Kuinka nopeasti mahdollista valmistua maisteriksi?
Minulla ei ole aikaisempia yliopisto-opintoja. Ikää jo 30 vuotta, joten tahtoisin valmistua mahdollisimman nopeasti. Olen hakemassa Turun yliopistoon, pääaineena espanjankieli. Onko kenelläkään tietoa, millainen on yliopiston kurssitarjonta kesällä? Voisin siis opiskella kesätkin ja näin valmistua nopeammin? Onko jotain avoimen yliopiston kursseja, joita voisin suorittaa ja jotka voisi hyväksilukea, jos pääsen tutkinto-opiskelijaksi?
Kommentit (32)
alotin 2008 suoritettuani alkuvuodesta ylioppilastutkinnon. Nyt olen pian maisteri
minkin opiskelin kokopäivätyön ohella:) t, nro 2
Minä valmistuin 3 vuodessa, tosin helpompaa siinä mielessä että pääaineeni oli äidinkieleni, tosin toisaalta opinnot olivat suomeksi jota en aloittaessani kovin hyvin osannut.
Oon kuullu huhuja näistä, jotka on tehneet opinnot kahdessa vuodessa.
Mutta kieliopintojen kanssa rajoituksia tullee siitä, että aina seuraavalle kurssille pääsemiseen vaaditaan edellisen kurssin osaamista. Kannattaa lukea opinto-opasta haluamastasi koulusta, jolloin näet ihan itse että miten paljon tuollaisia rajoituksia siellä on.
Sivuaineet saat halutessasi tehtyä alle vuodessa, kunhan valitset sivuaineen joka tehdään vain kirjatentein ja essein, jolloin et joudu sovittelemaan luentoja aikatauluusi.
Ja opinnäytteitä kannattaa alkaa tehdä heti kun voit. Esimerkiksi toisena vuonna kandia ja kolmantena vuonna heti graduseminaariin, vaikka muita suorituksia vielä puuttuisi.
Kielten opinnoissa on paljon läsnäoloa vaativia kursseja, joten pikakelauksella niitä opintoja ei voi tehdä.
Kesät voi toki hyödyntää, kirjoittamalla esseitä ja tekemällä kirjatenttejä (kesä- ja elokuussa on kesätenttipäivä).
Väittäisin, että kolmessa-neljässä vuodessa tutkinto on mahdollista suorittaa, mutta vaatii _todella_ paljon työtä ja täysipäiväisesti myös kesät. Läsnäoloa vaativat suoritat parissa vuodessa (jotain jää ehkä kolmannelle vuodelle), kesäisin panostat kirjatentteihin ja esseillä suoritettaviin kursseihin + aloitat gradun ajoissa.
Nopeammin on mahdollista suorittaa jos sinulla on esim. sivuaineet jo tehtyinä. Vieraissa kielissä saat varata pakollisiin pääaineopintoihin vähintään sen pari(kolme) vuotta, vaikka tekisit yötä-päivää hommia.
seiska lisää:
sivuaineet kannattaa valita sen mukaan, mihin aiot suuntautua - eli mieti tarkkaan mistä on hyötyä ja mikä tukee mitäkin.
Jos opeksi aiot niin espanjan lisäksi on hyvä olla pari muutakin kieltä jos aiot työllistyä hyvin. Opettajan pedagogisiin pitää varata yksi llukuvuosi (ja sinä aikana ei kauheasti suoriteta muuta, ei ainakaan läsnäoloa vaativia opintoja). Ja jos espanjan lisäksi aiot suorittaa muitakin kieliä (tarvitset aineopinnot saadaksesi pätevyyden niihinkin) niin opiskeluaika pitenee pakostakin.
Kannattaa oikeasti satsata siihen, että tutkinto järkevä (hyvä kombo pää- ja sivuaineopinnoista) ja opiskella vaikka sitten vuosi lisää, jotta sen järkevän kombon saa aikaan .- nopeus ei todellakaan ole aina valttia, ei ainakaan humanisteilla.
Osaatko sitten espanjaa jos pikapänttäät maisterintutkinnon parsissa, kolmessa vuodessa? Mitä järkeä tuossa on? Minne sinulla on kiire?
Jos vain haluat nopeasti maisteriksi niin varmaan löytyy joku mekaanis-teknisempi aine, josta selviät lyhyessä ajassa - joku tietojenkäsitelyoppi tms. Kieli on kulttuuria, tajuntaa, kirjallisuutta, itseílmaisua, sävyjä, henkilökemiaa, historiaa, politiikkaa ...
Mitä kukaan tekee espanjan kielen maisterilla, joka on vain päntännyt espanjaa, ei elänyt espanjaksi?
Osaatko ennestään espanjaa, eli kuinka paljon menee aika ihan perusasioiden ja kieliopin oppimiseen?
Pakollisia tutkimusmenetelmä- ym. opintoja voi yleensä suorittaa myös kesällä. Sivuaineet taitaa olla se, joka ratkaisee opiskeluajan pituuden.
