Vaimon parempi palkka - kumpi kotiin vanhempainvapaalla
Hei,
meillä mies ei halua jäädä kotiin lapsen kanssa (vanhempainvapaan lopussa), koska "eivät miehet niin tee". Minusta olisi taas kokeilemisen arvoista ja faktisesti taloudellisesti kannattavaa.
En tiedä, onko aihe herkkä hänelle erityisesti siksi, että palkkani on parempi. Se ja miehen työmatkakulut huomioiden meillä olisi kuukaudessa 1200-1300 euroa enemmän rahaa käytettävissä, jos minä palaisin aiemmin töihin.
Ovatko muilla olleet miehet kotona vanhempainvapaalla? Minkälaisista syistä?
Tunnen itseni aivan idiootiksi, koska yritän nojata todennäköisesti liikaa käytännöllisiin näkökulmiin. Oikeasti pidän vanhempainvapaan jakamista hyvänä juttuna ensisijaisesti paljon pehmeämmistä syistä, ja niitäkin olen yrittänyt tuoda esiin. Mutta koska mieheni on järki-ihminen kaikissa muissa asioissa, olen tietysti tuonut järkinäkökulmaa tähänkin.
Neuvoja?
(Varmaan moni ihmettelee, miksi minulla on kiire pois kotoa takaisin töihin. Mielestäni vanhemmuutta kannattaa jakaa alusta asti mahdollisimman paljon ja toisaalta en ole niin kotiäitityyppiä.)
Kommentit (22)
Samaa mieltä edellisen kanssa. Jos vauva ei ole vielä edes syntynyt, on mahdotonta sanoa millainen tapaus sieltä on tulossa. Meidän vauva oli helppo tapaus ja nukkumajärjestelyjen ansiosta (perhepeti) nukuin hyvin koko imetysajan. Silti se imetys vaikutti aivoihin niin, että ihan tavallisiakin sanoja piti hakea. Jos et muista suoralta kädeltä sellaisia sanoja kuin "pyyhe" tai "takki", saati jotain vähän vaikeampia, niin miten siinä toimit globaalissa asiantuntijatehtävässä? Ostin minä jotain rasvahappokapseleitakin tilanteen parantamiseksi, mutta kun en imetysdementialtani niitä muistanut ottaa, niin...
Ja koulutetuilla äideillä on kyllä tapana imettää vähintään vuosi ellei kaksi tai enemmän. Juuri siksi, koska he ottavat asiasta selvää, ymmärtävät sen tärkeyden ja osaavat etsiä itselleen tukea.
Tiedän kaksi naista, jotka ovat hypänneet hoitovapaalta suoraan professorin hommiin - siis saaneet viran ollessaan hoitovapaalla. Että ei se hoitovapaa aina turmioksikaan ole.
Moikka. Kiinnitin huomiin ku sanoit et miehen työmarkakulut huomioiden teil jää enempi käteen rahaa. Ota huomioon että vanhempainpäivärahasta ne miinustaa sen et teil ei tuu enää niit kuluja! Ihan pölöä mut ainaki mulla näin. Mul meni työmatkakustannuksiin noin 200-300 kk ja kela siis miinusti tuon vanhempainpäivärahasta. Ilmeisesti mun ei kuulu sitä rahaa saada kun en muutenkaan sitä pystyny käyttämään. Eli kaveri jolla oli sama palkka ku mulla ja asui työnpaikan vieressä sai noin 250 euroo enempi vanhempainrahaa ku minä!
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:12"]
Moikka. Kiinnitin huomiin ku sanoit et miehen työmarkakulut huomioiden teil jää enempi käteen rahaa. Ota huomioon että vanhempainpäivärahasta ne miinustaa sen et teil ei tuu enää niit kuluja! Ihan pölöä mut ainaki mulla näin. Mul meni työmatkakustannuksiin noin 200-300 kk ja kela siis miinusti tuon vanhempainpäivärahasta. Ilmeisesti mun ei kuulu sitä rahaa saada kun en muutenkaan sitä pystyny käyttämään. Eli kaveri jolla oli sama palkka ku mulla ja asui työnpaikan vieressä sai noin 250 euroo enempi vanhempainrahaa ku minä!
