jos toinen lapsi lyö lastasi, mitä teet?

lyöjän ja hänen vanhempien kanssa.

? Ilman että lapsen vanhemmat ovat paikalla. ?

Menin ekaluokkalaiseni kanssa toisen perheen ovikelloa soittamaan ja selvittämään asiaa yhdessä lapsen ja tämän äidin kanssa.



Ainakin ekaluokkalaiset on vielä niin pieniä, ettei niiden tarvitse osata yksin näin vaikeita sosiaalisia tilanteita ratkaista.

Selvitän, mistä oli kyse ja katson, että pyytävät anteeksi. Pistän aina pystyyn saman papatuksen siitä, ettei muita ihmisiä saa satuttaa.



Jos se nyt olisi joku naapurin lapsen kanssa sattunut välikohtaus, soittaisin ko. lapsen äidille tai menisin lapsen kanssa oven taakse selvittämään asiaa. Lähtisin tilanteeseen sillä mielentilalla, että mitähän nyt tuli kummallakin tehtyä - kaksi siihen tangoon yleensä tarvitaan.

tapahtuu. Muutama vuosi sitten meillämein naapurin kanssa välit poikki kun puutuin heidän lapsensa käytökseen. Tyttö oli silloin 9-vuotias ja alkoi ihan järjestelmällisesti pahoinpidellä meidän 6-vuotiasta, mm. tyrkkäsi alas trampoliinilta ja heitti kivellä. Menin sanomaan hänen vanhemmilleen että se ei voi jatkua. He ottivat sen asenteen, että heidän lasta haukutaan turhaan (vaikka on erityislapsi ja väkivaltaisuutta myös koulussa). Kielsimme sitten omaamme enää olemasta tytön kanssa ja siitä lähtien naapurit kävelee ohi kuin olisimme ilmaa. Jotkut vanhemmat ovat todella arkoja lastensa arvostelle, joten jos menee sanomaan heille, on varauduttava että saa p***aa niskaansa.

kehoitan lasta lyömään takaisin.

emme asu suomenkielisessä maassa mutta puhun lasteni kanssa suomea. muut eivät ymmärrä sitä.

jos tapahtunut koulussa, kysyn opettajalta mitä tapahtui ja luotan hänen slivtyksiinä ja ohjaukseensa. Jos tapahtunut vapaa-ajalla, en yhdestä kerrasta vielä tee mitään sen kummempaa. Juttelen oman lapseni kanssa ja mietimme, kannataako enää tuo toisen kanssa leikkiä. Jos tätä alkaa sattua useammin, otan yhteyttä vanhempiin ja kyselen, mikä heidän lapsensa versio asioista on. Ellei sekään auta, kiellän lastani leikkimästä toisen kanssa enää ja käsken pitää etäisyyttä. Aika paha täytyy sen toisen lapsen olla, ennen kuin lähden hänelle tai vahemmilleen huutamaan...

? Ilman että lapsen vanhemmat ovat paikalla. ?

Jos tämä tarkoittaa että lapsen, jota on lyöty, vanhempi retuuttaa lyöjää niin en hyväksy. Lyöjäkin on lapsi, kyllä asian selvittämiseen tarvitaan myös vanhempia. Kiinni käyminen, retuuttaminen ym on myös väkivaltaa. Eli väärin.

Itse olen mennyt lapsen ksnssa lyöjän ovelle, yritettiin selvittää asiaa. Mutta lyöjä totesi vian olevan lapsessani ainoastaan, joka tällöin oli 7 v ja lyöjä 10 v . Totesi myös että "en tolta" pyydä anteeksi. Kovin sanoin sitte kyllä vastasin että anna olla viimeinen kerta...

Jos sisarukset lyövät, potkivat, purevat tms. toisiaan, lähtee Beyblade-hyrrä roskiin. Nollatoleranssi. Yksi on jouduttu heittämään, sen jälkeen ei ole lyöty - vaikka sitä ennen läpsiminen oli lähes päivittäistä. Lapset 9- ja 7-vuotiaat (poika ja tyttö).



Jos taas olisi kaverin kanssa kiistaa, selvittäisin ensin oman lapseni kanssa, sitten tarvittaessa ottaisin yhteyttä kaverin vanhempiin. Tähän mennessä pienet tönimiset ym. tappelut on selvitetty kavereiden vanhempien kanssa ihan hyvässä hengessä.

Mutta alle kouluikäisten keskinäisiin tappeluihin (siis miehen lapsi + joku kaveri) olen puuttunut ihan huoletta. Ei siinä toisen lapsen vanhempia tarvita ja usein leikkipuistossa se toinen vanhempi ei välttämättä edes ole missään lähellä saati tilannetta näkemässä. Ojennan sitä toista lastakin, eli kerron, ettei saa lyödä/kiusata/mitä ikinä tekikään.



Näitä tilanteita tulee jatkuvasti, pakko niihin on puuttua.

(ikäeroa ehkä 3 vuotta). Pojan äiti näki tämän kaatamisen ja sanoi pojalleen ohikulkiessaan usean metrin päästä, ettei saa kaataa tai lyödä. Kun minä olin menossa paikalle, totesi äiti, että hän sanoi jo pojalle ja se riittää. Minä olin toista mieltä; mielestäni tuollaista tekoa ei kuitata ohimennen sanotulla kiellolla. Jäin odottamaan poikaa, joka oli pötkinyt pakoon läheiseen metsään. Kun hän tuli takaisin, kyykistyin hänen tasolleen, otin katsekontaktin ja kysyin, miksi hän kaatoi tyttöni. Tyttö oli kuulemma sotkenut hänen leikkejään. Sanoin, ettei tilanteita ratkaista lyömällä/kaatamalla vaan voi tulla sanomaan mulle. Sen jälkeen ei ole ainakaan minun lastani lyönyt. Ja äidin kanssa ollaan puheväleissä.



Toinen tapaus oli kun tyttöni paras kaveri löi tyttöäni. Jututin ensin kaveria mutta kun hän ei ollut halukas asiasta keskustelemaan ja yritti vierittää syyn isompien tyttöjen

kontolle, menin sanomaan äidilleen. Äiti lupasi puhutella tyttönsä.

Oma ajatus vieraiden lasten ojentamisessa on, että kieltää saa, mutta rankaiseminen on omien vanhempien tehtävä.



Siispä pysäyttäisin tilanteen eli sanoisin, että ei saa lyödä. Jos ei tehoa niin nappaisin nyrkistä kiinni tai korottaisin ääntä. Viime kädessä sitten vaikka nostaisin lyöjän pois toisen kimpusta.



Sen jälkeen kertoisin, että vaikka mikä olisi niin toista ei saa lyödä. Jos tilanne näyttäisi rauhoittuvan ja molemmat lapset näyttäisi siltä, että asia ymmärretty (harvoin toinen lyö ihan suotta, vaan yleensä asiaan liittyy aina jotain riidan poikasta tai erimielisyyttä), niin antaisin leikkien jatkua.



Jos taas lyönnistä syntyisi vammoja tai tilanne toistuisi useamman kerran niin ottaisin yhteyttä toisen lapsen vanhempiin ja kertoisin mitä näin ja tein ja pyytäisin myös molempia lapsia kertomaan oman versionsa tapahtumista. Sen jälkeen toisen lapsen vanhemmat saa ratkaista rankaisevatko omaansa.