Lue keskustelun säännöt.
Miten exänne on pärjännyt taloudellisesti ja henkisesti eron jälkeen?
01.03.2009 |
Kiinnostaisi tietää jos vaikka tekisi tuosta nykyisestä exän. Entä jos lähtisi itse niin lohkaiseeko elarit ihan hirveästi tuloista, että jääkö rahaa enää pienituloisella vuokraan ja ruokaan?
Kommentit (15)
sinä taidat olla todella empaattinen ihminen. Ja näköjään sinun on helpompi satuttaa itseäsi kuin toista. Mutta huomaathan itsekin, että tällä tavalla suhtautumalla teet pahaa itsellesi? Miehesi on varmaankin silloin aikanaan ollut sinulle rakas ja tärkeä, ja olet halunut omalta osaltasi tehdä parhaasi myös hänen eteensä. Nyt vain on sinun aikasi katsoa eteenpäin ja päästää irti. Miehesi on aikuinen ihminen ja yleensä aikuinen ihminen selviää pettymyksistään, suruistaan ja arjestaan.
Anna itsellesi lupa tulla jonakin päivänä onnelliseksi. Äläkä enää sinnittele valheellisessa suhteessa.
Olen lähinnä itsestäni vieraantunut ja väsynyt. Katkeroitunut jo aikaa sitten. Elän valheessa ja olen sinnitellyt tässä jo 9 vuotta. Mietin pitäisikö vielä jaksaa jonkin aikaa vai vaan tehdä miten itse haluaa. Terapeutti on käskenyt erota, kasvatusneuvolan terapeutti on käskenyt erota, psykiatri on käskenyt erota. En tiedä selviäisinkö ilman masennuslääkkeitä jos en eläisi näin. Nyt en ainakaan selviä. Ei ole rahoittaviakaan jolla turruttaa itsensä seksin ajaksi.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-kummankin tulojen mukaan ensin asumiset ja jos ei pysty elareita maksamaan niin sitten kunta maksaa.Siis on niin pienituloinen.
Kyllä jää ihan hyvin ei kantsi huonossa suhteessa olla......
3 lapsen yh:na! Järjestin hänen raha-asiansa, sovin lainan, lyhennykset yms ja palkaksi sain minimielarit lapsille:( Lomille ei vienyt lapsia kuin ensimmäisenä kesänä viikon (koska hänenhän piti saada itse lomailla ilman lapsia!!) jne.
Ei ole sun murheesi selviääkö vai ei!
Mutta hän onkin peliriippuvainen.
Hassaa kaikki rahansa ihan sumeilematta mihin sattuu. Ei ole mun ongelmani enää. Sen jälkeen kun mies pelasi palkat, luottotiedot, omakotitalon ja avioliittonsa niin lakkasi olemasta mun asiani. En sääli pätkääkään vuosia jaksoin ymmärtää ja tukea, mutta nyt makaa niin kuin petaa.
Arki näyttää olevan kovaa kun ei olekkaan ketään huolehtimassa vaan itse pitää asiansa hoitaa. Ikävä on ollut ex-vaimon lihapatojen ääreen, mutta takaisin ei ole tulemista.
Elarit tietenkin maksaa milloin sattuu jos maksaa jne..
En ymmärrä ap miksi sun pitäisi ex-miehestä huolehtia. Hankkikoon vaikka toisen duunin niin saa maksettua elarit.
on erittäin pitkällä sairauslomalla, kelan korvaukset ei oo kovin korkeat. Elareita hän ei maksa, meillä on lapset viikko/viikkosysteemillä ja kumpikin viikollaan vastaa lasten elämisestä omilla tuloillaan.
Minkä ihmeen takia pitää huolehtia kuinka ex-mies pärjää? Kyllä mulla on miettimistä kuinka minä itse ja lapset pärjäämme en jaksa murehtia toisten pärjäämistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei oikeastaan ystäviäkään eikä oikeastaan mitään jos minä en sitä hänelle järjestä. Hän ei osaa maksaa laskujaan, laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, huolehtia raha-asoistaan. Ajatukset pyörii pelaamisessa, seksissä ja ruuassa.
Mua vaan niin väsyttää. Mietin jo eilen tosissani seksin aikana, että väännän hänen niskansa nurin jaloillani. Illan aikana kävi mielessä muitakin tapoja tappaa hänet, koska en tiedä miten tuolle isolle lapselle selittäisi, että se on loppu nyt.
Pärjäisin taloudellisesti paremmin ilman häntä koska sitten minulla olisi isommat tulot, eikä tarvitsisi ostaa hänelle koko ajan jotain leluja tai makeisia.
ap
On kurja lukea muiden viestejä - niin sydämetöntä porukkaa. Älä ikinä koveta sydäntäsi vaikka päätyisitkin eroon.
Olipa mukava aloitus taas niin muuten ankealle viikolle. Onneksia on kaltaisia ihmisiä, joskus kun usko ihmisiin ja inhimillisyyteen on todella hukassa.
Aurinkoista maaliskuuta sinulle hyvä ihminen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä huomaa pian sponsoroivansa exäänsä liikaakin ja toimivansa sossutätinä ja asioidenhoitajana. Jos erotaan niin sitten erotaan eikä exää kohtaa ole sitten mitään velvollisuuksia. Jos haluaa exäänsä hoivata niin ei kannata edes erota.
Ap:n mies kuulostaa avuttomalta tapaukselta. Taitaisi tehdä vaan hyvää joutua itse selviytymään.
Jos miehesi on noin avuton, ei hän varmaankaan tule pärjäämään. Mutta ei se silti sinun ongelmasi ole. Kyllä hänen pitäisi olla sinun veroisesi aikuinen kasvattaja /puoliso /isä, ei mikään lapsi. Ihme että olet jaksanut ylipäätään katsella tuollaista touhua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko hän sinulle lapsi vain mies?