[/quote]
Tämä nyt on ihan täyttä skeidaa.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:48"]
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:44"]
Löysin lehtijutun, jossa kaksi muuta opiskelukaveria kertoo omista kokemuksistaan hoitovapaalla:
http://www.talouselama.fi/tyoelama/hotkyily+jai+pois/a2051323
Minusta tuo kolmas vuosi sopisi isälle parhaiten, kaksi ensimmäistä vuotta äidin kanssa. Jos asiat sujuvat hyvin, äiti ja lapsi ovat ne alkuajat kuitenkin aika tiiviissä symbioosissa ja niin se saa ollakin. Ei äidillä siellä töissäkään herkkua ole, jos joutuu käymään välillä lypsyllä.
[/quote]
Harvalla hyväpalkkaisella (pl lääkärit) on sellaista duunia, että sieltä voi notkua pois kaksi vuotta (puhumattakaan että hankkis useampia lapsia) ja sitten palata. Ei, sitten ei tarvitse palata enää, koko alalle. Tosin oma rajoittunut näkökulmani on vain tekniikan maailmasta.
[/quote]
Jaa meinaat että hyväpalkkaiset eivät voi tehdä lapsia:) Vai että sellaisia ei ole naisia ei ole? Kannattais siirtyä tälle vuosituhannelle. Jos sinä jäät kahdessa vuodessa kelkasta niin ei se tarkoita että kaikille käy niin. Uusia asioita täytyy kuitenkin opetella koko ikä.
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:20"]
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:12"]
Moikka. Kiinnitin huomiin ku sanoit et miehen työmarkakulut huomioiden teil jää enempi käteen rahaa. Ota huomioon että vanhempainpäivärahasta ne miinustaa sen et teil ei tuu enää niit kuluja! Ihan pölöä mut ainaki mulla näin. Mul meni työmatkakustannuksiin noin 200-300 kk ja kela siis miinusti tuon vanhempainpäivärahasta. Ilmeisesti mun ei kuulu sitä rahaa saada kun en muutenkaan sitä pystyny käyttämään. Eli kaveri jolla oli sama palkka ku mulla ja asui työnpaikan vieressä sai noin 250 euroo enempi vanhempainrahaa ku minä!
[/quote]
Tämä nyt on ihan täyttä skeidaa.
[/quote]
Vanhempainraha todellakin lasketaan verotettavista tuloista vähennysten jälkeen. Toisilla voi olla tuhansien eurojen vähennykset vuodessa.
Meillä jäi mies kotiin ja nimenomaan siksi, että mulla oli parempi palkka. Ei se kikkeli siellä jalkovälissä asiaa mitenkään muuta. Mies tykkäsikin olla kotona, ja hänellä ja lapsilla on tänä päivänä hyvin läheiset suhteet. Mun mies on varastolla duunissa, siis oikein perimiehinen hikimesta, ja sieltä jäi samaan aikaan neljä miestä lasten kanssa kotiin. Kerrottakoon vielä, että mieheni maastavetoennätys on 270 kiloa ja kädet kuin Bullilla.
Lisäksi se teki meidän parisuhteelle tosi hyvää, kun mieskin tajusi jotain lastenhoidosta. On oltu hyvin yhteen puhaltavana rintamana nyt murros-ikäisten kanssa.
Miehesi on idiootti, jos on niin pelkuri, että ei kikkelinsä takia voi muka olla koti-isänä. Sitten nämä samat miehet vielä parkuu, että isällä ei ole oikeuksia....?
[quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:20"][quote author="Vierailija" time="05.02.2015 klo 11:12"]
Moikka. Kiinnitin huomiin ku sanoit et miehen työmarkakulut huomioiden teil jää enempi käteen rahaa. Ota huomioon että vanhempainpäivärahasta ne miinustaa sen et teil ei tuu enää niit kuluja! Ihan pölöä mut ainaki mulla näin. Mul meni työmatkakustannuksiin noin 200-300 kk ja kela siis miinusti tuon vanhempainpäivärahasta. Ilmeisesti mun ei kuulu sitä rahaa saada kun en muutenkaan sitä pystyny käyttämään. Eli kaveri jolla oli sama palkka ku mulla ja asui työnpaikan vieressä sai noin 250 euroo enempi vanhempainrahaa ku minä!
[/quote]
Tämä nyt on ihan täyttä skeidaa.
[/quote]
Valitettavasti ei ole :(
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:31"]Lapsen psykologisen kehityksen kannalta alle 1v lapsen ensisijainen hoitaja eli lapsen kanssa kotona olija ei saa vaihtua. Se vaikuttaa lapsen kiintymyssyhteeseen.
