onko kukaan saanut uran

kun saman tekee koulutkin? Harvemmin kouluttamattomat ovat urallaan edelleen. Ja mikä sitten on ura, siitäkin lienee monta käsitystä.

Mun on vaikea pukea sanoiksi ehkä sitä mitä tarkotan,ja haluan.. Kun tuntuu tosi sekavalta,kun itsekkään ei tiedä mitä haluisi tehdä työkseen. Mä haluaisin saada palkkaakin sen verran,että kuukaudessa saisi enemmän kun mitä tuista jää käteen.



t.ap

henkilöstä joka ei edes amista ole saanut käytyä loppuun. Sun kannattas panostaa ainakin oikeinkirjoitukseen, jos alat kuitenkin rustata hakemuksia. Ikävä kyllä sun mahdollisuudet päästä ns. hyviin töihin ovat minimaaliset.

Oppisopimuspaikkaa on nykyisin vaikea saada, ja niitä harvemmin on aloilla, joita pidetään ns. hyvinä töinä, vaan ne ovat aloilla, joita on helppo oppia ja joille on muuten vaikea saada väkeä eli matalapalkkatöitä. Ja sitä tuskin tarkoitit.

Työkkärillä on paljon sellaisia lyhyitä koulutuksia..

Miksi tämä tuntuu niin vaikeelta? Toisinaan olen innoissani lähdössä opiskelemaan,mutta ei. Tuntuu ahdistavalta. Kuulostaa kauhealta,en oo saanut edes amiskaa käytyä loppuun? Olen tehnyt kaikenmaailman ammatinvalintatestit,mutta tuntuu että niistä tulee ihan outoja vastauksia. Mä en halua enää junailla vaan paikoillani,vaan tehdä jotakin. Kehittää itseäni. Mun kirjotuksessa on varmasti parantamisen varaa,ollut oikeastaan aina.. Eikä tämäkään täällä kirjoittelemalla parannu..ajattelin vain jos jollakin sattuisi olemaan sama tilanne. Tai joskus olisi ollut tilanteessani.

yleensä käydään töissä, jotkut vaihtavat paikkaa usein, jotkut pysyvät samassa paikassa vuosikymmeniä.



Tarkoittaako ura sinulle ylennyksiä, palkankorotuksia tms?

että kun et ole hetkeen tehnyt mitään, niin se kynnys aloittaa kasvaa koko ajan ja olis helpompi vain jumittaa samalla uralla kuin tähänkin asti.



Mutta mieti ihan ensimmäisenä elämääsi viiden tai kymmenen vuoden päähän: todellako jaksaisit omaa tilannettasi samanlaisena vuosikausia ilman toivoa paremmasta?



Toiseksi unohda ajatus siitä, että olisi olemassa jokin "unelma-ammatti". Harva ihminen on lopulta töissä siinä unelmassaan, suurin osa etsii jonkin kompromissin. Jos et osaa suoraan sanoa alaa, jolle haluaisit, niin karsi sitten niistä aloista, joille ehdottomasti et halua. Mieti myös, että voisitko hyväksiluettaa jo suorittamiasi opintoja jollain toisella linjalla, jolloin opintoaika olisi lyhyempi.



Sinun tapauksessasi suosittelisin ehdottomasti niitä työkkärin järjestämiä lyhyitä koulutuksia, jotka menevät yleensä nimellä "alalle x valmistava koulutus". Niissä käydään vähän alaa läpi, mutta mitään ei tarvitse osata etukäteen JA osallistumalla saat ylitettyä sen kynnyksen, että pääset joltain puolelta kiinni opiskeluihin jälleen.



Ja vaikka oppisopimuspaikkoja on vaikea löytää, niin kyllä niitä silti on olemassa. Se vaatii vain etsintää ja oikean paikan löytämistä. Helpompi reitti todennäköisesti on tuo työkkärin kurssi ja sitä kautta pääsykokeisiin, mutta ei se hakemusten lähettely siinä sivussa mitään haittaa ja joskus saattaa tärpätäkin.



