lh mitä tekisit jos päiväkodissa lapsi kertoisi

on sitä vähemmästäki ilmoiteltu

Lapset puhuu mitä ihmeellisimpiä juttuja kotona ja päiväkodissa. Niitä kannattaa kuunnella, mutta kaikkea ei pidä ottaa vakavasti.



Esim. meillä lapset puhuu kuin pk:ssa ei ole leluja eikä siellä saa leikkiä ollenkaan.

Ruokaakaan pk:ssa ei lasten mielestä anneta koskaan.

Joskus hoitajat ovat kiusanneet koko päivän tmv.

Voisin huolestua näistä puheista ellen olisi nähnyt kuinka hyvin lapsia kohdellaan pk:ssa.

Lasten jutut eivät aina ole ihan tosipohjaisia. Pienille tulee aika helposti mustelmia, joten jos niitä ei ole, niin epäilisin lapsen kertomaa. En tekisi ls-ilmoitusta juttelematta vanhempien kanssa ensin.

Meistäkin oli vähällä tulla ls-asiakkaita, kun lapsi alkoi 2,5-vuotiaana puhua läpiä päähänsä: asuttiin kuulemma asuntovaunussa, syötiin koiranmakkaraa ruoaksi, viinikaupasta haettiin väkevää viiniä, jota juotettiin lapsille ja isinkin poliisit hakivat yhtenä aamuna vankilaan...



Pahin hetki oli eräänä aamuna, kun olin viemässä lasta päiväkotiin. Sidoin turvaistuimen vöitä, ja käsi osui lasta polveen (ei kovaa). Pyysin anteeksi eikä lapsi asiasta valittanut, mutta kun pääsin etuistuimelle, kuulin, miten lapsi itsekseen pohti asiaa näin: äiti satutti x:ää. X:lle tuli pipi. Äiti satutti, äiti löi. Äiti, miksi sinä löit x:ää? Siinä sitten vedin jarrut pohjaan ja kysyin, mihin lasta sattui ja miten se pipi oli tullut. Kerroin, että kukaan ei saa lyödä ketään jne. Sitten vein lapsen päiväkotiin ja kerroin kaiken eräälle hoitajista. Sain sitten kuulla näitä juttuja, mitä oli kertonut aiemmin. Onneksi olin sanonut yhdelle hoitajista jo aiemmin, että lapsella on ollut viime aikoina melkoi korkealentoiset jutut päiväkodistakin, joten mitään seuraamuksia ei tullut muuta kuin että meitä hauskutettiin lapsen jutuilla aika monta kertaa. Useimpien juttujen jälkeen itkin autossa, tuntui niin pahalta, kun lapsi keksi pahojakin juttuja enkä vieläkään tajua, mistä niitä juttuja repi.



Vaihe meni itsekseen ohi noin vuodessa. Nykyään näille jutuille voi nauraakin.

mutta joillakin lapsilla on hyvin vilkas mielikuvitus ja saattavat ryhtyä tuollaisiakin juttuja kertomaan. Omalla lapsellani oli 2-3-vuotiaana kaupankärryissä istuessaan yhtäkkiä sanoa "äiti, älä nipistä" tai "äiti, älä lyö mua". Tuo siis isoon ääneen ja ilman, että olisin mitenkään edes koskenut häneen. Hävetti monta kertaa ja ei meinattu millään saada tuota tapaa kitkettyä.

Meillä isä ja poika joskus leikkivät leikkejä, jossa "lyövät" toisiaan. Tms. Leikkivät joskus aika raisujakin leikkejä.

Mitään kurittamista tai tahallista väkivaltaa noihin tilanteisiin ei kuulu koskaan.



Poika saattaisi kuitenkin ihan hyvin puhua päiväkodissa, että isä on lyönyt häntä.



Mistään väkivallasta ei kuitenkaan ole kysymys

vanhempien kanssa. Lapsilla on monesti aika villit jutut, eikä kaikkea kannata ottaa kirjaimellisesti.



Meilläkin lapsi kertoili pk:sta, että "Tiina" (eräs hoitaja) tukisti. Sanoin, että oli varmaan vahinko, johon lapsi kiven kovaa väitti, että ei ollut vaan tahalleen tukisti. Päivän päästä sitten kertoi, että hiuksensa olivat jääneet kiinni Tiinan puseron nappiin ja se oli nipistänyt.



Ja meistä on kertonut mummolleen, että "isi juo joka päivä kaljaa". Totuus on, että lapsi on nähnyt varmaan kerran isällään kaljatölkin kädessä.

miten tytär oli kertonut ruotsalaisperheessä imevänsä isän pippeliä. Oli puhunut puppua ja läpiä päähänsä eli asiassa ei ollut perää. Kuitenkin, tapauksestahan viranomaiset riemastuivat ja tekivät pere-elämästä vuosikausiksi painajaista. Löytyy YLE Areenasta otsikolla "painajainen perheessä"

http://areena.yle.fi/video/1334779549702

mutta meillä on tullut monta kertaa tuollainen tilanne vuosien varrella. Aina otan puheeksi isän (joskus äidin jos lapsi kertoo äidistä) kanssa. Joskus vanhempi myöntää teon, jolloin sanon, että tiedäthän, että minun virkavelvollisuuteni on ottaa yhteyttä lastensuojeluun. Yleensä vanhemmat suosiolla myöntävät että niin täytyy. Joskus vanhempi osaa kertoa miksi lapsi puhuu moisia. Aina muistutan että jos lapsi jatkaa puheita, joudun kertomaan lastensuojeluun. Ei se kivaa ole mutta muuten teen virkavirheen. Ja arvatkaa onko vaikea ottaa näitä puheeksi.