Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Milloin takaisin töihin?

17.01.2007 |


Käyn itseni kanssa jaakobin painia tuosta töiden aloittamisesta...en osaa/pysty päättämään, milloin olisi aika palata takaisin työelämään.

Olen ollut nyt kotona jo 3 vuotta ja kieltämättä pikkuhiljaa on alkanut tulla olo, että pian saa riittää. Onhan tämä aika ollut antoisaa ja ihanaa, mutta toisaalta myös raskasta, varsinkin siis henkisesti.

Valmistuin ammattiin vasta 03 ja jäin heti keväällä 04 äitiyslomalle ja sillä reissulla olen edelleen. Työkokemusta ei siis liiemmälti ole kertynyt ja pelkäänkin jääväni ihan junasta, jos vielä kauan olen poissa työkuvioista.

Vauva on nyt 6,5kk ja isompi muksu 2v8kk. Olen miettinyt, että palaisin töihin elokuussa, jolloin kuopus olisi tosin vasta 13kk.



Miten te muut olette ratkaiseeet asian...? Toki jokainen tekee itse omat ratkaisunsa ja päätöksensä, kukin tilanteensa mukaan. Mutta olis kiva kuulla muiden aatoksia töihinpaluusta. Onko 13kk taapero vielä tosi pieni päiväkotiin laitettavaksi? Onko kuopusta kostaan epäreilua, jos joutuu noin pienenä tarhaan ja esikoinen kuitenkin sitten vasta yli 3-vuotiaana?

Nyt ajatus töihin menosta tuntuu ihan ok:lta (siis elokuussa), mutta saatan tulla toisiin ajatuksiin kesän aikana...



Milloin sinä veit lapsesi hoitoon ja palasit töihin? Vai keksitkö jonkun muun ratkaisun? Onko kellään isä jäänyt hoitovapaalle? Vai auttaako mummut ja papat asiassa?

Tekeekö kukaan osa-aikaisesti töitä tai kenyties lyhennettyä työaikaa?



kiitti!

sitruska



Kommentit (10)

Vierailija
1/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esikoisen jälkeen minun oli " pakko" mennä töihin tytön ollessa 1v3kk. Eli sain niin hyvän työtarjouksen, etten pystynyt kieltäytymään siitä. Kuukauden hoidimme vielä kotona, kun mies piti lomia ja isovanhemmat sekä siskoni hoiti muutamia päiviä. reilun puoli vuotta tein kokopäivätyötä, mutta oman jaksamisen takia rupesin tekemään myöhemmin 4-päiväistä viikkoa. Nyt olen anonut hoitovapaata vuoden loppuun, jolloin esikoinen täyttää 5v ja kuopus 1v9kk. Täyttä työaikaa en silloinkaan rupea tekemään. Mieleni tekisi olla hoitovapaalla kunnes poika 2v, mutta huhtikuussa tuskin löytyy kahdelle lapselle mistään hoitopaikkaa.

Vierailija
2/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Esikoisen hoidin 2v9kk ikäiseksi kotona, suunnilleen samanikäiseksi haluaisin hoitaa tämän kuopuksenkin. Miehen kanssa jo niin päätettiinkin tässä vastikään, mutta nytpä muuttuikin miehen työkuviot yllättäen senverran, että saa nähdä. Vauva vasta 7-viikkoa, joten tilanne toivottavasti selkiytyy syksyyn mennesä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse menin aikanaan töihin ensimmäisen tyttäreni ollessa 9kk:n ikäinen. Ratkaisu tuntui silloin ihan hyvältä, mutta näin jälkeen päin ajatellen aika kauhealta ja usein olen kokenut siitä huonoa omaatuntoa. Tyttö sai kuitenkin olla kotona isänsä kanssa vielä kesän ajan, joka hieman lievitti omaa eroahdistustani ;D ja perhepäivähoitajalle neiti meni 1v.2kk:n ikäisenä ja oli siellä n.puolisen vuotta, kunnes jäin uudelleen lomalle ja pian äitiyslomalle. :D Itse ehdin töissä olla lasten välissä vuoden verran ja ennen lapsia pari vuotta.



