Onko normaalia, että muutaman vuoden suhteen jälkeen ollaan pelkkiä kavereita.
Harvoin seksiä, vielä harvemmin suutelua. Kuitenkin muut ystäväni ovat minulle ehkä monessa mielessä läheisempiä kuin tämä mies. Kunnioituskin tuntuu vähentyneen. Minkälaisia teidän suhteenne on??
Kommentit (13)
Parisuhdeneuvojan mukaan vaiva on aika hankalasti korjattavissa. Tai näin minulle väitettiin.
Välitämme toisistamme, luotamme toisiimme ja mikä tärkeintä, molemmille sopii suhteemme tällaisena.
Eli ihan sopivaksi on lakastunut:-)
Ei suutelua, ei intohimoa, nuoria .25v ollaan :( Mutta arvot samat, kiinnostuksen kohteet, tulevaisuudensuunnitelmat... mietitään KOKO AJAN kannattaako tässä jatkaa!!
Joskus tulee jommalle kummalle joku, jota ei voi olla suutelematta. Naisen ja miehen välisessä rakkaussuhteessa tulee olla intohimoa!
Vika taitaa olla minussa, sillä takana on kolme muutaman vuoden suhdetta keskenään hyvin erilaisten miesten kanssa, joissa kaikissa noin kolmantena vuonna alettiin olla enemmän kavereita kuin rakastavaisia.
:-(
Niitä tulee ja menee pitkissä suhteissa. Latenssivaiheessa ei kannata mennä paniikkiin, ei vanhemmat parit aina ole koko ajan toistensa kimpussa. Mutta voihan sitä ottaa vaikka tavaksi hyvänyön suukon sekä pusun ennen töihinmenoa. Pysyy läheisyys vaikkakin ennalta sovitulla tavalla.
Meillä on pieni lapsi, mutta se ei ole muuttanut tilannetta tässä asiassa. Eroa on hauduteltu mekin jo pitkään, tuntuu ettei kumpikaan panosta tarpeeksi. Vaikkei haluni kohdistu muihinkaan, katselen kuitenkin jo komeita miehiä ulkona erilailla kuin ennen :(
Minulla, ap:lla, sen sijaan on muutakin ongelmaa suhteessa, kuten että mies ei tee kotitöitä ja meillä ei oikein ole yhteistä aikaa, ja emme enää nauti toistemme seurasta tarpeeksi.
miehen hammaskivi eli pahanhajuinen henki, mutta nyt sekin on suunnilleen korjattu... ei vaan ole mitään romantiikkaa. -ap
että kaikki suhteet etenevät tietyssä marssijärjestyksessä, siitä voi suorastaan piirtää kaavion. ensin on symbioottinen " me" vaihe ja sitten, eriytymisen " latteampi" vaihe... jos siitä pääsee yli tulee vaihe jossa opitaan elämään yhdessä yksilöinä, toista kunnioittaen ja rakastaen, intohimo uudestaan löytäen. jotkut jää junnaamaan yhteen vaiheeseen, joko symbioosiin jolloin kumpikaan ei voi hyvin -> toinen tai molemmat takertuu liikaa, tai sitten eriytymisvaiheeseen ja lopulta päätyvät eroon. parisuhdeneuvonta voisi auttaa monetkin parit yli tästä vaiheesta, ilman eroamista, koska se vaihe tulee jokaisessa suhteessa ja monet vaan luovuttavat joka kerta. intohimo ja rakkaus on mahdollista löytää uudestaan ja se on paljon helpompaa kuin joutua loputtomaan kierteeseen, jossa luovuttaa aina kun suhteeseen tulee eriytymisvaihe.
meillä tuo huuman ja latistus mennyt ohi ja uusi rakastuminen ja intohimokausi menossa. 3 lasta ja 8v suhden takana.
Tarttis tehrä jottai, sano...