Jos lihot 15kg

Se nyt olisi varsinainen ihme. En pystyisi lihomaan niin paljon huomaamattani ja tekemättä sille jotain. Huomaan kyllä jos alan lihoa ja pistän sen heti aisoihin. Mieheni varmaan ihmettelisi kovasti jos antaisin itseni tahalleni lihoa.

Olihan se tuskaisaa. Nyt olen laihduttanut takaisin.

Mä itseasiassa oon lihonutkin nyt salakavalasti 10kg (emme omista vaakaa nääs..) mut oon kylllä silti  vieläkin normaalipainoinen. Mut ajattelin alkaa katsomaan mitä sitä oikein tuleekaan syötyä ettei enempää nouse. Perjaattees tais semmone 5kg olla ihan tervetullutkin kun aikoinaan painoin vain 47kg.

Se olisi jo ihan fysiologinen ihme mun kropalla. Jo yhden tai kahden kilon painonnousu aiheuttaa meillä hurraamista. Jos lihoisin 15 kiloa, olisin kuitenkin jo lievän ylipainon puolella.

Lihoin jo. Ei ole muuttanut mitään, on hiukan raskaampi liikkua vain.

Miestä ei kiinnosta nyt sen enempää kuin ennenkään.

Lioin, koska mussutan ikävystymiseen enkä ole sairauden takia pystynyt ( oikeasti) liikkumaan viime aikoina kovin paljoa.

Lihomisessa on se hyvä puoli, etten kehtaa enää etsiä seksiä muualta, kun kotoa ei saa. Ennen oli kova puute ja kiusaus suostua seksiin muoden miesten kanssa. Aina en viitsinyt vastustaakaan.

p.s.En eroa lasten takia.

En usko mieheni ainakaan moittivan, olen nyt hoikka ja olooni tyytyväinen. Jos lihomiseni tekee minut huonotuuliseksi tai laiskaksi, uskon miehen sanovan asiasta nätisti.Syön aika epäterveellisesti, karkkiakin lähes joka päivä. Voihan olla, että saan painoa lisää joskus.

No itse olen lihonut aina raskauksien takia. Nyt olen viimeisimmästä raskauden aiheuttamista kiloista tiputtanut tuon 15 kiloa ja matkaa olisi toiset 15 että tykkään itse.

Minua ei heiluta miehen mielipide painossani. Jos ei kelpaa niin voi lähteä. Laihdutan omasta päätöksestäni ja painoon jonka tahdon saavuttaa.

Jos lihoisisin 15 kiloa niin se olisi varmaan asia että siinä ei miehen mielipiteillä ole merkitystä vaan tarvitsisin enempi terapiaa.

Äitini on ollut aina hyvä keksimään syitä lihavuuteen. Jo 3- kymppisestä laukonut vaikka mitä syitä. Ja todellisuus on hänen oman pään sisällä. Nyt  ne muuttuneet siihen ettei 6-kymppisenä jaksa harrastaa enää liikuntaa. Hänen oma äitinsäkin liikkuu enemmän kuin hän. ;)

Syitä ja tekosyitä riittää. Pitää olla itselleen reilu. Mutta en minä lähtisi kuuntelemaan mieheltä avautumista painostani. Odotan enempi tsemppaamista. Niin teen itsekin.

Olen lihonutkin 15 kiloa, tosin kilot tulivat kahden peräkkäisen raskauden aikana (kaksi lasta alle 1,5 vuoden ikäerolla).

En tosin ole edelleenkään mikään valas, koska ennen lapsia olin todella hoikka.

Mies ei ole moittinut koskaan painoani ja pitää kuulemma muhkeammista rinnoistani ja pepusta.. Nyt kroppa on enemmän tiimalasimallia kuin ennen.

Voisin kyllä laihduttaa viitisen kiloa ja kiinteytyä, mutta nuoruuden painoon en enää pyri. En näe mitään syytä siihen nyt neljänkympin iässä. Lääkärin mukaan tarvetta laihduttamiseen ei ole. Olen perusterve, syön monipuolisesti ja liikun.

