Olen koulutusassistentti ja niin turhautunut kun ei ole MITÄÄN TEKEMISTÄ!!

Hei mulla ihan sama homma ja sama tehtäväki, piti jo miettiä että oonko kirjottanu tän tänne unissani!?!?!?! :D

Kai tää on joku vaihe, toivottavasti ainaki, samoja nettisivuja selannu jo sata kertaa, tympäsee.

Kaikki meistä ei viihdy pyörittämässä peukaloita, mieluummin pieni kiire koko ajan. Ääliö.

Sama homma...joudun odottelemaan erästä päätöstä ja ennen sen tuloa en voi jatkaa projektia eteenpäin. Surffaillut netissä jo toista viikkoa ja tympii niin kauheasti!! Paljon mukavampi olisi olla töissä kun olisi pieni  kiire koko ajan ja tuntisi olonsa hyödylliseksi. Kaikki varastot ja kopiohuoneetkin olen jo ehtinyt täällä siivota kun en jaksa olla tekemättä mitään.

AP: Jännää, olen siis ääliö, jos pitää työntekemisestä mielummin kuin pelkästään peukaloiden pyörittämisestä. Pidän siitä, että koko ajan on pieni kiire ja pääsen "suhaamaan", joka paikkaan. Jos alan järjestelmään paikkoja tai muokkamaan mappeja ties jo kuinka moneen kertaan, saan kuulla kolleegaltani, joka istuu samassa huoneessa ettei sitä ja sitä tehdä. Periaatteessa en edes ymmärrä, miksi tässä yksikössä tarvitaan 2 assaria. Hommia riittäisi hyvin vain toiselle ja kaikenlisäksi minä olen se talon muusta yksiköstä siirretty assari, jolla niitä hommia ei ole ja tuli yksiköstä, joka joutui lopettamaan.

Pidemmän päälle tyhjän panttina istuskelu alkaa syödä itsetuntoa ja ammattitaitoa. Tulee tunne siitä, että oma osaaminen ei ole merkityksellistä ja alkaa jo sitä itse epäilläkin. Samoin alkaa tuntea syyllisyyttä siitä, että toisillaon töissä kauhea kiire ja kaikilla ei ole töitä, vaikka kuinka haluaisivat. Ei hyvä. Tuolle on muuten oma termikin - googlatkaan vaikka: BOREOUT

Itselläni on tuollaisesta "työstä" myös kokemusta, ja lopulta vaihdoin työpaikkaa. Se oli todella hyvä päätös!

Siis tuo ääliö-kommentti oli tuolle 2/7 tarkoitettu, olen kanssasi samaa mieltä, mieluummin tekis jotain ku oottelis vaan tyhjänpanttina et pääsee kotiin! :D

Tiedän niin mistä puhutte! Mulla oli sama tilanne viime syksynä. Pitkän kiireisen jakson jälkeen, mut siirrettiin toisiin työtehtäviin ja toiseen pisteeseen ja olin juurikin tilanteessa, että tein päivästä ehkä 2h töitä ja lopun aikaa surffasin netissä, luin kirjaa tms. Mulla oli se hyvä, että niinä päivinä kun olin yksikseni ni sit vaan lähdin toimistolta vetämään. Kävin harrastuksissa yms.

Mutta olin tossa tilanteessa tosiaan 5kk ja tämän aikana mun työitsetunto oli laskenut ihan nolliin. Mulla oli sellainen olo, että en osaa enää mitään, pelkäsin, että jos tulee kiire ni en saa enää itseäni käyntiin lainkaan, koskaan. Lisäksi tiesin, että aiemmassa pisteessäni oli alkanut kiire, mutta apuani ei pyydetty. Tiesin, että syynä oli raha, mutta toimettomuus toi päähäni ajatuksia myös muista syistä. Aloin epäillä, että minut oli siirretty epäpätevyyden takia ja ettei mua enää pyydetty takaisin, koska olin tehnyt liikaa virheitä. Kuuntelin aina ystäväni valitusta kun heillä on niin kiire ja tunsin suurta syyllisyyttä siitä, että itse vaan shoppailen nettikaupoissa enkä tee päivisin mitään. 

7kk jaksoin ja vaihdoin työpaikkaa. Huh! Paras päätös ikinä.