Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Oletko ollut erossa lapsestasi viikon tai enemmän? ov

Vierailija
05.01.2006 |

Eli, olen itse lähdössä vanhemman lapsemme ja isovanhempien kanssa viikoksi ulkomaille ja nuorempi lapsistamme jää isän kanssa kotiin.

Tiedän että isällä ja pojalla ei ole mitään hätää ja he kyllä pärjäävät paremmin kuin hyvin. Mutta miten itse selviää siitä mielettömästä ikävästä olla viikko erossa....

Tiedän että selviän ja toivottavasti osaatte lukea pienen huumorin rivien välistä :) Mutta kertokaapa kokemuksia.

Ja syy miksi molemmat lapset eivät lähde mukaan on se että mieheni halusi että toinen lapsista jää hänen kanssaan kotiin.

Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkä ikäisiä nämä lapset ovat?



Itse en ole ollut muksuista juurikaan erossa. Kun kävin kaksosia " hakemassa" laitokselta, olin 3-vuotiaasta esikoisesta ensimmäisen kerran öitä erossa, mutta näimme joka päivä. Kaksoset ovat nyt 10-kuisia, eivätkä ole olleet yöhoidossa. Esikoinen on pari kertaa ollut yötä mummulassa.



Aika iso täytyisi muksun olla, että haluaisin hänet viikoksi " jättää" . Toisaalta taas jos lapsi on jo iso, eikö häntä harmita, että isosisarus pääsee matkalle ja hän ei?

Vierailija
2/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ovat olleet ihan vauvasta asti mummolassa yökylässä ja sen suhteen ei ole mitään ongelmaa. Ja koska nuorempi on vielä niin pieni niin ei varmasti edes tiedä " mistä jää paitsi" .



ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

pärjäisi kotona, äidillähän se suurin ikävä tulee :)



ap

Vierailija
4/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietty lähtö oli kiinni siitä saisinko " lapsenvahdin" (elelin silloin yh-äitinä). Isä ei pystynyt auttamaan, vuorotyönsä takia.



No ystävä joka oli mukana niin ilmoitti kisan vielä ollessa käynnissä että kyllä hän hoitaa poikaani (2,5v). Hän on yksi parhaista ystävistäni ja tuntee lapseni sekä hänen tavat :) Ajattelin että lapsettomalle on kuitenkin liian rankkaa olla viikko lapseni kanssa ja sovittiin että poika on ensin ystävälläni 3 päivää ja loppuajaksi hän meni mummolle.



Ensimmäiset pari päivää meni niin että en suurinpiirtein muistanut lapseni olemassa oloa. Uuteen kulttuuriin ja uusiin ihmisiin tutustumista.



Viidennen päivän kohdalla alkoi ikävä vaivata jo niin kovasti että piti välillä vessaan mennä tihrustamaan. Onnekseni olin ennen reissua ihan muista syistä nauhoittanut poikani naurua pätkän puhelimeen. Se oli verraton apu pahimpaan lapsen ikävään.



Pojalleni ei viikon erosta jäänyt pahempia traumoja. Hänelle kerrottiin että äiti on nyt ulkomailla. Joskus hän lentokoneen lentäessä yli muistelee; " oliko äiti lentokoneessa?" " Lensikö ulkomaille?" jne



Suosittelen sinullekin nauhoittamaan jonkun kivan pätkän lapseltasi (jos vaan kännykkä antaa myöten) laulu, leikki tai nauru... Niin joo ja valokuvia mulla oli myös kännykässä :)



Siinä mun keinot kuinka äiti selviää viikon reissusta ilman lasta :)



Ja sullahan on se onni matkassa, että esikoinen lähtee mukaan ;) Huomaatkohan edes kuopuksen puuttuvan ;)

Vierailija
5/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
6/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja lapsi on kaikki viikot isänsä kanssa:) En halunnut kiskoa lasta irti tutuista kuvioista. Lapsi on nyt 1v6kk.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

ollut miehen kanssa viikon lomalla ja lapset mummulassa (2 ja 1v). Voisi sanoa etten yhtään ikävöinyt lapsia, vaikka sitä pelkäsinkin. Olin tsempannut itseäni ennen matkaa ja sanoin itselleni: Et sitten ikävöi lapsia, kun kerrankin saat lomaa! :)

Se oli niin harvinaista herkkua olla miehen kanssa kahden, ettei kannattanut pilata haikailulla..

Vierailija
8/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi oli kotona isän kanssa. Taisi olla huomattavasti rankempaa äidille. Jälkikäteen kyllä huomasin, että poika suorastaan roikkui minussa sen jälkeen ja puhkesi itkuun, jos poistuin näköpiiristä. Eli oli varmasti ikävöinyt, mutta se näkyi käytöksessä vasta kun äiti oli tullut takaisin.



Itse näkisin tärkeänä, että lapsi saa eron aikanakin puhua äidin kanssa vaikkapa puhelimessa ja että isä kotona kertoo lapselle, että äiti on lomalla tms. ja tulee pian takaisin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

keskustelun että millaisenhan ryöpyn saan niskaani että olet huono äiti jne. ..... Mutta onneksi ihan asiallisia viestejä tullut.



ap

Vierailija
10/10 |
05.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Lapsi on ollut välillä isän ja välillä mummin kanssa. Pisin rupeama oli 2 viikkoa.



Ei mitenkään traumaattista.