Vannoutunut liikuntaa harrastamaton
Heh, tässähän on ihan kuin mun mieheni, paitsi että mun mies käyttää farkkuja :)
http://suoraahousua.blogspot.fi/
Kommentit (32)
Solidaarisuuden ja kansanterveyden nimissä kehottaisin kyllä myös aviossa olevia naisia jakamaan omastaan ja päästämään miehensä tanssimaan välillä myös muiden leidien ja neitojen kanssa. Kynttilä vakan alla ja niin edelleen.
Niin, ite oon joskus käyni tansseissa sinkkuna ja on kyllä ikävää miten vähän miehiä siellä suhteessa käy. Ja varsinkin semmosia miehiä, jotka osais oikeasti tanssia ja viedä. Kun sellaisen löytää niin kannattaa pitää kiinni :)
Kynttilä vakan alla ja niin edelleen.
Vanhemmalla väellä se on ehkä vähän eri juttu, kun parisuhteessa / avioliitossa ollaan niin pyhästi kiinni ja melkein kaikki kotioven ulkopuolella tapahtuva lasketaan pettämiseksi, mutta jos tansseissa on vähän nuorempaa porukkaa, niin ei siinä pitäis olla mitään ongelmaa olla.
Itse ainakin luotan kyllä mieheeni sen verran, että uskallan "antaa" tämän tanssia muidenkin naisten kanssa. Kyse on kuitenkin vain tanssista, eikä vaakamambosta, vaikka vanha kansa ehkä liittääkin nämä kaksi asiaa aika helposti yhteen.
Taitaa miehiä kiinnostaa enemmän tuo vaakamambo kuin mikään valssaaminen
Mie ajattelin ite alottaa sauvakävelyn, mutta miestä en ehkä saa siihen hommaan suostuteltua
Hoikkuus ei välttämättä ole synonyymi terveydelle. Olen pienestä pitäen ollut suht aktiivinen (tai no ainakin perusaktiivinen) liikkuja, mutta silti olen aina ollut vähän ylipainoinen.
Jokainen ihminen on yksilö, eikä ketään pitäisi niputtaa johonkin tiettyyn kategoriaan sen perusteella minkä painoinen tai näköinen on :)
Mun ongelmana on se, että en oikein tiedä mihin sitä lähtis tanssimaan. Mihinkään eläkeläisten tansseihin ei oikein huvita eksyä ja en oikein tiedä mihin mennä.
Riihimäeltä tiedän hyvän paikan, mutta nyt olen muuttanut Helsinkiin ja olen vielä tietämätön. Missä on parhaat tanssit?
Mie ajattelin ite alottaa sauvakävelyn, mutta miestä en ehkä saa siihen hommaan suostuteltua
Voin suositella kyllä sauvakävelyä, vaikka vähän hölmöltä näyttääkin :)
Itse teen pääasiassa istumatyötä ja niska-hartiaseutu jumiutuu helposti. Aloitin sauvakävelyn noin vuosi sitten ja on kyllä auttanut ihan älyttömästä.
Mieluummin sitä näyttää välillä vähän hölmöltä kuin kärsii kivusta.
Itse teen pääasiassa istumatyötä ja niska-hartiaseutu jumiutuu helposti. Aloitin sauvakävelyn noin vuosi sitten ja on kyllä auttanut ihan älyttömästä.
Ohoh, täytyypä kokeilla itsekin. Kiitos vinkistä!
Me ei harrasteta käytännössä mitään liikuntaa, paitsi tietysti kävelyä, mut joku yhteinen laji ois kyllä kiva (ainakin tulevaisuudessa kun on vähän enemmän aikaakin). Kaveripariskunta harrastaa seinäkiipeilyä.
Se on luultavasti vähän kyllä ihmisistä riippuvaista, että miten yhteinen liikuntaharrastus toimii. Joillekin miehille se (esimerkiksi) kuntosalilla käyminen ja painojen nosteleminen on sitä "omaa aikaa", johon ei niin naisia mukaan halutakaan. Samoin jalkapalloporukat ja muut äijäköörit on vaimovapaata aluetta.
Tämähän on siis tietysti ihan tapauskohtaista, mutta ite oon törmännyt tähän ilmiöön monesti. Toisaalta se on ihan tervettäkin, että molemmilla on parisuhteessa omat harrastuksensa, jos vain muuten riittää yhteistä tekemistä ja kivaa.
"Liikunta on miesten hommaa ja naiset käykööt sauvakävelyllä omissa porukoissaan" :)
"Liikunta on miesten hommaa ja naiset käykööt sauvakävelyllä omissa porukoissaan" :)
Itse sanoisin vielä, että se on Urheilua, ei liikuntaa mitä miehet harrastaa :)
Hoikkuus ei välttämättä ole synonyymi terveydelle. Olen pienestä pitäen ollut suht aktiivinen (tai no ainakin perusaktiivinen) liikkuja, mutta silti olen aina ollut vähän ylipainoinen.
Jokainen ihminen on yksilö, eikä ketään pitäisi niputtaa johonkin tiettyyn kategoriaan sen perusteella minkä painoinen tai näköinen on :)
Höpönlöpön. Keskivartalolihavuus on yksi tyypin 2 diabeteksen suurimmista riskitekijöistä. Huoli on kyllä ihan aitoa, eikä mitään nillittämistä
Hoikkuus ei välttämättä ole synonyymi terveydelle. Olen pienestä pitäen ollut suht aktiivinen (tai no ainakin perusaktiivinen) liikkuja, mutta silti olen aina ollut vähän ylipainoinen.
