Sydänvika vai keuhkoahtauma?

Keuhkoahtauma

Onko lihasjumi lapojen välissä. Kuulostaa rintarangan fasettilukolta. Aiheuttaa tykytyksiä ainakin minulla. Omt-fyssarille, naprapaatille tai kiropraktikolle.

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:06"]

Kyllä tupakoin ja en edes onnistu sitä paskaa vähentämään :/ se varmasti ehkä helpottaisi jos lopettaa mutta yhtäkkiähän tämä tuli. Minulle on kauan sitten epäilty astmaa mutta tässä ei voi rasitusastmasta olla kysymys koska näitä tulee nykyään voi sanoa jo USEIN ihan makuu asennossa.

Yleensä kun ihan kovasti ahdistaa henkee että joudun nostamaan leuat ylös ja haukkomaan ilmaa silloin myös pumppukin pelleilee..

Tätä ahdistuksen määrää, miten voi nuorena jo olla näin hemmetin rampa :(

Ap

[/quote] Itselleni tulee vaarattomia rytmihäiriöitä usein kun hengitän esim. syvään. Eli rytmihäiriöt ja hengenahdistus (astma vai keuhkoahtauma?) voi lisätä rytmihäiriöitä.  Stressi lisää hartiajännitystä, kuten myös astmaoireita ja rytmihäiriöitäkin. Nuo kaikki voivat liittyä toisiinsa.

Rentoutusharjoituksia päivittäin, lisäksi mene johonkin tupakasta vierottautumishoitoon (joihinkin on tehonnut hypnoosi, akupunktiosta en ole varma, järjestetäänköhän jotain ryhmiäkin?)

Täällä toinen, joka kärsii ihan vastaavasta, rasittavasta vaivasta - persiistä tämä olo, jos rumasti sanotaan.

Henkeä haukkonut/haukotellut nyt taas ehkä parisen viikkoa, välillä unohtuu, ja välillä taas pukkaa päälle niin, että paniikki meinaa yltyä. Alkaa kihelmöimään käsiä ja heikottamaan ym. ja tuntuu, ettei happi mene keuhkoissa perille asti. Samalla sydän tuntuu lyövän ikäänkuin "liian kevyesti". Kuulostaako tutulta? Lisäksi nuo lisärit, joko yksittäisinä tai jopa muutaman minuutin sarjoina, että joka 10. lyönti esim. tuntuu muljahduksena. Ou jea. Ihan tuntee olevansa elämänsä vedossa! V*tuttaa suorastaan. Mulla myös esim. kylmä pistää hengityslihakset aivan lukkoon, ja silloin ei kyllä saa vedettyä henkeä millään. Selkä tosi jumissa, ja hartiat/niska, että olisko sieltäkin hieman aiheutuvaa...?

Tutkittu on vaikka mitä, sydäntä ja keuhkoja, ja verta luovuttanut eri kokeisiin jo litran varmaan. Lääkärien mielestä terve kuin pukki - mitä nyt päässä ilmeisesti viiraa ;) Ei tämä vaan hirveän kivalta tunnu näiden olojen ja muljujen kanssa tallata... Yrittää ajatella, että olkoon sitten - opettaa suhtautumaan asioihin.

Tsemppiä :)

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:38"]

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:31"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:00"]

Muljahdus kuulostaa tosiaan lisälyönniltä. Mites tuo hengenahdistus ja huimaus; pisteleekö tai puuduttaako sormia, huulia, suunympärystää tms.?

[/quote]

Vastaatko tähän vielä jos mielipiteitä kaipaat?

t.ensihoitaja

[/quote]

Ei niinkään huulia yms mutta pari kertaa on ollut niin että toista puolta leukaa "puuduttaa" ja välillä päätä tai koko kehoa. Hankala kuvailla ku ei tuota pistelyä kovin usein tule.

