Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi vanhemmat eivät siedä että joku muu ojentaa heidän kurittomia lapsiaan?
28.03.2009 |
Ihmettelen sitä kovasti. Kun itseltä on mennyt kasvatus ihan pieleen ja joku uskaltaa komentaa heidän lapsiaan, niin sitten ollaan niin loukkaantuneita että oikein yököttää!
Meillä oli taannoin tilanne, jossa oltiin meidän kotona, jossa komensin vierasta lasta ja kerroin ettei meillä moista käytöstä suvaita. Ensin lapsi valehteli mulle päin näköä ettei asia niin ollut mutta kun laitoin kovaa kovaa vastaa, myönsi tehnneensä niinkuin väitin, teko on yleisesti kielletty ja kotoa olisi pitänyt saada opastusta ettei niin saa tehdä.
No tulos oli se että sain lapsen vanhempien vihat niskaani, kun olin uskaltanut ojentaa heidän lastaan, en korottanut ääntä tai käynyt mitenkään käsiksi, sanoin vaan miten asia on. He eivät uskoneet että lapsi valehteli minulle ja käänsi asian aivan nurinniskoin, kun he eivät kestäneet että heidän kullannuppunsa olisi tehnyt jotain sopimatonta. Ja kyseessä oleva tlapset eivät ole enää mitään pieniä, kouluikäisiä jo.
Ihmettelen vain miten vanhemmat voivat olla niin sokeita ja myös ajattelemattomia, he antavat lapsellensa viestin että huijata ja petkuttaa saa, kyll siitä aina selviää, kun äitimamma ryntää apuun!
Kommentit (17)
Mutta mulle tuli sun kirjoituksesta mieleen että sä nolasit täysin sen lapsen.
Ei meidän lapsia saa komentaa alentavaan sävyyn vaikka olisi oikeassa.
En mäkään hauku ja alista lapsiani jos he tekevät väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ainakaan ap!
´Komppaan täysin mielipidettäsi ap, herätkää pahvit!
Asioista jotka ovat ilmiselvästi kiellettyjä saa ja minusta pitääkin aikuisen sanoa myös vieraalle lapselle.
Oma lukunsa ovat sitten nämä ihmiset, joiden mielestä lapset eivät saisi tehdä yhtään mitään eivätkä mielellään edes olla olemassa. He sitten kieltävät lapsia tekemästä myös asioita, joissa en näe mitään väärää tai esittävät kieltoja jotka ovat täysin kohtuuttomia lapsen ikä ja tilanne huomioiden. Esimerkiksi kerran yksi nainen rupesi kieltämään 2-vuotiastamme, että ei saa puhua eikä liikkua istuimella lentokoneessa 12-tunnin lennolla. Lapsi siis luki kuvakirjaa ja kertoi mitä eläimiä siinä näki sekä välillä kääntyi penkillä toisinpäin ja näytti takana istuvalle isälle niitä eläimiä. Toinen esimerkki yksi mies, jonka mielestä urheiluhallissa ei olisi saanut roikkua rekillä eikä juosta juoksuradalla. Tällaisissa tilanteissa saatan kyllä kommentoida takaisin jos joku komentaa lapsiani.
Pojan luokkakaveri 13v. on juuri samanlainen kuin ap.n tapauksessa.
Äiti on ollut aina sitä mieltä, että muut valehtelee ja hänen poikansa ei ole ikinä tehnyt mitään.
Nyt kun on muutaman kerran tullut koulussakin jo sellaisia tekoja tehtyä, että hyvä kun ei poliiseja ole soitettu paikalle, äiti kiertää haukkumassa meitä vanhempia, sillä ei hänen poikansa ole sellaista tehnyt. Ansoja on aseteltu hänen pojalleen ja tahallaan usutettu.
Kyllä poika on osannut aina hyvin valehdella kotonaan kaikki toisten pään menoksi ja äitinsä uskoo kaiken.