Ei tuossa ole kyllä mitään sydämellistä lähinnä vain säälittävää.
Ei oikeastaan ystäviäkään eikä oikeastaan mitään jos minä en sitä hänelle järjestä. Hän ei osaa maksaa laskujaan, laittaa ruokaa, pestä pyykkiä, huolehtia raha-asoistaan. Ajatukset pyörii pelaamisessa, seksissä ja ruuassa.
Mua vaan niin väsyttää. Mietin jo eilen tosissani seksin aikana, että väännän hänen niskansa nurin jaloillani. Illan aikana kävi mielessä muitakin tapoja tappaa hänet, koska en tiedä miten tuolle isolle lapselle selittäisi, että se on loppu nyt.
Pärjäisin taloudellisesti paremmin ilman häntä koska sitten minulla olisi isommat tulot, eikä tarvitsisi ostaa hänelle koko ajan jotain leluja tai makeisia.
ap
Vai että ap on ihanan sydämellinen nainen, kun suunnittelee jaloillaan vääntävänsä miehen niskat nurin...
Mä olen sitä mieltä, että aikuiset ihmiset saa itse keksiä että miten pärjäävät, elatusvelvollisuus loppuu avioliiton myötä ja yhteiskunta kyllä tukee sen verran, että elämään pystyy.
Mitä omaan exään tulee, niin taloudellisesti hällä menee varmasti hyvin, on mennyt aina ja uusi vaimo tienaa 2x enemmän kuin minä ja on paljon rikkaampikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lähinnä itsestäni vieraantunut ja väsynyt. Katkeroitunut jo aikaa sitten. Elän valheessa ja olen sinnitellyt tässä jo 9 vuotta. Mietin pitäisikö vielä jaksaa jonkin aikaa vai vaan tehdä miten itse haluaa. Terapeutti on käskenyt erota, kasvatusneuvolan terapeutti on käskenyt erota, psykiatri on käskenyt erota. En tiedä selviäisinkö ilman masennuslääkkeitä jos en eläisi näin. Nyt en ainakaan selviä. Ei ole rahoittaviakaan jolla turruttaa itsensä seksin ajaksi.
ap
kiinnosta, jos esim. suhteessa on ollut alkoholismia, henkistä tai fyysistä väkivaltaa, pettämistä tmv.
Mutta jos on ollut ns. normaali liitto ja erotaan vaan koska "ei nyt enää oikein nappaa" niin on kyllä mun mielestä aika kylmää sanoa ettei exän hyvinvointi kiinnosta pätkääkään. Kun ajattelee että sen joskus rakastamasi ihmisen kanssa olet lapsesi tehnyt ja yks kaks sitten käännät selkäsi vai?
Kyllä mua ainakin kiinnosti miten exä pärjää, lähinnä henkisesti. Taloudellisesti pärjää mua paremmin. Tuskin monikaan täällä palstailevista tulee ajatelleeksi miltä tuntuu joutua muuttamaan kodistaan ja eroon lapsestaan. Mietipä sitä omalle kohdallesi ja miltä se tuntuisi.
En nyt tarkoita että exää pitää hyysätä kuin lasta, mutta kyllä varmaan joskus voi edes kysyä miten toisella menee tmv.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suhteessamme keskeisinä asioina seksiä, ruokaa, puhdasta kotia, silitettyjä vaatteita ja sitä, että vaimo maksaa elämisen. Olimme naimisissa 10 vuotta. Onneksi olimme lapsettomia!
En jaksanut tuota suhdetta enää! Tuntui että minä olin kuin äiti aikuiselle lapselle eli emme olleet tasa-arvoisia. Minulle ei jäänyt omaa elämää, kun hän tuhlasi kaiken ja minä pidin huolen, että arki pyörisi edes jotenkin. Seksissä tunsin olevani välillä kuin prostituoitu, hyväksi käytetty ja siksi sinänsä muuten hyvä seksi loppui, kun en saavuttanut hänen kanssaan enää henkistä yhteyttä. Rakkauteni ei loppunut, mutta keinot korjata suhdetta ja voimat elää tilanteessa kyllä. Ajattelin rakastavani häntä parhaiten ottamalla eron. Pelkäsin eroon liittyvää riskiä, että jos hän ei selviäkään, mutta pelkäsin vielä enemmän oman terveyteni menettämistä, ellen olisi eronnut.
Hänellä meni eron jälkeen aluksi huonosti. Asuntoa hän ei kyennyt pitämään eikä töitä. Annoin hänelle tukea puhelimessa aikansa, mutta suhdetta en alkanut uudestaan. Koin syyllisyyttä erosta, mutta lopulta kaikki sujui hyvin.
Nyt seitsemän vuotta myöhemmin hän on ok kunnossa. On siis joutunut ottamaan vastuuta omasta elämisestään pohjan kautta. En tiedä, että kauanko tätä hyvää vaihetta jatkuu. Toivottavasti ikuisesti, sillä toivon hänelle ansaittua hyvää elämässä.
Minulla on jo mies ja lapsia. Hänestä en tiedä, että seurusteleeko tai muuta, mutta jos kyllä, niin parempaa elämää heille yhdessä toivottelen.
ne miehet on! Jos he eivät halua, voi, jaksa, viitsi huolehtia lapsistaan enää eron jälkeen niin miksi meidän pitäisi aikuisia miehiä hyysätä?? Jos molemmat tekee osansa niin tukea voi, mutta yksipuolista rasitetta ei naisen kannata exästä ottaa!! Se että itse selviää ja jaksaa lasten kanssa on kaikkein tärkeintä.