Ap

[/quote]

Jos arvata pitäisi, kuulostaisi siltä että sulla on stressin ja ahdistuksen myötä tullut vaarattomia mutta ikävän tuntuisia lisälyöntejä; kaiken lisäksi pelko terveydentilastasi ruokkii paniikkihäiriötä, ja sinulla tulee ajoittain hyperventilaatiota joka tuntuu juurikin hengenahdistuksena, hapen loppumisen tunteena ja ajoittain puutumisena. Korostan kuitenkin että tämä on vain virtuaalinen palstadiagnoosi näkemättä ja tutkimatta potilasta, joten jos asia huolettaa tai oireet pahenevat, hakeudu lääkäriin. Muutenkin olisi varmaan hyvä tutkituttaa asia, jos kyseessä on paniikkikohtaus, siihen on olemassa hyviä lääkkeitä.

Tilaa aika lääkäriin. Ethän sinä tältä palstalta voi diagnoosia ja hoitoa saada. Todennäköisesti oireesi on vaaraton, mutta parempi varmistua. Ystäväni hengenahdistuksen takaa paljastui sydänlihassairaus.

Samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Ehdottomasti ensin lääkäriin vakavampien sairauksien poissulkemiseksi! Tämän jälkeen, jos vielä tarvetta voit kokeilla fysioterapiaa yms. 

T. sh

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:16"]Täällä toinen, joka kärsii ihan vastaavasta, rasittavasta vaivasta - persiistä tämä olo, jos rumasti sanotaan.

Henkeä haukkonut/haukotellut nyt taas ehkä parisen viikkoa, välillä unohtuu, ja välillä taas pukkaa päälle niin, että paniikki meinaa yltyä. Alkaa kihelmöimään käsiä ja heikottamaan ym. ja tuntuu, ettei happi mene keuhkoissa perille asti. Samalla sydän tuntuu lyövän ikäänkuin "liian kevyesti". Kuulostaako tutulta? Lisäksi nuo lisärit, joko yksittäisinä tai jopa muutaman minuutin sarjoina, että joka 10. lyönti esim. tuntuu muljahduksena. Ou jea. Ihan tuntee olevansa elämänsä vedossa! V*tuttaa suorastaan. Mulla myös esim. kylmä pistää hengityslihakset aivan lukkoon, ja silloin ei kyllä saa vedettyä henkeä millään. Selkä tosi jumissa, ja hartiat/niska, että olisko sieltäkin hieman aiheutuvaa...?

Tutkittu on vaikka mitä, sydäntä ja keuhkoja, ja verta luovuttanut eri kokeisiin jo litran varmaan. Lääkärien mielestä terve kuin pukki - mitä nyt päässä ilmeisesti viiraa ;) Ei tämä vaan hirveän kivalta tunnu näiden olojen ja muljujen kanssa tallata... Yrittää ajatella, että olkoon sitten - opettaa suhtautumaan asioihin.

Tsemppiä :)

[/quote]ihan kuin minä olisin kirjoittanut tämän!! Herranen aika sentään. No onkos sinulle lääkärit sitten sanoneet mistä nuo voi johtua jos kerta olet terve kuin pukki?? :)

Ap

Kiitos kaikille vastanneille, tällä hetkellä olo on keskiverto, mutta paljon voi tapahtua. Mitä tämä hyperventilaatio on käytännössä ja mistä se voisi johtua? Jos semmonen siis on mahdollista olla.

Ap

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:29"]

Kiitos kaikille vastanneille, tällä hetkellä olo on keskiverto, mutta paljon voi tapahtua. Mitä tämä hyperventilaatio on käytännössä ja mistä se voisi johtua? Jos semmonen siis on mahdollista olla.

Ap

[/quote]

Hyperventilaatiossa on kyse siitä että ihminen jostakin syystä (esim. pelon, stressin, lisälyöntien aiheuttaman säikähdyksen, muun säikähtämisen, surun tms.) alkaa hengittää hieman tavallista tiheämmin/nopeammin/syvemmin. Tässä vaiheessa elimistö saa liikaa happea -> liika happi saa aikaan hengenahdistuksen tunteen, joka aiheuttaa taas pelkoa hapen loppumisesta jolloin ihminen alkaa taas hengittää kiivaammin. Näin on oravanpyörä valmis; liika happi aiheuttaa hengenahdistuksen tunnetta joka aiheuttaa puolestaan lisää ylihengittämistä. Selitinkö tarpeeksi maanläheisesti? :)

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:23"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:16"]Täällä toinen, joka kärsii ihan vastaavasta, rasittavasta vaivasta - persiistä tämä olo, jos rumasti sanotaan.

