EX-HAAHUJA paikalla?

Nostellaanpa vanhaa pinoa kun en jaksanut tälle kuulle omaa laittaa pystyyn.

Vauva ei jäänytkään mahaan (;) vaan syntyi 31.8 klo 23.08, raskausviikkoja 39+2. Odotetusti tulokas oli pikkuveli, mitat 3920g, 52cm ja pipo 37,5cm. Synnytyksestä jäi tällä kertaa positiivinen mieli, vaikka ponnistusvaihe rajuudellaan yllättikin. Kesto kuitenkin paikkasi rajuuden, esikoisen synnytyksen 49min kera imukupin oli kaukana tästä 5min rutistuksesta.

Vauvan bilirubiinit nousi ja joutui vuorokaudeksi sinivaloon, mutta eilen kotiuduttiin ja opetellaan uudenlaista arkea.

Esikoinen oli nämä päivät ihan hukassa kun äiti yhtäkkiä hävisi, itkuinen ja kiukkuinen ollut, mutta kotiin paluun jälkeen on muuttunut taas entiseksi, iloiseksi pikkumieheksi. Vauvaan suhtautuu aika neutraalisti, huolestuneena katsoo jos vauva itkee, välillä käy silittämässä ja hokee " vauva" . Lähipäivät vasta osoittaa lopullisen mielipiteen ;)



Pikkuiseen olen aivan rakastunut, nopeasti löydettiin yhteinen sävel. Tissitakiainen tuntuu olevan, viime yön vietti kymmenestä aamu viiteen syöden! Ja niin tätä rakkautta näyttää riittävän hienosti kahdelle lapselle vaikka sitä joskus pelkäsinkin, kuinka ylpeä ja onnellinen saakaan olla kahdesta komeasta ja hurmaavasta pojasta <3

ihania uutisia täällä! Nyt teillä sitten kaksi pientä herraa:)



Huomaa, että oma synntys alkaa olla lähellä, ihan itku silmässä luin Kianan uutisia, liikutus niin kova!



Oma napa laajenee ja olo on välillä aika tuskainen, mutta kyllähän tässä vielä muutama viikko pitää kärvistellä. Antti on ollut mummolassa kolme yötä, kohta tuovat sieltä miehen kotiin, johan tässä alkoi ikävä ollakin. Mutta täytyy sanoa, että kyllä nautin myös olemisesta ilman lasta, sai rauhassa levätä ja touhuta mitä lystäsi.



Nyt pitää mennä suihkuun ja sitten Anttia odottamaan.

molli ja Antti (3 pv vajaa 2 vuotta) sekä masussa 33+1

Ja onnittelut koko perheelle! Aivan ihana lukea vähän synnytys tarinaakin... Itellä uusi vauvakuume niin että:) Hyvää syksyistä viikonloppua kaikille exille ja vauvoille sekä jo isommille taaperoille!

-marrasmamma ja joona 9kk 5pvä-

Ihana lukea teidän kuulumisia - tulee niin mieleen, miten kaksi vuotta sitten itse ison mahan kanssa täällä jännitettiin esikkoja, ja nyt teillä on jo toiset maailmassa!!! Niin ja kuten joku totesikin (olikos maaria) että vielä enemmän sitä ihmeissään muistelee sitä aikaa kun kirjoitteli haahuihin tuolla kuumepuolella. Nyt kahden lapsen kanssa ei paljoa ehdi edes palstailla.



Meillä poikaduo on jo tosi iso - esikoinen 4,5 vuotta ja Juusokin kohta tulee sen kaksi. Elämä helpottuu koko ajan, lapset on tosi ihanassa iässä - leikkii keskenään ja on tosi paljon molemmat toistensa perään. Juuso aloitti päiväkodissa tänä syksynä, hyvin on lähtenyt käyntiin ja arki toimii ihan yllättävän hyvin näinkin (keväällähän meillä oli vielä se hoitaja kotona). Joskus tulee haikea olo kun miettii niitä odotus ja vauva-aikoja, siltikin vielä on ihan varma olo siitä, että tämä kiintiö on nyt täynnä. Sen vauvavuoden jälkeen elämä on niin helppoa ja kevyttä!