Tyttö viihtyi perhepäivähoidossa alun vaikeuksien jälkeen oikein hyvin. Alussa tyttö tietenkin itki sydäntäsärkevästi, kun lähdin paikalta pois ja itkin itsekin kulman takana lähdettyäni ;D. Hän kuitenkin tykkäsi herttaisesta hoitajastaan ja tutustui muihinkin lapsiin siellä ja kaikki meni ihan mukavasti. Itse olin vuorotyössä ja mies opiskelijana, joten hoitopäiviä oli n.10-16/kk ja hoitopäivät keskimäärin 6 tuntia per päivä. Lapset tottuvat yleensä hoitopaikkaan n. parissa viikossa, näin ainakin omassa tuttavapiirissäni/ex-perhepäivähoitajani mukaan.:D



Tällä kertaa aion olla pidempään kotona kuin viimeksi, myöhemmin olen harmitellut ratkaisuani. Lapset ovat pieniä vain kerran. Toisaalta sinä olet ehtinyt nauttia kotielämästä pidempään, töihin menokin tavallaan jonkin ajan jälkeen voi olla virkistävää, vaikka raskasta sekin. On rankkaa viedä lapsia hoitoon, käydä töissä, kotityöt, lastenhoito väsyneenä töiden jälkeen, töissä yrittää olla pirteänä yöheräilyjen jälkeen yms. Sekään ei ole helppoa! Ja hoitomaksutkin kahdesta ovat kalliimmat. Itse ajattelin mennä töihin kun tämä toinen tyttö on hieman yli 1,5v. mutta saa nähdä kuinka käy taloudellisen tilanteemme, voi olla että joudun lähtemään aikaisemmin. (Mies opiskelee vielä) Myös harkinnassa sitten nelipäiväinen työviikko aluksi. Kelalta saa tukea tähän jonkin verran...



t.Saraida ja tytöt 08/04 ja 07/06

Vierailija
4/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei,



itse lähden töihin nyt helmikuussa kun äitiysloma päättyy...Tyttö on silloin reilu 9kk ikäinen. Teen tosin lyhennettyä työviikkoa eli kolmea päivää viikoossa. Meille on palkattu kotiin hoitaja, ratkaisu tuntui meistä siltä " ainoalta oikealta" kun tyttö on vielä niin pieni...

Omantunnontuskia, juu kyllä löytyy! Olen tosin osakkaana firmassa jossa työskentelen eli kyseessä on myös perheen tulevaisuuden toimeentulo. Alakin on sellainen ettei ns. uraputkesta voi olla kauaa poissa tai jää auttamatta sivuun. Kuulun siis niihin välillä parjattuihinkin akateemisiin uraäiteihin, painottelua työn ja kodin välillä on tiedossa!

Vierailija
5/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Molempien lasten jälkeen olen mennyt töihin lapsen ollessa melkein 11kk. Eka meni aikoinaan yksityiselle pph:lle, nyt meillä on kotona hoitaja molempien kanssa. Meidän alalta ei kuitenkaan voi olla vuosikausia kotona, eikä olisi huvittanutkaan. Tein ekan jälkeen ja nyt taas 6-tuntista päivää, ihan hyvin siis ehtii olla aamulla ja heti iltapäivästä lasten kanssa, eli suosittelen. Isompi 3v menee keväämmällä päiväkotiin, ja tekee varmasti ihan hyvää jo tuonikäiselle päästä isompaan porukkaan, aktiivinen ja reipas kun on. Pienempi menee samalle pph:lle kuin isompi aikoinaan.

Vierailija
6/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse menen töihin pojan täyttäessä 11kk ja isä jää silloin kotiin 1kk ajaksi. Tämän jälkeen poika menee perhepäivähoitajalle. Yritämme tehdä hoitopäivistä vähän lyhyempiä niin, että isä menee myöhemmin töihin ja vie pojan ja minä vastaavasti menen aikaisemmin töihin ja lähden aikaisemmin ja haen pojan. Näin alkuun teen 4 päiväistä työviikkoa.



Uskon, että lapsen päivähoidon aloitus on iso kriisi perheelle aina, olipa lapsi minkä ikäinen tahansa. Itsestäni pienen vieminen hoitoon tuntuu luonnollisesti pahalta, mutta uskon hänen silti pärjäävän hienosti.



-Terppari

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me ei nyt ihan vauva puolelle kuuluta, kun kuopuskin on jo 1v8kk =) Vastailenpa silti. Esikoisen ollessa pieni, tehtiin niin, että isi jäi hoitovapalle pojan ollessa vajaa kaksi vuotta ja oikein kivasti heillä meni, mikäli isi haluaa jäädä kotiin, niin ehdottomasti kannattaa ainakin kokeilla. Tämän kuopuksen kanssa isi ei jäänyt kotiin, minä menen töihin vuoden kuluttua eli kuopuksen ollessa 2v8kk.