Henkeä haukkonut/haukotellut nyt taas ehkä parisen viikkoa, välillä unohtuu, ja välillä taas pukkaa päälle niin, että paniikki meinaa yltyä. Alkaa kihelmöimään käsiä ja heikottamaan ym. ja tuntuu, ettei happi mene keuhkoissa perille asti. Samalla sydän tuntuu lyövän ikäänkuin "liian kevyesti". Kuulostaako tutulta? Lisäksi nuo lisärit, joko yksittäisinä tai jopa muutaman minuutin sarjoina, että joka 10. lyönti esim. tuntuu muljahduksena. Ou jea. Ihan tuntee olevansa elämänsä vedossa! V*tuttaa suorastaan. Mulla myös esim. kylmä pistää hengityslihakset aivan lukkoon, ja silloin ei kyllä saa vedettyä henkeä millään. Selkä tosi jumissa, ja hartiat/niska, että olisko sieltäkin hieman aiheutuvaa...?

Tutkittu on vaikka mitä, sydäntä ja keuhkoja, ja verta luovuttanut eri kokeisiin jo litran varmaan. Lääkärien mielestä terve kuin pukki - mitä nyt päässä ilmeisesti viiraa ;) Ei tämä vaan hirveän kivalta tunnu näiden olojen ja muljujen kanssa tallata... Yrittää ajatella, että olkoon sitten - opettaa suhtautumaan asioihin.

Tsemppiä :)

[/quote]ihan kuin minä olisin kirjoittanut tämän!! Herranen aika sentään. No onkos sinulle lääkärit sitten sanoneet mistä nuo voi johtua jos kerta olet terve kuin pukki?? :)

Ap

[/quote]

kyllä mun täytyy se paniikkihäiriö myöntää, mutta kuvittelin hallitsevani niitä oireita. Ilmeisesti se mokoma osaa vaan naamioitua niin pirun hyvin eri muotoihin :)

Kaikki lähti opiskelujen aikaisesta burn outista, eli psyyke pisti kropan ihan sekaisin.

Tuo hyperventilaatio on myös aika ovela.. Se osaa ilmaantua ihan huomaamatta myöskin. Mä alan alitajuisesti kiskomaan syviä hengenvetoja, ja pikkuhiljaa olo alkaa huonontua ja tuntuukin ettei sitä henkeä saakaan, ja se taas saa aikaan sen, että huokailee entistä syvempään. Se aiheuttaa puolestaan sen, että syke kiihtyy ja tulee tosi kökkö olo, mutta se menee ohi kun älyää, että kyllä se henki kulkeekin. :)

Se hyperventilaatio voi kroonistua, eli ihminen ylihengittää periaatteessa koko ajan, kuten itselläni taitaa olla. Hankala vaiva :/ pitäisi opetella oikeanlainen hengitystekniikka, että pääsisi tästä eroon..

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:41"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:29"]

Kiitos kaikille vastanneille, tällä hetkellä olo on keskiverto, mutta paljon voi tapahtua. Mitä tämä hyperventilaatio on käytännössä ja mistä se voisi johtua? Jos semmonen siis on mahdollista olla.

Ap

[/quote]

Hyperventilaatiossa on kyse siitä että ihminen jostakin syystä (esim. pelon, stressin, lisälyöntien aiheuttaman säikähdyksen, muun säikähtämisen, surun tms.) alkaa hengittää hieman tavallista tiheämmin/nopeammin/syvemmin. Tässä vaiheessa elimistö saa liikaa happea -> liika happi saa aikaan hengenahdistuksen tunteen, joka aiheuttaa taas pelkoa hapen loppumisesta jolloin ihminen alkaa taas hengittää kiivaammin. Näin on oravanpyörä valmis; liika happi aiheuttaa hengenahdistuksen tunnetta joka aiheuttaa puolestaan lisää ylihengittämistä. Selitinkö tarpeeksi maanläheisesti? :)

[/quote]kyllä ;)

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:43"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:23"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:16"]Täällä toinen, joka kärsii ihan vastaavasta, rasittavasta vaivasta - persiistä tämä olo, jos rumasti sanotaan.