Kävin muuten odotuspuolella lukemassa haahupinon - siellä ei ole ketään " tuttua" eli hyvin on kaikki siirtyneet tänne vauvoihin ja täältä jo taaperoihin! Tosi lohduttavaa kun yksi ystävä aloittaa hormonihoidot tässä kuussa - toivottavasti tärppää jo ennen joulua!



Tsemppiä kaikille ja mollille erityisesti loppurutistukseen!



Bojo ja pojat!

Näin mattimyöhäisenä toivottelen sinulle ja koko perheelle hirmuisesti onnea uudesta vauvasta!!! Täällä myös kovasti herkissä tunnelmissa luin viestiäsi... Ihanaa, että tämä toinen synnytys oli " helpompi" , vaikka kaipa se harvemmin kuitenkaan helppoa hommaa on :) Tosin näin jälkikäteen tekisi mieli jopa noin sanoa... ;)



Minä en ole paljon koneelle kerinnyt, kyllä tuo tyttöpari pitää yllättävän kiireisenä. Mutta en valita, vaan nautin täysin rinnoin (ihan sanan varsinaisessa merkityksessä :)) Meillä on myös lapsiluku ehdottomasti täynnä, mutta silti iskee välillä haikeus, että eikö koskaan enää vauvamasua, synnytystä jne. Se on jotakin niin ainutlaatuista, että ehkäpä sitä sen vuoksi välillä haikailee. Mutta onneksi omissa muistoissa ne on vielä kirkkaana ja niitä voi siellä vaalia.



Mollille hirmuisesti jaksamista loppuodotukseen!



napoltti, Milla 2v ja Mimmi 6kk

moikkelis vaan!

olenki etsiskelly tätä meikäläisten pinoa ajottain, mutta eipä löytyny. Sullahan molli on jo viikot pitkällä!! Äkkiä on aika hurahtanu. Meillä arki on alkanut kun isommat kulkee kouluun, niinpä joonan kanssa ollaan kaksin päivisin. Joona tosiaan on jo 8,5kk! Jään hoitovapaalle ainakin loppuvuodeksi, tosin keikkoja käyn tekemässä et helpottaa tuota rahatilannetta. Mulla vauvakuume meinaa nostaa tai on jo nostanut päätään:) saapa nähä miten käy.. Joonahan saatiin loppujen lopuksi hormonien avulla alkuun, nyt aloitan niiden käytön max.joulukuussa ettei imetystä tartte niiden takia lopettaa.

Onneksi kohta alkaa jumpat yms mitkä tuo vaihtelua tähän koti arkeen. Meinaan jatkaa joonan kanssa taaperojumpassa ja vauvauinti meillä jatkuu jo nyt. Kova vesipeto tuo pieni mies! Mutta nyt kuuluu " äti" itkuhälyttimestä..

Kirjoitelkaahan kuulumisianne ja Mollille tsemppiä loppumetreille!!



-marrasmamma ja Joona 8,5kk-

Olen ehtinyt käydä tosi vähän täällä lueskelemassa. Juuri sopivasti tänään tulin katsomaan pitkästä aikaa ja mollihan täällä onneksi meitä ex-haahuja jo huhuilikin :)



Kyllä on molli sulla jo hienot viikot! Tämä aika menee ihan siivillä! Kyselit, miten kahden pienen kanssa pärjää ja tiedätkö, ihan hyvin pärjää :) Totta kai se riippuu hirveästi millainen tuo uusi vauva on tempperamentiltään ja kuinka paljon saat mieheltä apuja. Meillä on ollut ihan hirmuisen helppo vauva! Oikeasti, viime viikolla jos kerran kuulin jotakin, jota voisi kutsua itkuksi, niin se oli tosiaan ainoa kerta! Tämä meidän kuopus ei kerta kaikkiaan itke! Hymyllä ja naurulla aloitetaan päivä ja samanlaisena jatkuu sitten iltaan asti. Ja mies on täysillä lastenhoidossa mukana!