Edellä ehdotetut lyhennetty työpäivä tai esim. 4 päivää viikossa töissä voisi olla hyvä ratkaisu. Tai jos pystytte miehen kanssa sumplimaan niin, että toinen menee aikaisemmin töihin ja pääsee sitten lähtemään aikaisemmin, voisi toimia. Me todennäköisesti teemme niin, että minä menen aikaisin töihin ja mies vie lapset. sitten minä koitan päästä lähtemään ajoissa hakemaan lapsia ja mies voi olla pidempään töissä

Vierailija
8/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja varsinkiin tuota oikeudenmukaisuutta. Esikoiseni meni hoitoon ollessaan 2-vuotias ja on saanut viettää kaksi ensimmäistä hoitovuottaan perhepäivähoitajalla. Nyt taas suunnittelen, että molemmat lapset menisivät syksyllä päiväkotiin, kuopus olisi vasta 13-kuinen. Minäkin olen miettinyt paljon sitä, onko oikeudenmukaista, että ensimmäinen lapsi sai viettää enemmän aikaa kotihoidossa ja hoidon aloituskin on ollut " kodinomaisempi" , kun taas kuopus joutuu heti isoon päiväkotiryhmään.



Minä olen yrittänyt miettä tätä asiaa siltä kantilta, että kuopuksen valmiudet päivähoitoon ovat paremmat kuin esikoisella aikoinaan. Kuopus on tottunut syntymästään saakka toisten lasten seuraan ja siihen, että ympärillä on välillä aikamoinen melu ja hässäkkä. Toisaalta en pidä perhepäivähoitajaakaan kaikilta osin kaikista parhaimpana hoitomuotona, joten ehkä kuopukseni saa jotain ekstraa siitä, että aloittaa " hoitouransa" heti päiväkodissa. Olen myös ajatellut, ettei lasten kanssa voi aina toimia niin, että molemmat saavat aivan samat asiat. Elämä vain on sellaista.



Minua itseäni harmittaa se, että vaikka voisin itse aivan hyvin hoitaa kuopusta kotona vaikka vuodenvaihteeseen, on alueellamme niin huono päivähoitotilanne, että käytännössä vain syksyisin voi saada hoitopaikan. Tämäkin seikka pakottaa minut harkitsemaan kuopuksen hoitoon laittamista näin varhain. Juuri tänään juttelin alueemme päivähoidosta vastaavan kanssa ja hän totesi, että jos syksyllä laitan molemmat, on EHKÄ mahdollisuus, että molemmat lapset saavat samasta päiväkodista paikan ja jopa omalta alueelta. Jos taas laitan myöhemmin on ERITTÄIN todennäköistä, ettei paikkaa löydy. Eipä tässä näytä paljon vaihtoehtoja jäävän.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla on pojat 2v3kk ja 6kk ja esikoinen meni hoitoon n.10kk iässä. Ihan hirveältä tuntui viedä hänet hoitoon, mutta kaikki menikin oikein hyvin. Minulla on tosin vuorotyö ja hoitopäiviä kertyi vain n.11/kk. Näin jäljestä käteen ajateltuna hoitoon meno oli ihan hyvin juttu esikoista ajatellen. On vilkas ja sosiaalinen poika ja tykkäsi selvästi kun pääsi muiden lasten kanssa välillä leikkimään.



Tästä toisesta lapsukaisesta jään kesän yli hoitovapaalle vaikka aika tiukkaa rahallisesti tekeekin. Sinänsä lasten hoitoon vienti olisi nyt jotenkin pienempi kynnys minulle mitä esikoisesta, mutta kaikkia osapuolia ajatellen on helpompi kun palaan työelämään vasta syksyllä kun nuorimmainenkin on jo yli vuotinen. Eipähän ole miehenkään niin hankala sitten kahta pientä hakea hoidosta kun pienempi tod.näk. osaa jo kävellä ja esikoinenkin kun on sitten jo melkein 3-v.



Kyllä varmaan itsekin veisin sinun tilanteessa lapset syksyllä hoitoon. Ja hyvällä omalla tunnolla vielä...=)



Terveisin

rapuliini ja pojat

Vierailija
10/10 |
17.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

suunnitellut lähteväni opiskelemaan syksyllä. Tyttö on sillon n.11kk. Minulla kanssa sellainen olo, että minua ei pian mihinkään huolita, kun olen käynyt vain lukion ja ollut sen jälkeen töissä ravintolassa ja kaupassa. itse olen katsonut ilta- ja monimuoto-opiskelua, jolloin tyttö saisi olla päivät kotona kanssani ja illat isän kanssa, tosin joudun varmaan ottamaan osa-aikatöitä opiskelun päälle, jolloin joku hoitopaikka on etsittävä. mieheni on kuitenkin se joka tuo rahan kotiin, joten hän ei voi kotiin jäädä..