Henkeä haukkonut/haukotellut nyt taas ehkä parisen viikkoa, välillä unohtuu, ja välillä taas pukkaa päälle niin, että paniikki meinaa yltyä. Alkaa kihelmöimään käsiä ja heikottamaan ym. ja tuntuu, ettei happi mene keuhkoissa perille asti. Samalla sydän tuntuu lyövän ikäänkuin "liian kevyesti". Kuulostaako tutulta? Lisäksi nuo lisärit, joko yksittäisinä tai jopa muutaman minuutin sarjoina, että joka 10. lyönti esim. tuntuu muljahduksena. Ou jea. Ihan tuntee olevansa elämänsä vedossa! V*tuttaa suorastaan. Mulla myös esim. kylmä pistää hengityslihakset aivan lukkoon, ja silloin ei kyllä saa vedettyä henkeä millään. Selkä tosi jumissa, ja hartiat/niska, että olisko sieltäkin hieman aiheutuvaa...?

Tutkittu on vaikka mitä, sydäntä ja keuhkoja, ja verta luovuttanut eri kokeisiin jo litran varmaan. Lääkärien mielestä terve kuin pukki - mitä nyt päässä ilmeisesti viiraa ;) Ei tämä vaan hirveän kivalta tunnu näiden olojen ja muljujen kanssa tallata... Yrittää ajatella, että olkoon sitten - opettaa suhtautumaan asioihin.

Tsemppiä :)

[/quote]ihan kuin minä olisin kirjoittanut tämän!! Herranen aika sentään. No onkos sinulle lääkärit sitten sanoneet mistä nuo voi johtua jos kerta olet terve kuin pukki?? :)

Ap

[/quote]

kyllä mun täytyy se paniikkihäiriö myöntää, mutta kuvittelin hallitsevani niitä oireita. Ilmeisesti se mokoma osaa vaan naamioitua niin pirun hyvin eri muotoihin :)

Kaikki lähti opiskelujen aikaisesta burn outista, eli psyyke pisti kropan ihan sekaisin.

Tuo hyperventilaatio on myös aika ovela.. Se osaa ilmaantua ihan huomaamatta myöskin. Mä alan alitajuisesti kiskomaan syviä hengenvetoja, ja pikkuhiljaa olo alkaa huonontua ja tuntuukin ettei sitä henkeä saakaan, ja se taas saa aikaan sen, että huokailee entistä syvempään. Se aiheuttaa puolestaan sen, että syke kiihtyy ja tulee tosi kökkö olo, mutta se menee ohi kun älyää, että kyllä se henki kulkeekin. :)

Se hyperventilaatio voi kroonistua, eli ihminen ylihengittää periaatteessa koko ajan, kuten itselläni taitaa olla. Hankala vaiva :/ pitäisi opetella oikeanlainen hengitystekniikka, että pääsisi tästä eroon..

[/quote]joo kuulostaa tutulla, minullakin kun on paniikkihäiriö ja PARI muuta mitkä liittyy psyykkisiin ongelmiin niin nehän ei näitä oloja edesauta :) plus tämä mahdollinen pieni uupumus mikä on minulla ainakin parhaillaan päällä.

Mutta tuosta hyperventilaatiosta puheen ollen voiko yksi oire olla esim sellainen että makaa vaan tai istuu, ihansama oikeastaan mitä tekee ja yhtäkkiä havahtuu ettei esim hengitä tai veti liikaa henkeä huomaamattaan

,sitten pumppu heittää voltin ja loput onkin sitä mitä on aikaisemmin keskustelussa mainittu :)

Ap

[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:53"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:43"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:23"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:16"]Täällä toinen, joka kärsii ihan vastaavasta, rasittavasta vaivasta - persiistä tämä olo, jos rumasti sanotaan.