T. Asiaa opiskellut
[/quote]
No tuo kyllä todellakin vaikuttaa lapsen kiintymyssuhteeseen: nimittäin siihen että se ei-kotonaolija jää lapselle entistäkin etäisemmäksi.
T. Asiaa pitkään tutkinut ja "muutaman" tieteellisen julkaisunkin aiheesta kirjoittanut
Lapsen psykologisen kehityksen kannalta alle 1v lapsen ensisijainen hoitaja eli lapsen kanssa kotona olija ei saa vaihtua. Se vaikuttaa lapsen kiintymyssyhteeseen.
T. Asiaa opiskellut
¨Sanoisin miehelle, että mites tää hoidetaan.... ja jatkaisin, että et ajatellut olla kuin sen ja sen verran kotona. Tiedän useita vnhempia, jotka jakaneet lapsen ensimmäisen vuoden kotona olon ja mun mielestä tää on niin helkkarin keskiaikaista, että oikeasti täällä on edelleen äidin hartioilla lapset ja isät on kotona "jos huvittaa".
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:31"]
Lapsen psykologisen kehityksen kannalta alle 1v lapsen ensisijainen hoitaja eli lapsen kanssa kotona olija ei saa vaihtua. Se vaikuttaa lapsen kiintymyssyhteeseen. T. Asiaa opiskellut
[/quote]
Höpö höpö. Tuollaista kutsutaan isän etäännyttämiseksi lapsesta ja se on vahingollista lapselle.
No tässä on sun miehelle näyttää yks kaveri, joka on ollut kolmesti vuoden ajan kotona hoitovapaalla:
http://www.okmetic.com/www/page/tilli_markku
Näyttääkö siltä, että ura on mennyt sen vuoksi päin hanuria? Heillä oli perheessä systeemi, että vaimo on ensin kaksi vuotta kotona ja sitten mies kolmannen. Siinä saa isi vähän breikkiä työelämästä, pääsee tutustumaan lapsiinsa kunnolla ja palaa sitten töihin taas uutta intoa puhkuen.
Myös pari muuta opiskelukaveria ovat olleet hoitovapaalla, siis miehiä. Luin joskus haastattelun netistä, mutta en nyt löydä sitä. Yksi haastatelluista sanoi, että tämä vaatii kyllä sen, että vaimolla on hyvä palkka. Kokivat itsensä todella onnekkaiksi, että heillä kaikilla oli vaimot joiden palkka mahdollisti sen, että mieskin voi olla hoitovapaalla.
Hoitovapaan jälkeen mieskin osaa arvostaa sitä työtä, mitä lapsen kanssa kotona joutuu tekemään. Näkevät, ettei se pelkkää lepäilyä ole. Mutta tärkeintä tuossa on ehkä se läheisemmän suhteen muodostaminen lapseen ja se, että tuon rastin jälkeen on ihan aidosti tasavertainen vanhempi eikä jotenkin äidin jälkeen kakkonen. Vaimokin voi ihan eri tavalla luottaa, että mies pärjää lasten kanssa.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:31"]
Lapsen psykologisen kehityksen kannalta alle 1v lapsen ensisijainen hoitaja eli lapsen kanssa kotona olija ei saa vaihtua. Se vaikuttaa lapsen kiintymyssyhteeseen. T. Asiaa opiskellut
[/quote]
sehän on hyvä että kiintyy kumpaakin vanhempaan eikä vaan yhteen.
ap, sano miehellesi, että nykyään miehet juuri tekevät niin. ilman muuta kannattaa jäädä jos on mahdollista.
Minusta isän pitäisi jäädä kahdesta syystä.
1) raha
2) isä saa kokea kotivanhemmuuden myös.
Oma mieheni on erittäin iloinen siitä, että jäi kotiin lapsen kanssa kun minä palasin kotiin. Odotamme nyt toista lasta ja mies on jo höpötellyt että jos olisi pidemmän aikaa kuin viimeksi. Tämä sopii minulle oikein hyvin. Jäämme kyllä hieman "tappiolle" koska miehen palkka on parempi kuin minulla. Ei nyt ihan jouduta nälkävyötä kiristelemään mutta laskemaan kyllä tarkkaan mihin on varaa ja mihin ei.
