Elintasosta kysymys, kuinka ratkaistaan?

Vähempään tyytyvä maksaa enemmän lasten kuluja eikä vaadi toiselta mitään itselleen että järkevällä puolisolla jää rahaa säästöön.

Vähemmän tienaavan tulot eivät toisinaan kata edes omia menojaan, esimerkiksi kesällä kun on työtön.

Ap

Se joka tienaa, se käyttää. Eli se vapaa-aikaan panostava hyväksyy itselleen ja lapsille alhaisemman elintason ja vastaa sen toteutumisesta. Paremmintienaava saa käyttää rahansa siihen, mitä pitää itselleen tärkeänä toki siten, että maksaa lasten alhaisesta elintasosta puolet.

Minusta tuo ei vaadi mitään erityisjärjestelyjä, ainoastaan normaalin, reilun kulunjaon: yhteiset menot (ml. lapset) maksetaan yhteisesti tulojen suhteessa, henkilökohtaiset menot maksetaan itse. 

Mielestäni elämää ei voi rakentaa tukien varaan.

Minä kyllä haluan lapsille yhtä hyvää kuin itsellekin, en viitsi lasten elintasoa laskea.

Ap

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 13:12"]Mielestäni elämää ei voi rakentaa tukien varaan.
[/quote]

Olen täysin samaa mieltä. Näyttää olevan periytyvä ajatusmalli. Itse tulen keskituloisesta perheestä, jossa on ahkerasti tehty töitä. Teen itsekin. Haluaisin saada kuvion toimimaan hyvin, mutta en tiedä miten.

Up

Ap, vaikuttaa siltä, että mielelläsi nautit kyllä kohtuullisesta elintasosta, muttet ole valmis tekemään sen eteen tarpeeksi, sinulle riittää, että joku muu tekee sen puolestasi. En osaa neuvoa, miten tuon kuvion saa toimimaan muuten kuin siten, että puoliso sattuu olemaan tossukka, joka ei pahastu siitä, että toinen lorvii mielellään ja käy hänen rahapussillaan.

Minä olen se, joka tätä perhettä elättää. En voi pakottaa muita huolehtimaan taloudesta enemmän, jos heidän arvonsa on erilaisia. En tiedä miten tilanne tyydyttäisi kaikki.
Ap

Ihmistä tuntematta vaikea sanoa onko kyse vain vetelyydestä ja laiskuudesta, va onko taustalla kenties jotain muutakin?

Itse teen töitä, mutta en jaksaisi tehdä 40h/vko työtä. Uskon että taustalla on paha masennus jota sairastin nuorempana, tuntuu että edelleen (vaikka olen jo vuosia ollut täysin terve) koska elämässäni pitää tiettyjen asioiden olla kunnossa jotta pääni pysyy kunnossa.

Noita asioita on oma aika, millä tarkoitan sitä että välillä pitää olla päiviä jolloin saan vain olla. Toinen asia on liikunta, en ole himoliikkuja mutta tarvitse tietyn määrän liikuntaa joka viikko tai alan voida huonosti, käyn yhdellä ryhmäliikuntatunnilla/vko ja 2-3 päivänä per vko lenkillä.

Minulle ihanteeellinen viikkotuntimäärä on keskimäärin 32h/ ja työni luonteesta johtuen (välillä kiireisempää ja välillä hiljaisempaa) käytännössä joskus teen 6päivänä/vko 8h/päivä töitä ja välillä on sitten vain 3päivänä/vko 8h/päivä töitä, ja tuo sopii minulle erittäin hyvin.

En ymmärrä miten joku jaksaa sitä että on aika ma-pe 8-16 töissä, tuolloin ei vapaa-aikaa käytännössä jää, varsinkin jos perhettä, haluaa vähän harrastaa ja nähdä ystäviä.

Kuolinvuoteellaan kukaan ei sano, että "olisinpa ollut vähemmän lasteni ja perheeni kanssa, voi kunpa olisin tajunnut tehdä pitempää työpäivää". Eikä kenenkään lapsi sano silloin, että "niinpä, kyllä vitutti kun olit aina kotona kun tultiin koulusta kotiin".

[quote author="Vierailija" time="06.01.2015 klo 13:33"]Kuolinvuoteellaan kukaan ei sano, että "olisinpa ollut vähemmän lasteni ja perheeni kanssa, voi kunpa olisin tajunnut tehdä pitempää työpäivää". Eikä kenenkään lapsi sano silloin, että "niinpä, kyllä vitutti kun olit aina kotona kun tultiin koulusta kotiin".
[/quote]

Minä teen jo kotona töitä ja olen koko ajan lasten käytettävissä. Elätän työlläni koko perheen. Huolehdimme kotityöt niin, että minä hoidan ylläpitosiivouksen ja kaupassakäynnin, mies laittaa illallisen ja siivoilee sekä hoitaa enemmän iltaisin lapsia.

Ajankäyttö ei sinänsä ole ongelma, mutta rahantulon jatkuvuus ennemmin. Mies käy nykyään osa-aikatöissä ja sekin hieman rasittaa välejämme kun pakotin hänet siihen. On jo tottunut ja käy jo vapaaehtoisesti, mutta kesäisin haluaa lomailla työmarkkinatuella, no kukapa ei haluaisi kesät lomailla, heh.

Yritän itse ymmärtää miehen näkökulmaa, mutta tulee olo että olen vastuussa koko perheen elatuksesta, eikä se tunnu reilulta. Haluaisin saada jutun toimimaan hyvin.

Ap

Ahaa ap, no sitten ymmärrän. Tuossa tapauksessa kyllä on ihan jees, jos mieskin käy vähän töissä. Saattepahan vaikka hiukan rahaa säästöönkin sitten? Jos sinä kerran elätät koko perheen ja miehen työssäkäynti on siihen vain ekstraa?