Milla kun oli 1,5v kun tämä uusi vauva syntyi, ei hän osannut olla yhtään mustasukkainen eli senkin puolesta ollaan päästy helpolla. Nykyisin aamulla kun Milla herää, aina ensimmäisenä kysyy, missä Mimmi on :) Hoitaminen on tietty välillä vähän rajumpaa, mutta ei tarkoituksella siis halua satuttaa.



Tuli sellainen asia mieleen, mitä molli sulle " vinkiksi" pitää sanoa. Vaikka hommia on kovasti, meillä on esim. Millakin vielä vaipoissa, vaikkakin pottaillaan jo paljon, tästä selviää. Tärkein juttu mulla on ollut se, että olen saanut riittävästi nukuttua! Jos vauva herättelee yöllä se on ihan ok, kunhan olen mennyt ajoissa nukkumaan ja siten saan sitten kokonaisuudessaan ihan riittävästi unta. Välillä kiusaus valvoa on kova, kun molemma tytöt on saanut yöunille, mutta jos valvon tuonne puolilleöin, se kostautuu varmasti seuraavana päivänä. Kaikki tuntuu paljon rankemmalta, hermostun Millalle hurjasti paljon herkemmin jne. Minä ainakin olen sellainen, että jos olen väsynyt, silloin ei elämä hymyile :) Olen myös yrittänyt asennoitua niin, että nyt on omat tekemiset (nettisurffailut, " oma aika" yms.) minimissään ja niiden takia ei kannata hermoilla. Nyt annan aikani lapsille, kodinkin ehtii sitten siivota aikanaan, senkin takia on turha hikeentyä. Tuo asenne on auttanut myös jaksamaan.



Jos sulla on vauvan syntymän jälkeen hirmuinen hormonimyrsky ja hölmöjä ajatuksia koko hommasta niin vinkkaa tänne päin :) Saat varmasti minulta vertaistukea :) :) Mulla oli ainakin melkoisen hurjat neljä viikkoa synnytyksen jälkeen tuolla oman pään sisällä; nyt ne jo naurattaa, silloin ei naurattanut ja tuli nuo tuntemukset ihan yllätyksenä! Se, että tuo esikoinen on niiiiiin rakas, oli yksi syy mun hormonihuuruisiin itkuihin....



Taisi Mimmi herätä päikkäreiltä. Menen katsomaan ja palailen vielä toisena päivänä kertoilemaan lisää kuulumisia. Kertokaahan kaikki muutkin mitä teille kuuluu!!!!



napoltti, Milla (tosiaakin kohta!!!) 2v ja Mimmi 5,5kk

Vielä rauha maassa kotona.. nopeasti kuulumiset, myöhemmin enemmän.



Meille syntyi tyttövauva 14.8. klo 7:11 viikoilla 40+3. Neidin mitat 51,5 cm ja 3 895 g. Synnytys oli nopea (5 h 20 min) ja miltei kivuton, kiitos epiduraalin, jonka ehdin tällä kertaa saamaan. Kotiuduttiin kahden päivän päästä synnytyksestä ja ihan mukavasti on mennyt. Esikoinen ei oo ainakaan vielä osoittanut mustasukkaisuuden merkkejä. Masuvaivainen on vauveli ollut, mut muuten ollaan pärjäilty ja vielä jakseltu. Kirjoittelen myöhemmin enemmän, kun kerkeän. Tsemppiä loppuvaiheessa oleville ex-haahuille!



-Pilkku & Tyttöduo-

Lämmin onnitteluhalaus toisesta prinsessasta!!! Ihana kuulla, että synnytys oli ollut " helppo" . Kyllä se vaan usein niin on, että toisesta synnytyksestä osaa jopa nauttia :) Näin kävi ainakin itselleni!



Tulehan kertomaan tarkemmin kuulumisia kun ennätät. Mollille unohdin toivotella aikaisemmin hyviä vointeja ja Kianan kuulumisia myös täällä kovasti odottelen!



napoltti

Olipa kiva lukea pitkästä aikaa teidän toisten kuulumisia! Onnea pilkukas ja molli-soinnulle hyviä vointeja loppumetreille.

