Työkaveri mielessä

Täällä kohtalotoveri, tekstisi oilisi voinut olla mun kirjoittamani. Ei olla samalla työpaikalla, mutta näen häntä usein, kyseessä siis nuorempi, aivan järjettömän kuuma, tatuoitu mies. Vaikka olenkin onnellisesti naimisissa, olen viettänty viime aikoina ihan liikaa aikaa haaveilemalla sänkyhommeleista yms. tämän tyypin kanssa.

[quote author="Vierailija" time="10.04.2015 klo 13:58"]

Avaudun tänne, kun en muillekaan voi. Eli onko tämä nyt keski-iän kriisiä vai mitä? Olen nelikymppinen, naimisissa oleva perheenäiti. En ole koskaan pettänyt miestäni 20 vuoden aikana. Mutta. Työpaikalleni tuli mua 10 vuotta nuorempi mies töihin, enkä käsitä mikä tässä miehessä on. Mahanpohjaa kouristaa kun hän tulee lähelle, vaikkei ole edes tyyppiäni noin niinkun ulkonäöllisesti. On sellainen pitkätukkainen rokkarityyppi, enkä ole kyllä koskaan aiemmin tuntenut vetoa sellaisiin. Paitsi nyt. Kohta ei tule työnteosta mitään, kun ajattelen vain millainen kaveri olisi sängyssä... Apua siis, miten näistä ajatuksista pääsee eroon??? Olen jopa miettinyt, että jos tilaisuus tulisi, hairahtuisin ihan varmasti, koska tunnen niin kovaa vetoa häneen. Onneksi hän ei ilmeisestikään ole kiinnostunut tämmöisistä vanhoista kurpista.. ;) Pelkään vaan, että kohta hän huomaa ajatukseni, jos en saa niitä kuriin.

[/quote]

Asian kuriinlaittaminen kannattaa aloittaa sillä että kerro ihastuksestasi omalle miehellesi! Keskustele asia hänen kanssaan läpi. Niin kauan kuin pidät sen omana pienenä salaisuutenasi niin todella vaarana on mainitsemasi hairahtuminen jota kadut mahdollisesti lopun elämääsi!

Kun kerrot miehellesi ja keskustelet asian kotona niin uskon että ihastus puhekaa kuin saippuakupla ja saat asiasta "niskalenkin" Salailemalla ja asialle hekumoimalla teet vain väärän valinnan heti tilaisuuden tultua. Nyt jäitä hattuun ja toimi oikein.

Mies 77

Kannatan myös kertomista miehellesi. Et ole kuitenkaan tehnyt mitään väärää, ihastuminen on ihan luonnollista. Minulla oli vastaavanlainen tilanne ja kärvistelin siinä parisen kuukautta. Tämän lisäksi ihastukseni osoitti myös niitä ihastumisen merkkejä ja eräissä firman pippaloissa tilanne kärjistyi siihen että vaikka mitä olisi voinut tapahtua. Ei tapahtunut, onneksi, koska tiesin etten halua rikkoa perhettämme jonkun minulle melko tuntemattoman tyypin takia. Kerroin miehelleni ja olihan se hetken kova pala mutta juttelemalla ne asiat selvisi. Uskomatonta kyllä mutta ihan kaveritasolla olen tämän ex-ihastukseni kanssa, samassa työpaikassa yhä, ja nykyään jopa huvittaa ajatus että olisin ollut häneen koskaan ihastunut.

En halua kertoa miehelleni. Pettämistä ei tapahdu, koska kyseinen työkaveri tuskin innostuu minusta. Mutta voi, jos innostuisi..!

Edellinen siis ap.