessäni.
Ilmankos minusta ei pidetä kovin paljon äitipiireissä. Olen yhdistetty hirviö kaikista edellämainituista.
Lisään siis listaan hirviöäidit.
Ihminen joka yrittää luovia kaikkien äititrendien lomassa vailla mitään omaa identiteettiä, koska hänellä ei ole hajuakaan miten pitäisi olla äiti.
Ei uskalla luottaa omiin vaistoihinsa tai ei omista äidinvaistoa lainkaan.
Lukeen joka viikko lehdestä/av:lta uuden tavan selviytyä.
Miehen ex on tällainen ja pidemmän päälle todella ärsyttävä. Joka asia pitää varmistaa sataan kertaan. "Kai muistat laittaa kumisaappaat jalkaan pojalle jos sataa?" No ei olis tullu mieleenkään. "Niitä kosteuspyyhkeitä on sitten siellä repussa ja varapaitaa ja housua ja sukkaa ja..." Aijaa?! Aina pitää soittaa että varmasti muistetaan hakea poika hoidosta tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan (rutiinihan ei ole jatkunut kuin 3 vuotta). Menin vahtimaan poikaa (4v) vajaaksi tunniksi että äiti pääsi johonkin tapaamiseen ja ohjeita tuli sitä ennen niin maan pirusti kaikenlaisten tilanteiden varalle. Eiköhän me pärjätä sen aikaa? Päivän päätteeksi täytyy selostaa kuinka monta kertaa ollaan käyty pissalla ja kuinka monta perunanpalaa on mennyt alas lounaalla. Lista jatkuu loputtomiin. Muuten aivan ihana ihminen ja tullaan toimeen loistavasti, mutta välillä meinaa pää poksahtaa kun kaikki täytyy olla niin kontrolloitua. Ja näitä löytyy muitakin samanlaisia.
Neuvon lapsen isää kaikessa, itsestäänselvissä asioissakin ja tiedän kyllä että se on rasittavaa! Kyse on mun ainokaisesta ja en vaan osaa ottaa rennosti.
Sellaiset "pohoojaanmaalaaset" äidit. Jotka ovat itse vähän pyöreitä ja jo parikymppisenä hyvin tätimäisiä ja puhuvat niinkuin olisivat jo nelikymppisiä. Ovat aina puhuessaan niin pontevia että! Oikeita Justiinoita! Leivotaan kakkuja ja kehutaan, miten koko suvulle leivottiin. Ja puhuvat miehestään, niinkuin tämä olisi joku lapsi; "Meidän Kimmo" tms. Ompelevat miehelleen vaatteita ja puhuvat miestensä yksityiskohtaisimmistakin asioista. Kun heidän kanssaan juttelee lapsenhoitoon liittyvistä asioista, niin samalla kun itse kertoo jotakin asiaa he jo nyökyttelevät päätään tietäväisen ylimielisen näköisenä. Sen näköisenä, että "joo, joo tuo on niin tuttua!" Ja eivät edes kunnolla vaivaannu vastaamaan tai ottamaan kommentoimaan.
Käsittelevät myös muiden lapsia sellaisilla otteilla, että "minähän en lapsia pelkää ja minähän osaan niitä käsitellä!" Tekevät otteensa liioitellun pontevasti aivan kuin näyttääkseen, miten paljon varmemmin ja pontevammin itse osaa hoitaa lapsia kuin tuo toinen. Tilaavat "meidän perhe" lehteä ja lukevat sitä yhdessä miehensä kanssa, joka on samanlainen, mutta miespuolinen versio. YÖK!!
ennustaja äidit:
heti kun ensimmäinen raskaustesti näyttää plussaa, tietää tämä äiti kuinka elo vauvan kanssa tulee sujumaan. Lauseet alkavat usein: "minä ainakin aion..." tai "minä en ainakaan aio". Sävy muista puhuttaessa on usein arvosteleva, vaikka omaa kokemusta ei vielä asiasta olekaan: "mä en tajua, miten se Minna ei muka pystynyt imettämään, mä aion kyllä imettää ainakin vuoden", "miten se niitten vauva ei muka nuku, mä aion kyllä ainakin viedä mun vauvan sitten vaan suoraan sänkyyn niin oppii kyllä nukahtamaan itsekseen" jne. Ja kun vauva syntyy jatkuu tämä tulevaisuuden ennustaminen taapero- ja leikki-ikäisten kasvatuksen ja käytöksen arvosteluna ja kertomuksena siitä, kuinka tulee itse tekemään.
Mä oon vähän tällanen nipo ja kontrollifriikki- äidit:
itseään jalustalle nostaen kertovat muka nolona, että mä oon vähän tällanen täydellisyyden tavoittelija. Salaa kuitenkin ovat ylpeitä siitä, että ovat omasta mielestään niin paljon parempia kun nuo muut äidit, joille sanovat, että "kiva kun jotkut osaa ottaa rennommin". Esim. toinen äiti kertoo, että vauvansa on menossa mummille hoitoon siksi aikaa, että vanhemmat pääsevät syömään hääpäivänsä kunniaksi, niin tämä mä oon vähän tällanen nipo ja kontrollifriikki-äiti toteaa siihen "no onhan se kiva, että jotkut raaskii, eihän siitä varmasti mitään haittaa oo. Mä oon vaan jotenkin vähän tällanen kontrollifriikki, etten haluu antaa mun vauvaa kellekään hoitoon" ja tähän sellainen mairean omahyväinen hymy päälle.
Onneksi lapsilla on isä ja sukua.
kohkaavat omissa ajatuksissaan. Unohtavat ilmoittaa lastensa hoitoajat. Tekevät miljoonaa asiaa yhtäaikaa ja siinä sivussa kuvittelevat, että voivat ylläpitää jotain perhe-elämääkin.