Mutta parasta on, että opettajatkin on menneet osaltaan siihen matkaan. Poika ei ole paljon läksykirjojaan aukaissut. Äiti on hyökännyt apuun ja vaatinut erityisopetusta ja pienryhmää kun poika rukalla on lukihäiriä ja taatusti oppimishäiriöitäkin. No poikahan on sitten istunut 6 vuotta pienryhmässä. Nyt kuudellella sitten on alkanut selvitä, ettei siellä mitään lukihäiriöä ole vaan poika ei todellakaan aukaise koulukirjoja, koska "vittu mun tarvi, koska mullon se atht ja mää en osaa lukea kun mullon se vitun lukijuttu"
sinä syytät kasvatus ongelmasta. Kaikki lapset tekevät virheitä. Ehkä juuri onkin kysymys sun asenteesta, jonka varmasti tuat esille hyvinkin herkästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tässä keskustelussa. Muut lähinnä pursuaa äklöä omahyväisyyttä. On sitä meilläkin monenlaista viheltäjää näkynyt ja kuria on saanut pitää, mutta ei ole tullut mieleenkään vetää mitään suoria johtopäätöksiä muiden epäonnistuneesta kasvatuksesta.
Itsekin komennan muiden lapsia. Varsinkin tuttujen lapsia komennan ihan reippaasti. Tulee jotenkin luonnostaa vapaa-ajallakin, kun sitä komentaa niin paljon töissäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi järjetöntä vaatia lapseltakaan sitä, että osaisi yhtä-äkkiä käyttäytyä täydellisesti, jos ei kotonakaan osaa. Sitähän se komentaminen on, osoitus siitä, että lapsi on tehnyt väärin ja voi sitten korjata virheensä, kun se hänelle osoitetaan.
Sen sijaan vieraita lapsia komentaessa pitää aikuisenkin olla tarkkana, että mihin sävyyn ojentamisen tekee. Vieras lapsi kokee komentamisen helposti loukkaavana, jos se tehdään liian kovaan sävyyn ja komentaja on hänelle vieraampi ihminen. Lähtökohtaisesti, mitä tutumpi aikuinen, sitä rennommin voi lasta komentaa. Ihan luonnollista, eihän me aikuisetkaan hyväksyttäisi samaa tuttavallista äänensävyä ventovierailta kuin vaikka parhaalta ystävältä!
Joskus on käynyt niin, että joku vieraampi ihminen on komentanut meidän lasta, ihan asiasta, mutta kohtuuttoman kovasti. Kun näkee, että lapseni on sen takia melkein itku silmässä, ei munkaan tunnelmani kauhean lämpimät komentajaa kohtaan ole. :) Toisaalta oli todella noloa erään kerran, kun mieheni komensi erästä tuttua pikkupoikaa oikein ärähtämällä. Näki kyllä, miten poika koki tilanteen vähintäänkin kiusalliseksi.
valehtelevat vanhemmilleen päin näköä ja täydestä menee..
Meillä on riittänyt rakentava keskustelu omalle ja vieraille. Ei tarvitse nolata ja kohdella alentavasti ketään. Eivät lapset idiootteja ole ja tunteet ne on lapsillakin. Itse loukkaantuisin komentelusta ja varmasti lapsikin.
Oletteko ikinä kokeilleet rakentavaa keskustelua???? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on riittänyt rakentava keskustelu omalle ja vieraille. Ei tarvitse nolata ja kohdella alentavasti ketään. Eivät lapset idiootteja ole ja tunteet ne on lapsillakin. Itse loukkaantuisin komentelusta ja varmasti lapsikin.
Oletteko ikinä kokeilleet rakentavaa keskustelua???? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan...
lapset sen tuloksena alkavat valehdella vanhemmilleen päin naamaa. Ei hyvänen aika sentään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymyshän on malleista, joita lapsi imee kotoa. Jos kotona alistetaan, huudetaan ja komennetaan, lapsi pitää sitä oikeana tapana toimia. Lapsi on kuin peili. Hän toimii, kuten on oppinut häntä kohdeltavan. Kyllä käyttäytymismallit tulevat kotoa.