Henkeä haukkonut/haukotellut nyt taas ehkä parisen viikkoa, välillä unohtuu, ja välillä taas pukkaa päälle niin, että paniikki meinaa yltyä. Alkaa kihelmöimään käsiä ja heikottamaan ym. ja tuntuu, ettei happi mene keuhkoissa perille asti. Samalla sydän tuntuu lyövän ikäänkuin "liian kevyesti". Kuulostaako tutulta? Lisäksi nuo lisärit, joko yksittäisinä tai jopa muutaman minuutin sarjoina, että joka 10. lyönti esim. tuntuu muljahduksena. Ou jea. Ihan tuntee olevansa elämänsä vedossa! V*tuttaa suorastaan. Mulla myös esim. kylmä pistää hengityslihakset aivan lukkoon, ja silloin ei kyllä saa vedettyä henkeä millään. Selkä tosi jumissa, ja hartiat/niska, että olisko sieltäkin hieman aiheutuvaa...?

Tutkittu on vaikka mitä, sydäntä ja keuhkoja, ja verta luovuttanut eri kokeisiin jo litran varmaan. Lääkärien mielestä terve kuin pukki - mitä nyt päässä ilmeisesti viiraa ;) Ei tämä vaan hirveän kivalta tunnu näiden olojen ja muljujen kanssa tallata... Yrittää ajatella, että olkoon sitten - opettaa suhtautumaan asioihin.

Tsemppiä :)

[/quote]ihan kuin minä olisin kirjoittanut tämän!! Herranen aika sentään. No onkos sinulle lääkärit sitten sanoneet mistä nuo voi johtua jos kerta olet terve kuin pukki?? :)

Ap

[/quote]

kyllä mun täytyy se paniikkihäiriö myöntää, mutta kuvittelin hallitsevani niitä oireita. Ilmeisesti se mokoma osaa vaan naamioitua niin pirun hyvin eri muotoihin :)

Kaikki lähti opiskelujen aikaisesta burn outista, eli psyyke pisti kropan ihan sekaisin.

Tuo hyperventilaatio on myös aika ovela.. Se osaa ilmaantua ihan huomaamatta myöskin. Mä alan alitajuisesti kiskomaan syviä hengenvetoja, ja pikkuhiljaa olo alkaa huonontua ja tuntuukin ettei sitä henkeä saakaan, ja se taas saa aikaan sen, että huokailee entistä syvempään. Se aiheuttaa puolestaan sen, että syke kiihtyy ja tulee tosi kökkö olo, mutta se menee ohi kun älyää, että kyllä se henki kulkeekin. :)

Se hyperventilaatio voi kroonistua, eli ihminen ylihengittää periaatteessa koko ajan, kuten itselläni taitaa olla. Hankala vaiva :/ pitäisi opetella oikeanlainen hengitystekniikka, että pääsisi tästä eroon..

[/quote]joo kuulostaa tutulla, minullakin kun on paniikkihäiriö ja PARI muuta mitkä liittyy psyykkisiin ongelmiin niin nehän ei näitä oloja edesauta :) plus tämä mahdollinen pieni uupumus mikä on minulla ainakin parhaillaan päällä.

Mutta tuosta hyperventilaatiosta puheen ollen voiko yksi oire olla esim sellainen että makaa vaan tai istuu, ihansama oikeastaan mitä tekee ja yhtäkkiä havahtuu ettei esim hengitä tai veti liikaa henkeä huomaamattaan

,sitten pumppu heittää voltin ja loput onkin sitä mitä on aikaisemmin keskustelussa mainittu :)

Ap

[/quote]

Juu juu, juurikin noin. Tänään esim työpöydän ääressä istuessa alkoi, ja usein iltasella sängyssä maatessa saatan ponkaista istumaan huokailemaan :) niin tuttua.. Se, ettei sitä voi aina liittää niihin jännittäviin, ahdistaviin tmv. hetkiin, vaan olo hiipii ihan rentoillessakin, on kaikista ärsyttävintä. Kroppa on ihmeellinen js outo - pystyy alitajunnan kautta aiheuttamaan todella voimakkaita fyysisiä oireita.

Herranen aika sittenhä kyse voi olla yhtä hyvin tuostakin! Koska sydän alkaa reistailemaan yleisemmin juuri silloin ku meinaan tukehtua. Onkohan tähän vaivaan olemassa esimerkiksi jotain kotikonstia millä saisi joko ongelman Pois, vähennettyä tai kohtauksen tullessa lievitettyä oloa?

