oma elämä kadoksissa

tuntui että ennen lapsia minulla oli haaveita ja päämääriä, nyt tuntuu että elän miehen elämää ja hänen ehdoillaan, toki niin teenkin koska hän on yrittäjä ja ollaan alkuvaiheissa mutta olen ihan hukassa. tunnen että minun haluilla ja väsymyksellä ei ole paljon merkitystä, puhumme melkein aina vain hänen asioista, kun yritän laittaa jotain omaa sekaan, niin keskustelu loppuu, en saa hänelta mitään vastakaikua. olen ollut kotona jo kaksi vuotta, esikoisen kanssa olin vain vuoden. haluasin töihin mutta luultavasti lasten ja perheenhoitaminen työn lisäksi jäisi minulle. ajattelin viikonlopputöitä mutta kun hänellä ei ole säännöllistä työaikaa, sekään ei ehkä käy. lapset ovat rauhattomia ja minulla ei ole pitkää pinnaa, huudan heille. olen aika väsynyt lastenhoitamiseen ja haluaisin muuta. en vain tiedä mitä.