Mä en ole törmännyt tuohon, että joku vanhempi kieltäisi muita komentamasta lapsiaan. Sen sijaan tiedän useammankin ihmisen, joka valittaa sitä, että kyläilevät lapset sotkevat tai rikkovat leluja.
Minun mielestäni siis todellakin omassa kodissa saa komentaa. Eri paikoissa on eri säännöt. Minusta kuitenkin riittää se, että vieras kieltää ja lopettaa vaikka nyt sitten sängyllä hyppimisen tai muun pahanteon. Vanhempien pitää sitten ottaa jatkotoimet haltuun. Jossain aiemmassa ketjussa kerroin, että meillä on esimerkiksi taloyhtiössä ihan sovittu vanhempien kesken, että toisten lapsia pitää komentaa pihalla jos ovat luvattomissa puuhissa.
Mäkään en osaisi yhtä käyttäytymisvirhettä ottaa kasvatuksen epäonnistumisena. Tai sitten itse olen vain niin huono kasvattaja, että meillä lapset saattavat toistuvastikin tehdä samaa kiellettyä ennen kuin oppivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komentaminen voi olla rakentavaa keskustelua. Ap ei käsittääkseni kertonut raivonneensa lapselle, vaan ojentaneensa asiasta.
Meillä on riittänyt rakentava keskustelu omalle ja vieraille. Ei tarvitse nolata ja kohdella alentavasti ketään. Eivät lapset idiootteja ole ja tunteet ne on lapsillakin. Itse loukkaantuisin komentelusta ja varmasti lapsikin.
Oletteko ikinä kokeilleet rakentavaa keskustelua???? Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan...
Kerran jopa lastemme makuuhuoneen perukoille saakka.
Olen pyytänyt tätä poikaa ehkä kymmenen kertaa riisumaan likaiset kenkänsä/saappaansa tuulikaapissa, jos tulee sisälle leikkimään tai odottelemaan.
Rehellisesti olen ihmetellyt mikä hitto sen pojan korvien välissä viiraa, kun ei kouluikäinen välitä uskoa mitä normaalia käyttäytymistä josta on useita kertoja muistutettu.
Kun kavereita tulee useita, ne muut pojat norkoilee siellä tuulikaapin ovella jos eivät ole tulossa kunnolla sisälle leikkimään, eivätkä astu peremmälle kengät jalassa. Mutta tämä yksi lompsii aina ns. halliin, ja huomaan jo kuinka minua v..ttää, kun näen että taas.....
7, lapset kokeilevat kyllä kiellettyjä asioita, josko kaverilla olisikin sallittua, aina ei ole kasvatuksesta kiinni. mut kyllä mä olen ruvennut ajattelemaan, että tälle pojalle ei ole jaksettu opettaa minkään asian ehdottomuutta.
Alue: Aihe vapaa
miksi aivan vieraat ihmiset sallivat lapseni tehdä jotain jota juuri kielsin tekemästä. Esimerkiksi olen kieltänyt juoksemasta uimahallissa, niin joku ihan vieras mamma siihen, että kyllähän tuon ikäinen vielä saa juosta. Haloo, se on kaiken lisäksi vaarallista. Tällähän vain osoitetaan lapselle, ettei äitiä tarvitse totella. Viedään äidiltä auktoriteetti. Sitten nämä samaiset ihmiset kehtaavat olla suureen ääneen ihmettelemässä kun ei osata kasvattaa lapsia tottelevaiseksi.
Enkä nyt tarkoita, että juuri sinun tapauksessasi näin on. Olen vain törmännyt tähän ilmiöön kun olen omaa lastani yrittänyt jo opettaa tavoille yleisillä paikoilla. Kyllä minun lastani saa ojentaa kyläpaikassa jos tekee jotain kiellettyä. Toivon vain, että ensin ne pelisäännöt kerrotaan asiallisesti esim. "meillä ei sitten sitä tai tätä..." että lapsi tietää ettei asia ole sallittu. Jos lapseni ei noudata kieltoa/sääntöä, kyllä häntä saa ojentaa.