Millä sanoilla kierrät kysymyksen: "Kauanko yrititte vauvaa"

En kysy tuollaista keneltäkään.

Ja jos multa kysytään, voin vastata, että heti paloi pohjaan kun yritettiin.

Ja vaihdan puheenaihetta.

ja kun minulta joku on sitä udellut, olen sanonut ettei ole yritetty yhtään. saa sitten kysyjä miettiä kuinka kauan=)

Kerron sitten kauanko kaikkiaan meni.

Kyllä melkoisen tyhmä täytyy ihmisen olla, jos tuollaisia kysyy. Vähän sama kun kysyisi kuinka usein naiskentelette...



No, eka lapsemme syntyi 9 kk kulutta häistä. Eiköhän jokainen arvaa että sai alkunsa hääyönä... Kaksi seuraavaa lasta sai alkunsa ekasta kierrosta, mutta en ole sitä kenellekään sanonut, miksi sanoisin kun se on vain mun ja mun mieheni välinen asia. Edes äitini ei tiedä.

koska ovat laskeneet itse, että raskauduin 2 kk häiden jälkeen. Ilmeisesti ajattelevat, että yritettiin vain 2 kuukautta. Tosiasiassa meni kyllä yli vuosi, mutta sattui vaan tärppäämään vasta häiden jälkeen. (Juu, ja älkää uskonnolliset jeesustelijat viitsikö kommentoida avioliiton ja hedelmöittymisen suhdetta. Niillä ei ole mitään tekemistä.)

"annettiin tulla kun on tullakseen, ei siinä laskettu"



Oikeasti multa on kysytty toi nykyään monta kertaa ja vastaan aina ihan rehellisesti.

Haluaa tietää muiden kokemuksia kauanko kesti ennenkuin tärppäsi.

Kuopuksesta tosin tuskin kukaan edes moista miettii, sillä lapsillamme ikäeroa 1 v 4 kk :)

Oikeastaan 2,5 vuotta, koska kaksi vuotta kului ensimmäiseen raskauteen, joka meni kesken ja siitä vähän ajan päästä sai alkunsa tyttäremme.

No jonkun aikaa siinä meni, ei hirveän kauan onneksi kuitenkaan. Tms. epämääräistä. En halua tarkalleen asiaa kertoa, yksityisasia nääs.



Kerran oli hauska tilanne kun kaveri tuota kysyi ja tuon vastaukseni jälkeen sanoi, että onneksi meillä tärppäsi nopeasti kun hänen toinen kaverinsa joutui yrittämään ihan hirveän kauan, 5 kk. En sitten viitsinyt kommentoida että meillä meni vielä hieman kauemmin (7 kk ja 9 kk) kun en noita aikoja kuitenkaan hirveän pitkinä pidä.



Lapsettomuudesta ennen kärsineen sukulaiseni kanssa "yrittämisestä" puhuttaessa olen vain sanonut että alle vuodessa on onnistunut. Minusta tuo antaa ymmärtää että ongelmia ei ole ollut mutta ei ole ihan kerrastakaan napsahtanut.

tuli ihan sopivaan aikaan ja mietin että jopas on juntti ihminen kun tuollaista kysyy.



(lapsettomuutta melkein 4 vuotta ennen ekaa plussaa mutta ei todellakaan kuulu vieraille ihmisille)

ekaa tehtiin vuosi, mutta onneksi seuraavat saivat alkunsa nopeammin. Mitä salaista siinä on? Kannattaisi olla avoin, se auttaa itseäkin!

puoleen tuntiin kerrallaan... joskus on saattanut tuntikin lipsahtaa...

No ei kai salaista olekaan, mutta eivät tuollaiset yksityisasiat vieraammille kuulu. Ihan eri asia, jos joku ystävä tai hyvä kaveri kysyy, mutta eivät kuulu kellekään uteliaalle naapurin rouvalle. "Joo, hirveästi naitiin kolme kuukautta ja sitten jo tärppäsi." "Olin jo huolestunut, kun kaksi vuotta meni ja kävimme lapsettomuushoidoissa." Eivät kaikki halua mitään aikoja kertoa.



Hyviä ehdotuksia edellisillä, kiertäisin minäkin samaan tyyliin kuin edelliset. En laskenut.. Tai jos tekisi vastakysymyksen, miksi kysyjä sen haluaa tietää.

mystisenä peiteltävänä salaisuutena.



Ei sinänsä, en mä koskaan kysy keneltäkään, joka ei ole niin tuttu, että varmasti uskallan kysyä. Omalla kohdallani vastaan melko rehellisesti, vaikka aika lyhyt aikahan meillä meni, mutta minua harmittaa se, että monet yhä uskovat, että meidän lapsemme on vahinko, koska syntyi ennen häitä, ja sai alkunsa alle vuoden seurustelun jälkeen. Mutta mä olenkin kaikessa sellainen, että puhun lähes kirjaimellisesti totuudenmukaisesti kaiken.

jos joku sattuis kysymään, sanoisin, että eipä tarvinnut ihmeemmin yritellä, molemmat ilmoittivat tulostaan tosi nopeasti

...viisi vuotta siinä meni ennen kuin tulin raskaaksi ja saatiin lapsi :)



Mielestäni pitkä odotus ei ole häpeiltävä asia vaan kertoo enemmän siitä kuinka paljon halusimme tätä lasta. Hän ei tosiaankaan ollut vahinko. ;)

Jos ihmiset olisivat rehellisiä, niin tietoisuus siitä, että ei niitä lapsia tupsta vain tule, kasvaisi.



Itseäni ainakin harmittaa nykyinen käsitys ja myös raskaudenehkäisyvalistus eli tyyli "kertakin riittää"... Jos olisin rohkea, sanoisin kaikille vakituisessa suhteessa oleville kaverelleni, että jättäkää ehkäisy pois... Lasta voi joutua luomusti odottamaan vuosiakin. Näillä tutuiillani lähes kaikilla on haaveena lapsi "sitten joskus".



Ensin ehkäistään ja ollaan huolissaan raskautumisesta ja sitten rukoillaan lasta ja ei ehkäistä ja ollaan huolissaan raskautumisesta.



se 2v odottanut

joiden kanssa muutenkin puhutaan esim. ehkäisystä ja seksistä. Ihan mielelläni kerron.

Olisi minunkin mielestäni hieman tungettelevaa, jos esim. työkaverit tai kaukaisemmat sukulaiset kysyisivät, vaikkei siinä sinänsä mitään hävettävää olekaan.

Isovanhempani varmaan luulevat, että aloitimme seksin hääyönä - kun kerroin puoli vuotta häiden jälkeen, että olen raskaana, niin ukki totesi, että niinhän siinä yleensä käy : ) Olimme kuitenkin 7 vuotta yhdessä ennen naimisiinmenoa, täysi-ikäisinä kaiken lisäksi, joten ei meillä tosi rakkaus odottanut niin kauaa ; )