Mutta ennen kaikkea: tee jotain. Mene vaikka ihan lyhyelle työkkärin kurssille, tai jos et sinne niin jonnekin kansanopistoon tai avoimeen yliopistoon opiskelemaan jotain sivistävää ainetta, jolloin pääset vähän kiinni siihen, mitä koulunkäynti on. Vaikka venäjää kansanopistossa, niin voit yrittää päästä turistikaudeksi kaupan kassalle sellaisessa kaupungissa, jossa on paljon venäläisiä turisteja!

:=DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD

yrittäjyys tyypille joka ei edes amista saa käytyä

kun samalla rahalla saisi koulutetun ja motivoituneen? Eli miksi siirrät opiskeluajan taloudellisen riskin työnantajan maksettavaksi?

kun samalla rahalla saisi koulutetun ja motivoituneen? Eli miksi siirrät opiskeluajan taloudellisen riskin työnantajan maksettavaksi?

Eiköhän toi ap:n kysymys jo sinänsä kerro, miksi hänellä ei ole uraa ja tuskin tulee koskaan olemaankaan.

Tarkoitan niitä, jotka keskittyvät elämässään huolehtimaan ensisijaisesti vain perheen- ja kodin hyvinvoinnista.



Toki tämä tarkoittaa sitä, että yleensä jostain on luovuttava ja kompromisseja tehtävä. Ellei tilanne ole se, että talouden pyörittämiseen tarvita enempää tienestejä vaan ne hoituvat riittävästä puolison puolesta.



Miten ap olisi jokin hyväntekeväisyystyö?

Tarkoitan niitä, jotka keskittyvät elämässään huolehtimaan ensisijaisesti vain perheen- ja kodin hyvinvoinnista.

Toki tämä tarkoittaa sitä, että yleensä jostain on luovuttava ja kompromisseja tehtävä. Ellei tilanne ole se, että talouden pyörittämiseen tarvita enempää tienestejä vaan ne hoituvat riittävästä puolison puolesta.

Miten ap olisi jokin hyväntekeväisyystyö?

t

Tarkoitan niitä, jotka keskittyvät elämässään huolehtimaan ensisijaisesti vain perheen- ja kodin hyvinvoinnista.

Toki tämä tarkoittaa sitä, että yleensä jostain on luovuttava ja kompromisseja tehtävä. Ellei tilanne ole se, että talouden pyörittämiseen tarvita enempää tienestejä vaan ne hoituvat riittävästä puolison puolesta.

Todennäköisesti kuitenkin veronmaksajien puolesta hoituvat nämä kodinhoidot.

yleensä käydään töissä, jotkut vaihtavat paikkaa usein, jotkut pysyvät samassa paikassa vuosikymmeniä.

Tarkoittaako ura sinulle ylennyksiä, palkankorotuksia tms?

xx

Täällä aina lytätään ap:n tapaiset ihmiset jotka lusmuavat kotona veronmaksajien rahoilla ja lisääntyvät minkä ehtivät!

Nyt tässä olis tää ap, joka yrittää parantaa omaa tilannettaan ja kysellä töitä, niin eikö palstapaskiaiset alaa huutaa että ei kannata, kun et edes amista ole saanut loppuun eikä sua kukaan ota.

Mikä olisi se ratkaisu joka joskus täälläkin kelpaisi...

Tiedän parikin miestä heti lähipiiristä jotka ei juurikaan ole opiskelleet. Mutta tekevät varsin hyvä palkkaista työtä ihan johtotasolla.



Toisella ei ole mistään loppututkintoa. Toinen on käynyt peruskauppakoulun. Mutta kyllä se heillä on työntekoa vaatinut sitten siellä työssä.

mikä ala sinua kiinnostaisi? Onko sinulla testattu lukihäiriötä tms oppimisvaikeutta jonka vuoksi et ole kyennyt opiskelemaan vaikka haluaisit?