Mikä on kamalinta mitä raskaudestasi on sanottu?

ja sisko sanoi " voi vittu" . Kaikki olen hienosti itse hoitanut tähänkin asti.

" en voi onnitella" ... :-(

soittaa toisen vauvan jälkeen neuvolaan ja kysyä eikö meitä voisi tehdä sellaisiksi ettei enää saataisi lapsia"

Onko pelkoa että mies kaappaa lapsen? :O

että mietippä nyt tarkkaan mitä haluat ja ehdotti aborttia!

Vauva on todella haluttu tähän perheeseen! Olen naimisissa ja lapsia kaksi.

Kysyjänä oma äitini ja BTW raskaus menikin sitten kesken..

että onko tuo sinun lapsesi. Ylpeänä vastasin kyllä ja sain kamalan ryöpyn niskaani kun noin nuorena olen hankkinut lapsia :(

Olin kylläkin jo 24, joten en tiedä olinko nyt NIIN nuori, mutta silti harmitti tosi paljon :(

jaahas, unohdit sitten ottaa pillerit...

neljättä odottaessani... tarviiko sinun yksin täyttää maa

" Pitikö sinun NYT JO alkaa kotia leikkimään, kun koulukin on vielä kesken. No, tuotte sen sitten meille, kun kyllästytte leikkiin." (odotin ainokaistani, ikää 24v. ja yliopistosta kesken 1,5v.)

No meille vasta toinen tulossa ja siitä ei olla vielä edes kerrottu sukulaisille mutta olettaisin että innolla otetaan tieto vastaan. Äitini ainakin jo odottaakin että olis toista tulossa. Tiedä sitten miten reagoisivat jos neljäs olis tulossa mutta epäilenmpä vaan että ei kovin julmasti.

sairaanhoitja sanoi mahaani punkeroksi sekä kauhisteli niin kamalia ja rumia raskausarpia joita mahani todellakin on täynnä... mutta jäi niin paha mieli tuon hoitajan sanomisista, varsinkin kun itsellä ei mieliala ollut kovin korkealla monen viikon sairaalassa makoilun jälkeen...





joku aijmmin kirjoitti että joku oli snaonut " en toivoisi kaksosia pahimmalle vihamiehellekkään" , näin minullekkin sanottiin, mutta totesin vain että niin, en minäkään toivoisi, sen verran ihana asia tämä on:D:D

Miehen suvun ja perheen puolelta ei ainuttakaan fiksua kommenttia KOKO raskausaikana, alussa jopa alaikäinen sisar totesi että on samaa mieltä tätinsä kanssa, joka sanoi suoraan että elämämme menee pilalle. Vauhdittaakseen sanomisiaan täti kieltäytyi tuntemasta meitä! :o Ensin nauroin, sitten itkin ja lopulta tempperamenttini otti vallan- saatanan akka!!! Mikä hän on sanomaan, että kuinka hyvin esikoinen tilanteeseemme sopii eikä hän tiedä mitään siitä rakkauden määrästä, mitä jo valmiiksi vauvaa kohtaan tunnemme..! Neuvolassa koittivat toppuutella tyyliin " Kyllähän se mieli voi muuttua kun lapsi syntyy..." , mutta minä olen kantani jo ottanut: se täti ei näe tätä vauvaa koskaan. Oma oli valintansa, aiheutti meille uskomattoman stressin puheillaan (juorusi tottakai koko suvulle ja käänsi muutkin meitä vastaan) ja vihasi syntymätöntä lasta!!!

Anoppi oli kylillä siunaillut, että nyt niillekin tulee vauva. Voi kun ymmärtäisivät olla toista tekemättä. Toista kun odotin niin anoppi ei kysynyt minulta mitään liittyen raskauteen saati, että olisi onnitellut siitä. Tyttö kun syntyi niin kukkakimpun oli ostanut ja sanoi: " Onneksi olkoon nyt sitten." Niinhän se on, että jos anoppi ei pidä lapsista niin eihän sitä kukaan saisi raskautua... ainakaan ilman anopin lupaa.

että " kysy jos saisit abortoida sen sosiaalisista syistä" . Olen kyllä ajatellut sen johtuneen kateudesta, hänellä oli ollut vauvakuume jo vuosia, mutta mies ei ollut vielä valmis isäksi, ja meille oli tulossa jo toinen. No, väleissä ei olla enää, toki siihen vaikutti moni muukin asia.

äiti: ei semmoinen nyytti niin kiva ole, pitää aina raahata mukana

isä: lapsia ei kannata hankkia.



Olin pian raskaana, eipä ollut mukava kertoa heille.

" Sinun olisi pitänyt ymmärtää, että velvollisuutesi on hoitaa ensin vanhempiasi ja tehdä lapset vasta heidän jälkeensä." eräs lähisukulaiseni. Olin tuolloin reippaasti yli 30-v. ja odotin esikoistani mieheni kanssa. Vastasin, että ihmiset kuolisivat sukupuuttoon tuolla logiikalla.

Tää kommentti tuli vauvakuumeisen kaverini suusta. Hän on ikuinen opiskelija (yliopistolla jo 11 vuotta eikä valmistu varmaan vuosiin), työtön kuten poikaystävänsäkin, iskä maksaa sähkö- ja puhelinlaskut koska hänellä ei ole rahaa. Minä olin esikoista odottaessani jo valmistunut, töissä, naimisissa, miehelläkin työpaikka... No, sain jo toisenkin lapsen, ja sama ruikutus jatkuu vaan. Kysyin, ovatko ajatelleet mennä lääkäriin lapsettomuusongelman vuoksi, ja vastaus oli että " no ei me mitään vauvaa vielä ees yritetä, mul on pilleritkin, mut mä vaan tiedän etten pysty sit tulemaan raskaaks kun aletaan yrittää" . WTF? Lapsettomuutta kannattaakin etukäteen surra, ja kiukutella kaikille lapsia saaville. Pillerit nyt ekana kannattaisi lopettaa, jos raskautta toivoo :D

" Onks se vahinko?"

Valitettavasti se ei vain onnistunut aikaisemmin!