Mä olen lihonut siitä kun tavattiin mieheni kanssa, 22 kg. Siinähän nuo on vähitellen tulleet parin raskauden ja ylellisen herkutteluelämän myötä kilot. Mies on lihonut vielä enemmän. Olen ihan tyytyväinen ja niin on mieskin, kumpikaan meistä ei  halua laihduttaa. 

En kyllä ymmärrä, miten voi olla tyytyväinen 22kg lihomisen jälkeen. Ellet ole ollut anorektikko ennen lihomistasi, olet ylipainoinen, ja siihen ei saisi olla tyytyväinen ihan jo terveyssyistä.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:22"]

Mä olen lihonut siitä kun tavattiin mieheni kanssa, 22 kg. Siinähän nuo on vähitellen tulleet parin raskauden ja ylellisen herkutteluelämän myötä kilot. Mies on lihonut vielä enemmän. Olen ihan tyytyväinen ja niin on mieskin, kumpikaan meistä ei  halua laihduttaa. 

[/quote]

Ihmettelisin tilannetta, sillä joutuisin muuttamaan minäkuvaani ja olen suurimman osan elämääni ollut alipainoinen. Olisi varmaankin ahdistavaa - ehkä jopa hautautuisin kotiin? Mies ei varmaan välittäisi.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 21:17"]

En kyllä ymmärrä, miten voi olla tyytyväinen 22kg lihomisen jälkeen. Ellet ole ollut anorektikko ennen lihomistasi, olet ylipainoinen, ja siihen ei saisi olla tyytyväinen ihan jo terveyssyistä.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:22"]

Mä olen lihonut siitä kun tavattiin mieheni kanssa, 22 kg. Siinähän nuo on vähitellen tulleet parin raskauden ja ylellisen herkutteluelämän myötä kilot. Mies on lihonut vielä enemmän. Olen ihan tyytyväinen ja niin on mieskin, kumpikaan meistä ei  halua laihduttaa. 

[/quote]

[/quote]

Ei se nyt ihan noin mene. En ole tuo kirjoittaja, mutta olin 57kg/177cm kun tapasimme mieheni kanssa ja nyt olen 78kg. Olen siis lihonut lähes 20 kiloa, silti en ollut lähtöpainossani anorektikkoa lähelläkään, vaan normaalipainon alarajan tuntumassa. Ja nyt en ole vielä ylipainoinen, vaan normaalipainon ylärajalla. Normaalipainoisuus on aika laaja käsite.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 21:17"]

En kyllä ymmärrä, miten voi olla tyytyväinen 22kg lihomisen jälkeen. Ellet ole ollut anorektikko ennen lihomistasi, olet ylipainoinen, ja siihen ei saisi olla tyytyväinen ihan jo terveyssyistä.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:22"]

Mä olen lihonut siitä kun tavattiin mieheni kanssa, 22 kg. Siinähän nuo on vähitellen tulleet parin raskauden ja ylellisen herkutteluelämän myötä kilot. Mies on lihonut vielä enemmän. Olen ihan tyytyväinen ja niin on mieskin, kumpikaan meistä ei  halua laihduttaa. 

[/quote]

[/quote]

Ei se nyt ihan noin mene. En ole tuo kirjoittaja, mutta olin 57kg/177cm kun tapasimme mieheni kanssa ja nyt olen 78kg. Olen siis lihonut lähes 20 kiloa, silti en ollut lähtöpainossani anorektikkoa lähelläkään, vaan normaalipainon alarajan tuntumassa. Ja nyt en ole vielä ylipainoinen, vaan normaalipainon ylärajalla. Normaalipainoisuus on aika laaja käsite.