Itse en ole kirjoitellut aikoihin, sillä aika on menny täysin lasten kanssa. Ihan kuten tuossa joku kirjoittikin, että on asennoitunut, ettei nyt oo omaa aikaa juuri ollenkaan... Niin eipä sitä tosiaankaan oo ollut mullakaan viimeiseen 7 kuukauteen.

Meillä on siis 2 tyttöä, Martta 1v8 kk ja Elsa 7 kk. Puuhaa riittää. Mutta kaikesta huolimatta oon onnellinen muksuista. Sitä kun joskus muistelee ohi kiitävän hetken verran niitä aikoja kun kirjoitteli haahuihin ja toivoi että joku päivä tärppäis... Niin kyllä sitä taas on niin onnelinen elämästään!



Jaahans.. Nuhanenä elsa kutsuu äitiä kitinällään. Ei tunnu isä kelpaavaan, kun kerran on kesken unien nenän tukkoisuuteen herännyt.



Voikaa hyvin!



Maaria

Nostan ettei taas hävitä..:)

Hauskaa loppuviikkoa!

-marrasmamma ja joona-

Tosi kiva kuulla, että hyvä synnytys takana ja tyttöjoukko kasvanut! Ihanaa



Kiva kuulla myös teistä muista ja kiitti napoltti kun kertoilit teidän kuulumisia. Mä olen kyllä tosi iltauninen, että luultavasti aikainen nukkumaanmeno onkin mun kohdalla ainoa vaihtoehto. Tuo oman ajan vähäisyys näin itsekästä ihmistä vähän hirvittää, vaan aika vähäistä tuo tietysti on jo nytkin..



Täytyy lähteä kehittämään jotain sadepäivän puuhaa Antille..

molli

Suuret onnittelut Pilkulle ja perheelle!



Mukava oli kuulla ainakin napoltin arki sujuu kahden lapsen kanssa, kieltämättä meinaa välillä iskeä viime hetken paniikki miten selvitään.

Pikku-ukolla on ollut ihan uskomaton äiti-kausi menossa, pientä helpotusta onneksi ilmassa, mutta takuu varmaa on ettei mustasukkaisuudelta vältytä. Noh, niin asiat tuppaa selviämään, eiköhän mekin karikoista selvitä ;)



Täällä vedellään viimeisiä (toivottavasti!) mahan kanssa, vaikka välillä kyllä epäilen että tämä on se ensimmäinen mahaan jäänyt lapsi ;)

Viikko laskettuun aikaan, epäsäännölliset-säännölliset, kipeät-ei niin kipeät supistukset on olleet seurana viime perjantaista lähtien, ja edelleen yhdessä kasassa ollaan. Hieman turhauttavaa tämä jatkuva supistelu on, varsinkin kun joka aamuyö herään kellottamaan kipeitä supistuksia jotka loppuu yleensä reilun tunnin jälkeen, mutta piristää niin ettei unta enää saa... Mieluummin ottaisi kaikki sitten tosi toimissa kuin näin päivätolkulla.

Painoarvio näytti muutama viikko sitten että jäisi hyvinkin alle 4kg, mutta niinpä tämä näyttää seuraavan esikoisen kasvua ja nyt parin viime viikon aikana tuntuu kasvaneen hurjasti, eli eiköhän tämäkin 4kg hujakoilla pyöri. Pääasia ettei kuitenkaan 5-kiloinen.

Mutta viikon päästä viimeistään olen vakaasti päättänyt olla synnyttämässä, pikku-ukko syntyi rv 40+1, josko tämä seuraisi siinäkin isompaansa ;)



Mollilla tosiaan jo hienot viikot, ei mene kuin pieni hetki että teilläkin on taas pieni nyytti, jaksamisia viimeisille viikoille.