Lapsilla liian suuret kengät, kurahousuja ei ollenkaan ja sukat ja lapaset aina eri paria.
Kaikki pyörii ainokaisen ympärillä paitsi aurinko, mutta eiköhän sekin vielä saada järjestymään. Nämä äidit ovat siksi vaikeita tapauksia, että saattavat vaikuttaa taustatiedon perusteella ihan suht täyspäisiltä; usein työssäkäyvä tai ainakin aktiivinen kotiäiti, tutkinto tai kaksi, ydinperhe tavallisen heteromiehen kanssa kivassa lähiössä...vaan kun pintaan vähänkin raapaistaan, paljastuu sieltä täysi sekopää.
"Nico-Petteri saattoi raapaista polvensa matkalla tänne, katsottehan ettei sitä satu lisää? Hän tahtoisi myös tänään mahdollisesti piirtää ja vaikka minä sanoi että oi Nicoseni, hoitajat päättävät päivänkulun, niin..." *puhetulva keskeytyy, huomaa tutun äidin* "No heihei vaan, Mirja! Mites x? Aijjaa no meilläkin niin no juu, nythän Nico on kehittynyt aivan valtavasti kun minä...ja kerroinko, että olen alkanut viemään häntä sinne...onhan se kolmen tunnin matka yhteen suuntaan viidesti viikossa, mutta mitäpä ei äiti tekisi lapsensa hyvinvoinnin eteen hih-hih!" *katse hoitajaan* "Niin ja siitä lupalapusta, olenko muka antanut luvan kuvaukseen? Me kun Jan-Peterin kanssa sitä pohdimme ja tulimme siihen tulokseen, että..."
Nämä äidit ovat uskomattoman väsyttäviä, itsekeskeisiä ja rasittavia. Ja, hullua kyllä...heidän lapsensa ovat usein ryhmän pahimmat häiriköt!
Itse en voi sietää sellaisia huutavia äitejä, jotka karjuvat lapsilleen niin että vaikut lähtevät korvista. Ja haukkuvat ja sättivät koko ajan lapsiaan, lapsiraukat eivät osaa tehdä mitään oikein. Jos käsketään niin täytyy tapahtua välittömästi eikä 10 sekunnin kuluttua. Ensin karjutaan että nyt mennään ja heti, sitten kun lapsi hädissään tulee heti niin sitten karjutaan että mitä jätit lelut lattialle. Sellaiset äidit myös kasvattavat lapsiaan filosofialla "aikuiset määräävät ja lapset tottelevat ilman mitään vastaansanomista ja tekevät niin kuin käsketään". Ja pahinta on jos lasta vielä kuritetaan fyysisesti, tukistetaan, revitään vihaisesti, tönitään ja revitään niin että käsivarret on punaisina. Tunnetteko tällaisia äitejä?
on äiti joka ei anna kenenkään koskea lapseensa, määrää kaikki lastensa kaverit,pelkää aina että juuri hänen lapsensa joutuu kiusatuksi, kokee kaikessa uhkatilanteita jotka hän taidokkaasti juuri ja juuri pystyi eliminoimaan ja lapsi pelastui.
Hypetys-äidit: Heti ku tikkuut tulee plussa nii facebook täyttyy tämän mamman päivityksistä. Ensin se on sellaista pienimuotoista: ultrakuvat jakoon ja äkkiä,"masu-asukki potkii"-päivityksiä yms. Lapsen synnyttyä jokaisen neuvolakäynnin jälkeen mitat faceen,"meidän peetu söi tänään purjo-sosetta/hymyili/kakkas ekan kakan/ hailutti kättä yms-päivityksiä" Siis ja jokainen sokelajike pitää erikseen jakaa ku oisha se ihan kauheeta jos muut ei tietäis mitä kaikkee se peetu on tehny kuule. Jo ensimmäiseltä viikolta on lisätty ainaki se 20 kuvaa. Aina säännöllisesti pitää myös muistaa jakaa se "äitiys= elämän paras asia" tai "päivääkään en vaihtais"-päivitys. YÖK
Toiset on kans nämä ylivaroivaisuus-äipät. Raskaana ollessa ei voi ees elokuviin mennä ettei se vauva synny kuurona. Kylään ei ikinä saa mennä sillo ku vauva on nukkumass/menossa nukkumaan koska sillo pitäää olla melkein hengittämättä, ettei vauva vaan häiriinny. Yhdenki imetyskerran väliin jättäminen saatta aiheutta nestehukan jne
just olin kirjottaan et todellakin FACEBOOK mamat herranjumala.
Kakan väri, pissan määrä, nännit sattuu, pimppaki vähä arka vielä ko synnytyksest oo nii kauaa.
sit 5 krt päivässä valokuvia mitä ne nyt tekee ja miten. argh. mun oli pakko estää yhen frendin postaukset ko oli jo liikaa. grammoina kuin paljon se on nyt sit eilisestä kasvanu. jaa?
sit on kans nä yh-mutsit ko vauhkoo miks yh äitei haukutaan ja syrjitään koko aika vaik ois huonompiakin ihmisiä ketä haukkua? tiiän yhen mil o 4 muksua, kaikilla eri isät ja niitä sitten haukutaan facebookissa jatkuvasti (ja rumasti) ja yleistetään samalla kaikki miehet yleensä huonoiksi ihmisiksi ja paskoiksi isiksi. Äidissähän ei oo vikaa? se on ihan normaalia jos on jalkapallojoukkueellinen lapsia ja kaikilla eri isät?
Näitä löytyy Helsingistä. Paljon.