Jokainen ihminen on yksilö, eikä ketään pitäisi niputtaa johonkin tiettyyn kategoriaan sen perusteella minkä painoinen tai näköinen on :)
Höpönlöpön. Keskivartalolihavuus on yksi tyypin 2 diabeteksen suurimmista riskitekijöistä. Huoli on kyllä ihan aitoa, eikä mitään nillittämistä
Joo joo, mutta kun ei se aina ole niin yksiselitteistä. Riskit on tietysti aina olemassa ja varmaan siitä on enemmän hyötyä jos keskivartalo ei ole niin lihava, mutta kyllä terveyteen vaikuttaa niin moni muukin asia.
Mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin yhteys fyysiseen hyvinvointiin on asia, jota pitäisi kyllä tutkia enemmänkin. Jos on paha olla, niin silloin yleensä sairastuukin helpommin (ihan näin maalaisjärjellä).
Miksi ottaa turhaan riskiä, jos voi yksinkertaisesti tehdä asialle jotain? Läski on läskiä vaikka voissa paistais.
Ei muuta kuin itseä niskasta kiinni vaan. Ja kavereiden apu on tietysti tärkeää myös. Sosiaalinen paine pistää liikkumaan, jos vaikka porukalla lähtee sinne lenkkipolulle.
Miksi ottaa turhaan riskiä, jos voi yksinkertaisesti tehdä asialle jotain? Läski on läskiä vaikka voissa paistais.
Ei muuta kuin itseä niskasta kiinni vaan. Ja kavereiden apu on tietysti tärkeää myös. Sosiaalinen paine pistää liikkumaan, jos vaikka porukalla lähtee sinne lenkkipolulle.
perseestä.
Sosiaalinen paine pistää liikkumaan, jos vaikka porukalla lähtee sinne lenkkipolulle.
Sosiaalinen paine pitää muut kuin kympin urheilijat poissa urheilupaikoilta. Mieluummin kuolen rasvaan kuin hölkkään samaa polkua kaltaistesi tekopirteiden liikunnanopettajien kanssa.
että jos on hyvä kaveriporukka, jonka kanssa harrastaa yhdessä liikuntaa, niin sitten tulee lähdettyäkin sinne lenkille sen sosiaalisen paineen takia, eikä tule niin helposti jäätyä sohvalle löhöämään, kun on joku joka vaikka soittaa ja pyytää lenkille.
Uskotaan mieluummin näin omiin tuntemuksiin, mitäs me tällä tieteellä ylipäätään tehdään. Ainahan voi pohtia ite ja arvailla välillä.
Toki kannattaa tieteeseen uskoa, mutta on myös paljon asioita, joita ei olla vielä tutkittu tarpeeksi. Esimerkiksi henkisen hyvän olon vaikutukset fyysiseen terveyteen. Niistäkin on jo löydetty positiivisia vaikutuksia ihan tieteellisin menetelmin.
Miksi ottaa turhaan riskiä, jos voi yksinkertaisesti tehdä asialle jotain? Läski on läskiä vaikka voissa paistais.
Taidanpa lähteä lenkille. Ehkä sieltä lenkkipolulta löytäisi sitten sitä vertaistukeakin :)
Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että sieltä lenkkipolulta voi löytää vaikka miehen itselleen. Nyt jo kahdeksatta vuotta yhdessä lenkkeillään.
Oo, toi on jo aika romanttista. Itse tapasin miehenin aikoinaan kuntosalilla, mutta oli kyllä muutenkin yhteisiä tuttuja olemassa, että ei nyt ihan kuntosalirakkautta ollut siinä mielessä.
Mutta aiempaan täytyy kyllä kommentoida, että kyllä yhteiset harrastukset on tärkeitä ja niistä kannattaa pitää kiinni. Pitkässä parisuhteessa meinaa joskus unohtua se yhdessä tekemisen ja olemisen ihanuus, mutta kyllä se sitten aina sieltä löytyy kun ei anna heti periksi.
On tietty tärkeää että molemmilla on myös sitä omaa aikaa, mutta niin kuin sanottu meillä on kaikilla omat tapamme olla ja elää.
Hoikkuus ei välttämättä ole synonyymi terveydelle. Olen pienestä pitäen ollut suht aktiivinen (tai no ainakin perusaktiivinen) liikkuja, mutta silti olen aina ollut vähän ylipainoinen.
Jokainen ihminen on yksilö, eikä ketään pitäisi niputtaa johonkin tiettyyn kategoriaan sen perusteella minkä painoinen tai näköinen on :)
Ihmiset on yksilöitä juu, mutta ne nyt sattuu olemaan ihan tieteellisiä tutkimuksia, jotka osoittaa sen että liikalihavuudella, keskivartalolihavuudella ja ylipainolla ylipäätään on haitallisia vaikutuksia terveyteen.
Uskotaan mieluummin näin omiin tuntemuksiin, mitäs me tällä tieteellä ylipäätään tehdään. Ainahan voi pohtia ite ja arvailla välillä.
Itse teen pääasiassa istumatyötä ja niska-hartiaseutu jumiutuu helposti. Aloitin sauvakävelyn noin vuosi sitten ja on kyllä auttanut ihan älyttömästä.
Ohoh, täytyypä kokeilla itsekin. Kiitos vinkistä!
Juu minäkin suosittelen. On todella hyviä kokemuksia, vaikka niitä sauvakävelyvitsejä joutuukin sietämään. Paluuta entiseen ei kuitenkaan enää ole, koska kipu ei oo kivaa.
Niin, sehän onkin aika suhteellista toi liikkuminen. Jokaiselle on oma tapansa. Luinkin äsken tuota blogia taas pitkästä aikaa ja tulipa vaan mieleen, että itsekin voisin ehottaa ukolle, josko lähtis käymään lavatansseissa tässä kesän aikana. Saattas jopa innostua.
http://suoraahousua.blogspot.fi/2012/06/juhannus-oli-meilla-kultainen.h…