Lue keskustelun säännöt.
Onko tää joku psykopaatti vai vaan "normaali" epämiellyttävä ihminen...
29.12.2014 |
Here it goes, eka aloitus tänne.
Työkaverin käytös ahdistaa ja mietityttää. On onnistunut nyt muutaman viikon peittelemään aiempia toimintatapojaan esimiehen vaihduttua. Taustaa:työympäristössä kyse on suht korkeakoulutetuista, mutta ei akateemisista ihmisistä.
Tyyppi vaikuttaa ensi alkuun karismaattiselta, fiksulta ja empaattiseltakin, tosin kovin paljon tuo itseään esille, puhuu omista teoistaan, mutta tunteistaan/ tuntemuksistaan ei koskaan. Ei puhu perheestään koskaan.
Kun aikaa hiukan kului, alkoi esiintyä toistuvia "riman alituksia". Eli ilmeni, että henkilö jättää sovittuja tehtäviä tekemättä, jos ne eivät ole kirjallisesti yksiselitteisesti kirjattu johonkin muistioon. Epämiellyttävät asiat vaan jättää tekemättä. Jos "jää kiinni" sovittujen asioiden vääristelystä, vetoaa väärinymmärrykseen. "Muistaa" asioita toisin kuin muut läsnäolleet. Nauttii ihmisten irtisanomisesta (tulee voitonriemuisena pois irtisanomistilanteesta ja puhuu tilanteesta pelinä). Esiintymisvietti on kova niin töissä kuin illanvietoissa. Ei kestä kritiikkiä. Jos ei saa tahtoaan läpi päätäntätilanteessa, ottaa itselleen kunnian siitä että päätös ylipäätään tehtiin.
Kahden kesken tunnustaa kysyttäessä melko helposti että haluaisi irtisanoa lähes kaikki lähimmät työtoverit. Hännystelee esimiestä, hakeutuu "ystävyyssuhteeseen" alaistensa kanssa, vie heitä pienimuotoisille matkoille ja viettää vapaa-ajan alaistensa kanssa 4-5 iltaa viikossa, vaikka henkilöllä on perhe kotona. Kokee olevansa hyvä ihmisten kanssa, käsittelemään muita ihmisiä.
Pinnan alla on jotakin joka saa niskavillat pystyyn, mutta en saa otetta siitä mikä häiritsee. Kävi jo mielessä, uskallanko juoda kahvin jonka hän on hakenut... Tunne, että jos pääsisi minusta eroon "jälkiä jättämättä", hän sen myös tekisi.
Olenko liian epäluuloinen? Olen harkinnut jopa downshiftausta tai irtisanoutumista jottei tarvitse olla tekemisissä ko. henkilön kanssa. Mistä psykopaatin tunnistaa?
Kommentit (11)
Kannattaa luottaa siihen mitä tunnet. Jos sinusta tuntuu ettet uskalla juoda hänen tuomaansa kahvia, niin älä juo. Intuitio on yleensä oikeassa. Itse olen tavannut kolme ihmistä joista on heti noussut niskavillat pystyyn. Kahden heistä kohdalla heidän myöhempi käytöksensä osoitti, että olin oikeassa. Sitä kolmatta en seurannut niin pitkältä ajalta, että olisin voinut tietää (saattoi olla, että se oli suorittamassa yhdyskuntapalvelua, en ole varma).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt harmittaa, että sen kahvin join ;) En mielelläni "antaisi periksi" työpaikkaa vaihtamalla, tavallaan tunnen suojelunhalua myös muita työkavereita kohtaan. Osa työkavereista on ilmaissut huomanneensa henkilön "kaksinaamaisuuden" (suora lainaus). Osa suorastaan ihailee ko. henkilöä.
Lienee parasta pitää tuntemuksistaan kiinni eikä yrittää luottaa väkisin. Jos se maksaa työpaikan niin sitten maksaa. Aika paljon ratkaisee sekin, onko uusi esimies riittävän tarkkaavainen huomaamaan ko. käytöksen vai ei...
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 16:23"]
juu, minulla on ollut samanlainen työkaveri, oli luulotautinen eli paranoidi- jaksoin 3 vuotta sitten vaihdoin osastoa
[/quote]
Samanlainen kun ap vai ap:n työkaveri :)
Onko tämän kyseisen työkaverin etunimi MARJA?
Työkaverisi vaikuttaa liukkaalta pyrkyriltä, mutta mitään muuta diagnoosia en nyt menisi vielä antamaan. Hän ei kaihda keinoja päästäkseen eteenpäin, eikä halua sekoittaa yksityiselämäänsä työasioihin. Noita nyt löytyy jokaiselta työpaikalta. Et voi muuttaa häntä, mutta sen sijaan voit muuttaa omaa suhtautumistasi häneen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 17:14"]
Työkaverisi vaikuttaa liukkaalta pyrkyriltä, mutta mitään muuta diagnoosia en nyt menisi vielä antamaan. Hän ei kaihda keinoja päästäkseen eteenpäin, eikä halua sekoittaa yksityiselämäänsä työasioihin. Noita nyt löytyy jokaiselta työpaikalta. Et voi muuttaa häntä, mutta sen sijaan voit muuttaa omaa suhtautumistasi häneen.
[/quote]
Pyrkyryys on kyllä hyvä ilmaisu, ja se on ok jos tää on vaan sitä. Toisaalta en kannata luterilaista ajattelua jossa lähtökohtaisesti kaikki pitää hyväksyä. Joo, olen venyttänyt pinnaa kohta kaksi vuotta.
Muuten olisin samaa mieltä, mutta tuo alaisten kanssa ystävyyden tarkoituksellinen rakentaminen, sekä minun lähentelyni kun muu ei enää auttanut, eivät vaikuta siltä että ei halua sekoittaa työ- ja yksityisasioita. - ap
Eikö siellä työpaikalla nyt vaan kannattaisi keskittyä siihen työntekoon eikä mihinkään toimistopolitikointiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.12.2014 klo 17:29"]
Eikö siellä työpaikalla nyt vaan kannattaisi keskittyä siihen työntekoon eikä mihinkään toimistopolitikointiin?
[/quote]
Juuri siksi tätä mietinkin. Tänään oli ensimmäinen työpäivä loman jälkeen ja taas sain kuunnella selityksiä miksi tämän henkilön työt jäivät tekemättä - ap
Ap vielä... luin tämän ketjun ja voin kuvitella ko. tyypin perheensä kanssa kyläilemässä tässä...
http://www.vauva.fi/keskustelu/4355175/ketju/kaveri_kavi_eilen_ja_jai_ristiriitainen_olo
No, huomenna jatkuu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
juu, minulla on ollut samanlainen työkaveri, oli luulotautinen eli paranoidi- jaksoin 3 vuotta sitten vaihdoin osastoa