Nykypäivänä ei ole laisinkaan outoa tai noloa jos mies jää kotiin. Tuttavapiirissämme lähes jokainen mies on ollut kotona lasten kanssa (ja ihan tavallisia duunareita ollaan kaikki).
Ei kannata miestä kotiin pakottaa. Voisko miehesi tehdä toista työtä jotta tienaisitte paremmin? Vaikka osa-aikaisena illalla ja viikonloppuna. Ei ole miehen paikka olla kotona pikkulasten kanssa!
Löysin lehtijutun, jossa kaksi muuta opiskelukaveria kertoo omista kokemuksistaan hoitovapaalla:
http://www.talouselama.fi/tyoelama/hotkyily+jai+pois/a2051323
Minusta tuo kolmas vuosi sopisi isälle parhaiten, kaksi ensimmäistä vuotta äidin kanssa. Jos asiat sujuvat hyvin, äiti ja lapsi ovat ne alkuajat kuitenkin aika tiiviissä symbioosissa ja niin se saa ollakin. Ei äidillä siellä töissäkään herkkua ole, jos joutuu käymään välillä lypsyllä.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:44"]
Löysin lehtijutun, jossa kaksi muuta opiskelukaveria kertoo omista kokemuksistaan hoitovapaalla:
http://www.talouselama.fi/tyoelama/hotkyily+jai+pois/a2051323
Minusta tuo kolmas vuosi sopisi isälle parhaiten, kaksi ensimmäistä vuotta äidin kanssa. Jos asiat sujuvat hyvin, äiti ja lapsi ovat ne alkuajat kuitenkin aika tiiviissä symbioosissa ja niin se saa ollakin. Ei äidillä siellä töissäkään herkkua ole, jos joutuu käymään välillä lypsyllä.
[/quote]
Harvalla hyväpalkkaisella (pl lääkärit) on sellaista duunia, että sieltä voi notkua pois kaksi vuotta (puhumattakaan että hankkis useampia lapsia) ja sitten palata. Ei, sitten ei tarvitse palata enää, koko alalle. Tosin oma rajoittunut näkökulmani on vain tekniikan maailmasta.
Ei vanhempainvapaalla, mutta hoitovapaalla. Meillä mies oli tyttären (sekä samalla myös vanhempien lasten kanssa) vuoden kotona tytön ollessa 1-2v. Hyvin meni ja jäisi koska vaan uudelleen. Rankkaa oli kuulemma ;) Isompien kanssa ei aikoinaan voinut, kun oli opinnot kesken ym. Lähipiirissämme on myös toinen entinen koti-isä, joka oli puoli vuotta kotona kahden lapsen kanssa.
[quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:48"][quote author="Vierailija" time="04.02.2015 klo 23:44"]
Löysin lehtijutun, jossa kaksi muuta opiskelukaveria kertoo omista kokemuksistaan hoitovapaalla:
http://www.talouselama.fi/tyoelama/hotkyily+jai+pois/a2051323
Minusta tuo kolmas vuosi sopisi isälle parhaiten, kaksi ensimmäistä vuotta äidin kanssa. Jos asiat sujuvat hyvin, äiti ja lapsi ovat ne alkuajat kuitenkin aika tiiviissä symbioosissa ja niin se saa ollakin. Ei äidillä siellä töissäkään herkkua ole, jos joutuu käymään välillä lypsyllä.
[/quote]
Harvalla hyväpalkkaisella (pl lääkärit) on sellaista duunia, että sieltä voi notkua pois kaksi vuotta (puhumattakaan että hankkis useampia lapsia) ja sitten palata. Ei, sitten ei tarvitse palata enää, koko alalle. Tosin oma rajoittunut näkökulmani on vain tekniikan maailmasta.
[/quote]
Ap vielä:
Ajattelin nimenomaan jo vanhempainvapaan aikaan tai ihan viimeistään hoitovapaan alussa. Olen juurikin DI globaalissa firmassa globaalissa positiossa, tämä tehtäväkenttä vain minulla. Periaatteessa voisin olla vuoden pois, mutta mielelläni jakaisin vastuuta kunnolla heti, kun en ole enää imetyksessä niin kiinni (lapsi puoli vuotta tai vanhempi). Mielestäni vanhempainvapaan ei pitäisi olla mitenkään tekemätön paikka isälle. :)
AP: kiitos kaikille hyvistä kommenteista!