[/quote]

Mutta suurin osa suomalaisista naisista ei ole 177cm pitkiä vaan keskipituus taitaa olla 168cm, jolloin 20kg lisäys on suhteellisesti paljon suurempi kuin 10cm pidemmällä. Eli suuremmalla todennäköisyydellä vastaaja ei ollut yhtä pitkä kuin sinä.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 21:28"]

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 21:17"]

En kyllä ymmärrä, miten voi olla tyytyväinen 22kg lihomisen jälkeen. Ellet ole ollut anorektikko ennen lihomistasi, olet ylipainoinen, ja siihen ei saisi olla tyytyväinen ihan jo terveyssyistä.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:22"]

Mä olen lihonut siitä kun tavattiin mieheni kanssa, 22 kg. Siinähän nuo on vähitellen tulleet parin raskauden ja ylellisen herkutteluelämän myötä kilot. Mies on lihonut vielä enemmän. Olen ihan tyytyväinen ja niin on mieskin, kumpikaan meistä ei  halua laihduttaa. 

[/quote]

[/quote]

Ei se nyt ihan noin mene. En ole tuo kirjoittaja, mutta olin 57kg/177cm kun tapasimme mieheni kanssa ja nyt olen 78kg. Olen siis lihonut lähes 20 kiloa, silti en ollut lähtöpainossani anorektikkoa lähelläkään, vaan normaalipainon alarajan tuntumassa. Ja nyt en ole vielä ylipainoinen, vaan normaalipainon ylärajalla. Normaalipainoisuus on aika laaja käsite.

[/quote]

No ei sellaista tilannetta kyllä tulisi eteen. Pidän itsestäni huolta ja mikään ei ole tarpeeksi hyvä syy lakata huolehtimasta ja antaa itseäni lihoa epäterveelliseksi. Yök.

Ja joo, en ole nuori ja kyllä, olen kokenut kaikenlaista, menettänyt äitini yms. Että tiedän kyllä mitä vaikeita tilanteita voi tulla eteen, ja silti en ole lakannut itsestäni huolehtimasta.

sopimus alusta asti, ilman hyvää syytä eli sairaus, raskaus->

lenkille jos 10kg tulee

ei o vielä tullu ;)

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 21:17"]

En kyllä ymmärrä, miten voi olla tyytyväinen 22kg lihomisen jälkeen. Ellet ole ollut anorektikko ennen lihomistasi, olet ylipainoinen, ja siihen ei saisi olla tyytyväinen ihan jo terveyssyistä.

[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 15:22"]

Mä olen lihonut siitä kun tavattiin mieheni kanssa, 22 kg. Siinähän nuo on vähitellen tulleet parin raskauden ja ylellisen herkutteluelämän myötä kilot. Mies on lihonut vielä enemmän. Olen ihan tyytyväinen ja niin on mieskin, kumpikaan meistä ei  halua laihduttaa. 

[/quote]

[/quote]

Olen painoindeksin mukaan nyt lievästi ylipainoinen. Olen 165 cm pitkä ja painoa on 70 kg. Nuorena sitä oli 47-48 kg. En missään nimessä haluaisi olla niin laiha enää. Olen mielestäni paremman näköinenkin nyt kuin silloin. Tosin myönnän että ulkonäöllisesti varmaan joku 60 kg olisi parempi kuin nykyinen, mutta eipä tuolla ulkonäöllä niin väliä. Ja lievä ylipaino ei terveysriskinäkään ole kummoinen.

En tykkäisi yhtään! Mies ei kilttinä ja hienotunteisena varmastikaan kommetoisi, mutta tukisi kyllä kaikkia laihdutusyrityksiä.

Olen 165 cm ja painanut yläasteen jälkeen 53-58 kg raskauksia lukuunottamatta. Viihdyn parhaiten 53-55 kiloisena, jo 58 kilossa alan huomata miten pamaha pömpöttää koko ajan ikävästi jne.

Sanottakoon vielä että mulle on ihan sama mitä muut painaa, ja pidän monia isompia ystäviäni kauniina. Itse vaan viihdyn paremmin tämän kokoisena kuin isompana.