Mä olen valmistunut kauppatieteiden maisteriksi kahdessa vuodessa. Oli oikeastaan aika helppoa. Meillä ei ollut montaakaan puhdasta kirjatenttiä ja kaikki luennot pyrin istumaan. Toki oli päällekäisyyksiä ja sen takia jäi osa luennoista väliin. Osa asioista oli niin vaikeita, etät ilman luennoilla ja harjoitustöissä istumista en olisi asioita oppinut tai tenteistä päässyt läpi. Tenteistä tuloksina 3 tai 4 suurelta osin.
Töitä tein osaaikaisena, noin 20% kokonaistyöajasta eli keskimäärin päivän viikossa.
Ilmeisesti riippuu alasta todella paljon. Kielet tuskin ovat nopeimpia.
oikis, yhteiskuntatieteet, kauppakorkea ovat ne joista yleensä noita juttuja kuulee. en tiedä ovatko totta. tiedän joidenkin opiskelleen HETKITTÄIN hyvin nopeasti mutta silti nuorimmat tuntemani maisterit ovat olleet 24-vuotiaita.
kurssien sisältö on mahdollista oppia parissa vuodessa mutta yliopiston kankeus hidastaa, pitää olla suhteita että pääsee aina kaikille kursseille ja saa korvata poissaoloja ja hylsyjä esseillä?
Ap tässä.
Kiitos kaikille vastanneille. Puhun ihan sujuvasti espanjaa. Olen asunut Espanjassa kahdeksan vuotta. Espanjan opettajaksi siis haluaisin. Olen miettinyt sivuaineeksi englantia. Mitään muuta kieltä en osaa yhtään.
Ap tässä taas.
Iso kiitos kaikille vastanneille. Jos joku vielä osaisi vastata seuraavaan;
Jos haluan pätevöityä sekä espanjan -että englanninopettajaksi, voinko opiskella englantia sivuaineena ja näin saada pätevyyden myös siihen, kunhan suoritan pedagogiset siihen päälle? Tai voinko valita sivuaineeksi ne pedagogiset ja saada näin pätevyyden vain espanjanopetukseen? Ei ehkä kauhean fiksua, koska espanjanopettajalle ei varmaankaan hurjasti töitä löydy.
Jep, eli jos espanja on pääaineesi, voit englannista tehdä aineopinnot ja opettajan pedagogisten kanssa saat näin pätevyyden opettaa myös englantia. Opettajan pedagogiset voivat sitten olla se toinen sivuaine.
Yhden opetettavan aineen pitää olla pääaine (ts. syventävät tehty), muista riittää aineopinnot pätevyyteen.
Noinhan sulla olisi tutkinto kasassa: espanja pääaineena ja englanti ja pedagogiset sivuaineina. Otathan huomioon, että pedagogisiin haetaan erikseen opintojen aikana, niihin on soveltuvuuskoe eivätkä kaikki pääse niitä tekemään.
Pelkkänä espanjan opena ei riitä töitä, vähintäänkin pitää olla englanti mukana. Kielten opeista on tällä hetkellä ylitarjontaa ja englannin paikat menee ensisijaisesti niille, joilla englanti on ollut pääaineena.
kai tuossa min. 3-4 vuotta menee
mut jos lukee jotain ihan höpöhöpö sosiaalipolitiikkaa tai terveystieteitä, niin voinee tehdä 1-2 vuodessa
[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 17:07"]
kai tuossa min. 3-4 vuotta menee
mut jos lukee jotain ihan höpöhöpö sosiaalipolitiikkaa tai terveystieteitä, niin voinee tehdä 1-2 vuodessa
[/quote]
Miksi voisi tehdä sen enempää kuin muitakaan?
Neljä vuotta itse opiskelin, ja tutkintoni oli aika laaja, ja lisäksi touhusin todella paljon muuta, olin aktiivinen järjestöissä ja sosiaalista elämääkin oli. Joten väittäisin, että kahdessa vuodessa jos tosiaan panostaa nopeaan valmistumiseen. Mutta en kyllä ne siinä mitään erityistä pointtia, jos on nuori ihminen. Moni vanhempihan suorittaa sitten toisen akateemisen tutkintonsa aika nopeasti, työn ohessa esim kolmessa vuodessa. Mutta siinä ei ole enää tarvetta elää sitä opiskelijaelämää.
[quote author="Vierailija" time="22.02.2013 klo 16:11"]
Moni vanhempihan suorittaa sitten toisen akateemisen tutkintonsa aika nopeasti, työn ohessa esim kolmessa vuodessa. Mutta siinä ei ole enää tarvetta elää sitä opiskelijaelämää.
[/quote]
He saavat hyväksiluettua kieli- ja tutkimuskurssit, just ne joissa on läsnäoloa.
3 vuotta minulle kesti- tosin approja alla