-Kiana rv 39+0

Lämpimät onnittelut Molli sinulle ja koko perheelle!!! Ihana kuulla, että kaikki meni hyvin ja synnytys oli tällä kerralla parempi kokemus! Kun ehdit, tule kertomaan tarkemmin kuulumisia!



napoltti ja tytöt

Ihana kuulla että sinullakin oli tämä kerta parempi kokemus.

Vauvantuoksuista arkea sinne ja onnea myös tuoreelle veljelle!



- Kiana ja poikaset (nuorempikin kohta jo 2kk!)

ja aivan ensimmäiseksi onnittelut kaikille vauvan saaneille.



Pitkään aikaan ei ole tullut kirjoiteltuakaan tänne. Arki menee lasten ehdoilla, esikoinenhan on 4v ja kuopus 10kk, niin ja masussa olisi kesävauva tulossa, toivottavasti kaikki menisi hyvin.



Mustasukkaisuutta meillä ei ole lapsukaisilla ilmennyt, esikoinen on enemmänkin auttamassa aina, välillä tuntuu että liiaksi astikkin. Samassa huoneessa he nukkuvat ja sulassa sovussa.

Nyt on pari viime yötä ollut levotonta, liekö tuo päivän liikkumiset sitten siirtyvät myös yöuniin kun poika vain pyörii ja ähisee ja mikään siihen ei auta. No tämä on yksi kausi ja jossain vaiheessa ohi.



Mutta nyt taas touhuamaan kotihommia ennenkuin poika päikkäreiltä herää.



Nippula lapset 4v, 10kk ja rv5+5

Nippulalle onnea plussasta! Paljon tarrasukkia pienelle elämän alulle, että pysyy mukana!



Meitsi on sairaslomalla, TAAS poskiontelotulehdus (varmaan 5. tälle syksylle). Keskiviikkona kävin punkteeraan ontelot ja alkaa olo pikkasen helpottaan. Ensi viikolla toimenpide tehdään uudelleen, varmistetaan että tulehdus ei enää uusi.

Olo on siis ollut pahempi kuin uitetulla koiralla. Olen vaan nukkunut, oksentanut ja nukkunut. Pojan olen vienyt tarhaan aamusta ja hakenut sit välipalan jälkeen kotiin. Ei mulla ole ollut energiaa leikkiä pojan kaa saati ulkoilla niin koin, että olisi hänellekin parempi pitää normaali arkirytmi ja poju pääsee leikkimään tarhaan. Äiti kun on ollut vähän väsynyt..

Mutta tänään on jo parempi olo, en ole oksennellut yhtään (kop,kop). Että elämä voittaa! Ensi viikolla pitäisi jaksaa kulkea taas töissä, plääh.



Mutta onnea teille jakaantuneille!! Tulkaahan kirjoitteleen miten arki on lähtenyt käyntiin uuden tulokkaan kanssa!



t:Rouva, Luka ja masu 9+2

Täällä vauva-taapero arki alkoi sittenkin aika hektisesti, pikkuiselle iski kunnon mahavaivat, ja reilu pari viikkoa niiden kanssa kitisteltiin ja valvottiin yöt. Cuplaton toi onneksi avun, ja nyt onkin reilu viikko nukuttu hyvin. Mutta kyllä niiden valvottujen öiden jälkeen olin onnellinen siitä että annettiin esikoisen jatkaa osa-aikaisena tarhassa, olisi turhautunut ihan kokonaan kotona kun minusta ei juuri muuhun ollut kuin vauvaa hoitamaan.

Äiti on nyt ihan pois esikoisen suosiosta, isän pojaksi alkanut. Helpompi niin päin, mutta kummasti se äidin sydäntä kirpaisee kun ei välillä kelpaa edes lohduttamaan tai potalla käyttämään.



Useammalla on ollut vasta/tulossa 2-v synttärit, onnea kaikille! Meilläkin kolmas vuosi lähti keskiviikkona käyntiin. Kyllä tätä ajan juoksua saa ihmetellä.

Haahuillakin tässä on vuosipäivä, noin kolme vuotta sitten ensimmäinen pino laitettiin pystyyn :)



Mollille vielä tsemppiä synnytykseen, sinullakaan ei edellinen muistaakseni ollut niitä helpoimpia. Minä olen valmis allekirjoittamaan sen että toinen tulee helpommin :)



Kauniita syyspäiviä kaikille!