Ap

Mulla oli tota aivan tismalleen saman kuuloista vaivaa. Lisäksi neuroottisesti kuuntelin mun pulssia joka hemmetin välissä. Vähensin tupakoinnin 10 savukkeesta noin kolmeen, nyt tarkoitus lopettaa kokonaan ja mikä tärkeintä, lopetin sen oman kroppani kyttäämisen, niin oireetkin on kummasti alkanut helpottua. Olen kyllä sitä mieltä, että helpointa olisi vain mennä lääkäriin, joka poissulkee vakavammat vaihtoehdot, niin voit keskittyä ahdistuksen hoitamiseen. Jos sulla noihin hengenhaukkomisiin ja tykytyksiin liittyy sellaista voimakasta ahdistusta ja pelkoa, niin kuulostaa kyllä minun korvaan ihan paniikkihäiriöltä.

Paniikkihäiriötä en poissulje, mutta oireet ei ala panikoinnin yhteydessä, vaan ensin tulee hengenahdistusta sitten sydän reistaa ja niiden johdosta sitä ylenpalttista panikointia.

Ap

Ei paniikkikohtaus läheskään aina "ala" ahdistuksella vaan juurikin fyysisillä oireilla. Sehän siinä pelottavaa onkin kun ei osaa suoraan yhdistää sitä ahdistavaan oloon vaan hengenahdistus/sydämentykytys saattaa iskeä missä ja milloin vaan ja silti se on sitä paniikkihäiriötä vaan. 

Kilpirauhasen vajaatoiminta

[quote author="Vierailija" time="20.08.2014 klo 06:52"]

Ei paniikkikohtaus läheskään aina "ala" ahdistuksella vaan juurikin fyysisillä oireilla. Sehän siinä pelottavaa onkin kun ei osaa suoraan yhdistää sitä ahdistavaan oloon vaan hengenahdistus/sydämentykytys saattaa iskeä missä ja milloin vaan ja silti se on sitä paniikkihäiriötä vaan. 

[/quote]

Näin juuri. Olet ihan kaikessa rauhassa tekemässä kivoja juttuja, tai vaikka katsomassa telkkaa, ja *pim* "tulipa hassu olo, syke nousee, rintaa ahdistaa, kurkkua kuristaa, henki ei kulje, vapisuttaa jne." Yritä siinä sitten selvittää muille, että ei se paniikkikohtauksen saanut ole aina sellainen paperipussiin hyperventilointikohtauksessa hengittävä -klisee. Sitä ei voi selittää, eikä tajuta, miten outo hiippari se saamarin sairaus (tai miten se määritellään) on. Eikä sitä aina tajua itsekään, vaan tilaa hädissään jo sitä ambulanssia, kun olo on ihan hirveä.

Itselläni tämä pas*a tuli päälle tykytyskohtauksesta, joka vei päivystykseen, ja sen jälkeen seurasi lähes vuoden mittainen kausi, jolloin seurasin mm. sykettäni ranteesta aivan ko-ko a-jan. Siis 24/7 lähestulkoon. Siitä tuli noidankehä. Jos tuntui yhtään liian nopealta, niin siitähän se adrenaliinipumppu innostui ja varmasti syke nousi entisestään. Huh, raskasta. Mutta pikku hiljaa aloin tulla sinuiksi sen kanssa, ja aloin kyllästyä siihen ominaisuuteeni. Aloin opettelemaan ajatusmallia "antaa tulla vaan -bring it on..!" enkä aikonut luovuttaa sen edessä. Ihan sama, jos se meinaa iskeä kaupan kassalla, kaupungilla, missä vaan, niin siinäpähän tulee. Ja jos se minut vie, niin vieköön perhana :) Nautin pienistä jutuista, en valita turhista ja pyrin kunnioittamaan elämää ja muita kanssaihmisiä, ja kotiini en lukittaudu. Tuo hengenahdistus risoo ehkä eniten, kun se uuvuttaakin ihan fyysisesti, kun jatkuvasti hyperventiloi. Mutta jospa stressin lieventyessä oppisi siitäkin suggeroimaan itsensä pois.

Tulipa pitkästi jorinaa, pahoittelen :)

Tsemppiä kaikille tämän vaivan kanssa eläville :)