-Kiana ja poikaset 2v & 4vko

eli jos kerkeis tektiäkin vähän kirjoittaan, ennenkuin painaa enteriä ;)

Meillä poju laulaa vaan Hiiala, hiiala hei! koko ajan. Hoidossa tätejä naurattaa tämän pienen veijarin laulelut.



PALJON ONNEA PILKUKAS ja KIANA!



Meilläkin on vähän kerrottavaa, Lukasta taitaa tulla isoveli ens kesänä :O

Ens viikolla on ultra yksityisellä niin näkee asuuko masussa ketään. Vähäks jännittää! Oireita on jo roppakaupalla. Alkoi tissikivulla ja nyt on siunaantunut " ihanaa" pahoinvointia. Ei onneks ole kuin kerran laatta lentänyt mut pala kurkussa koko ajan. Nyt on sit vähän turvotusta masussa ja nippailua. Viikoja ei kyllä ole vasta kuin 7.



Mut pitääpä lukee teidän viimeisiä kuulumisia, että pääsee taas juoneen mukaan.



Rouva ja Luka 1v8kk ja masu-elsa rv 7

Huomaa, ettei ole pitkiin aikoihin ehtinyt istahtaa koneella, kun viestitkin lähtee ihan miten sattuu. Eli en tiedä muistaako kukaan mua tuolta ex-haahuista. Olen nyt siis onnellinen 8kk:n Casper pojan äitee ja ollut niin järjettömän onnellinen tästä vauva-ajasta. Casper on ollut tosi kiltti vauveli, nyt varmaankin kitisee tulevista hampuista tms. ainakin imettäessä tuntee, että ikinet on kovemmat ja tissitkin aikas arat sen vuoksi. Vielä siis imettelen, mutta kyllä tuo pikku mies taitaa hiljalleen olla ite siitä vähän luopumassa. Yritän niin pitkään imettää kun vaan huolii, mutta saa nähdä miten käy. Aivan ihanaa aikaa on ollut olla kotona pikkuisen kanssa. Oikein hirvittää, että jos menisin normaali äitiysloma ajan jälkeen töihin, niin eka työpäivä olis jo joulukuun puolen välin jälkeen, mutta olen päättänyt jäädä kotiin ainakin ens syksyyn asti. Jos talous antaa periksi, niin ehkä pidemmäksikin aikaa. Mutta nyt alustavasti olen ilmoittanut töihin palaavani ens syksynä. Toisaalta pieni toivon kipinä olis, että josko saatais alulle pikku kakkonen, sillä niin hassulta kun se kuulostaakin, niin täällä jyllää jo aikasmoinen vauvakuume. Kaiken olen yrittänyt ottaa irti tästä vauva-ajasta ton meidän pikku miehen kanssa, mutta tuntuu, että hän kasvaa ihan mahotonta kyytiä. Vähän pelottaa ajatus, että noinkohan on, että meille vielä se toinen suotaisiin, kun tätä ekaakin väännettiin niin pitkään ja hartaasti kahden keskenmenon saattelemana. Mutta aika näyttää. Olen kaivannut kovasti tätä meidän haahuryhmää ja käynyt välillä täällä vilkuilemassa, mutta kyllä se niin vaan on mennyt, että tuo aika on ollut aikas kortilla ja pikku mies on mennyt tän nettitouhun ohi ensisijaisena. Josko tästä hiljalleen alkas vähän aikaa löytymään tähänkin. Tai sitten ei kun tuo kaveri pääsee jaloilleen, eikä sitä kohta uskalla jättää hetkeksikään yksin.



Mutta pidetäänhän pino pystyssä, josko aina välillä pääsis tänne juoruilemaan. Ikävä on ollut teitä kaikkia ex-haahulaisia. Toivottavasti muutkin ex-haahut sattuvat huomaamaan tän pinon ja tulevat kertoilemaan kuulumisia.



titi75 ja Casper 8kk