G: Mitä ihmettelit synnytyssairaalasi toiminnassa?
Kotiuduin alkuviikosta ja päässä pyörii vieläkin joitakin asioita. Halusinkin siksi tietää, onko teillä muilla mammoilla ollut mitään ihmetyksen aiheita synnärin toimintaan/käytäntöihin liittyen, pieniä tai suuria?
Jos aloitetaan pienistä, niin minua ihmetytti politiikka vaatteiden ja pyyhkeiden kohdalla: vaatteita sai suunnilleen kertakäyttää mutta pyyhkeiden kanssa pihtailtiin. Aika erikoinen veto, kun ajattelee että varmaan jokaisen äidin alapää vuotaa enemmän tai vähemmän reippaasti ja niinpä suihkunkin jälkeen sitä verta hulahtaa kuivaillessa helposti...tietynlaisten siteiden tuputtamista oudoksuin myös, siis sellaisia paksuja "padeja" vaikka ne hieroivat ikävästi leikattuun alueeseen. Pyysin ohuita siteitä, en saanut. Säästökuuri? "Näitä käytetään vain ensimmäisenä päivänä".
Jos jotain isompaa, niin synnytystäni ei käyty läpi vaikka siinä sattui ja tapahtui sen verran paljon että lapsi joutui teholle ja minä leikkuriin. Samoin lääkkeitä oli vaikea saada ajallaan, vikoina päivinä piti jatkuvasti muistuttaa että joku ne toisi.
Kommentit (15)
Muuten kaikki oli ihan kivasti, mutta lapsen synnyttyä kätilö tunki lapsen alapäätä mun naaman eteen ja hoki "tyttö tuli, tyttöhän se on...". Mulle oli aivan sama kumpi sieltä tulee ja olisinkin mieluummin nähnyt lapsesta ensin vaikka kasvot. Sitäkin vähän ihmettelin, että miksi lisämaitoa tuputettiin joka välissä vaikka vauva oli ihan tyytyväinen imetykselläkin.
Ap, olitko TAYSissa? Mulle sanottiin siellä niiden isojen ohuiden vaippojen kanssa että hautovat alapäätä turhaan, ja niissä oli kyllä enemmän muovia.
Onpa sulla ollut kummalliset ihmettelyn aiheet. Veren voi suihkussa huuhtoa pois, ei sitä siihen pyyhkeeseen imeyttää tarvitse.
Juuri sen takia on ne isommat siteet. Vai olisitko halunnut pyyhkeen sulloa housuihisi...?
Itse ihmettelin sitä, kun avustava (=vauvan vastaanottanut) kätilö oli niin aidon iloisen oloinen. Siinä yöllä oli vähän himmeämmät valot ja ilokaasua olin vedellyt ihan reippasti ja ihmettelin että miksi on niin iloinen keskellä yötä vieraan ihmisen hommia hoidellessaan.
Muuten en oikein ihmetellyt mitään, oli tosi virtaviivaista ja tarkoituksenmukaista toimintaa.
Mua ihmetytti lääkkeiden pihtailu. Sain synnytysosastolla Oxycontin(???) piikin reiteen , epiduraali x2 + ilokaasua. Ne riittivät kyllä silloin. Vuodeosastolla en saanut särkylääkettä (edes Panadolia), vaikka alapää oli tulessa ja migreeniä pukkasi. Vasta miehen käytyä kansliassa sanomassa, että joko hän hakee minulle apteekista tropit, tai sitten kätilöt auttavat, alkoi tapahtua. Ja yksi 500 mg:n Panadol annettiin. Eihän se mihinkään auttanut.
Synnytin tyksissä syksyllä.
Ihmettelin lähinnä sitä, että vuodevaatteet piti itse vaihtaa. Mä ainakin olin aika huonossa kunnossa, siis istuminen ja ylösnouseminen jne oli hankalaa. Siinä mitään lakanoita ala ite vaihtaa, vaikka olisi ehkä tarvetta ollut. Eihän siinä nyt maattu kuin nelisen päivää, mutta silti.
Samoin se lähinnä ärsytti, että aamuvuoron kätilön piti aina tulla herättämään. Eikö voisi antaa nukkua, jos siihen on tilaisuus? Mulla synnärillä vauva lähinnä huusi yöllä niin, että pääsin vasta joskus 2-3 aikaan nukkumaan. Siinä sitten kätilö tulee seitsemän jälkeen kyselemään, että koskas on syöty ja kohta sitten vaatteiden vaihtoon! Jooh...
Muuten ei moitteen sanaa. Ihanat kätilöt, todella mukavia kaikki. Etukäteen nuivaksi luulemani lääkärikin osoittautui synnytyksessä ihan myötätuntoiseksi tyypiksi.
Kätilöä ihmettelin ja ihmettelen vieläkin kun ei yhtään uskonut mitä sanoin vaikka olin 2.lasta synnyttämässä niin etten ollut ihan pihalla.
Supistukset olivat tosi kipeitä ja pitkäkestoisia ja tulivat tiheästi mutta kätilön mielestä eivät olleet kunnon supistuksia.
Ilokaasuhärveli oli rikki mutta puoli tuntia sain siitäkin väitellä ennenkuin uskoi ja sain toimivan ilokaasun.
Pyysin välilihaan puudutuspiikin koska tiesin että repeän kun vauva oli iso ja repesin 1. lapsenkin kanssa vaikka oli pienikokoinen. Mutta hänellä ei ole tapana puuduttaa jos ei leikata epparia.
Naama norsunvitulla kätilö avasi viereisen kaapin ja otti puudutteen ja ruiskun ja hoiti homman...olipas suuri vaiva :(
Mutta minua ei kyllä yhtään häirinnyt olla vaativa potilas koska repesin sitten ilman kipua.
Tarkoitin tuolla pyyhejutulla siis sitä, että itselläni verta tuli jatkuvasti ja vaikka kuinka kiirehdin kuivattelemaan suoraan alapesulta, kyllä niitä tippoja tippui silti lattialle jo siinä puolen minuutin odottelun aikana (kuivaamaan + housut jalkaan). Minulle siis sanottiin, että "yksi pyyhe riittää", kun ensimmäinen meni pyykkiin ja ihmettelin, mistä saisin toisen. ap
Ihmettelin sitä ettei synnytyksen aikana kerrottu mitä tehdään milloinkin saati perusteltu mitään. Olin alusta loppuun tolkuissani ja kanssani olisi kyllä voinut kommunikoida. Vuodeosastolla ihmetytti miten meitä "säilöttiin". Hoitajaa näin vain vuoron vaihteessa. Olin valvonut yli vuorokauden ja olisin halunnut nukkua. Ei onnistunut, koska vauva valvotti. En myöskään päässyt suihkuun kertkaakaan, koska vauva olisi pitänyt ottaa mukaan huutamaan. Olen itsekin hoitaja enkä ole koskaan missään törmännyt siihen, että potilaat joutuisivat itse hakemaan ruokansa.
Näin jälkikäteen olen ihmetellyt, miksei kätilö sanonut ponnistusvaiheeseen mitään ohjeita, kun synnytin esikoista. Toisessa synnytyksessä sain tosi hyvät ohjeet ja oli turvallinen olo ponnistaa. Molemmat synnytin luomuna, joten ohjeille olisi ollut vastaanottoa. Esikoisen ponnistusvaihe kestikin sitten 1h 15 min.
Ei saanut nukkua tarpeeksi, vaikka olin ennen hätäsektiota valvonut kaksi vuorokautta yhteen menoon. Ja omat kipulääkkeet tosiaan oli mukana.
Ihmettelin kuinka vähän henkilökuntaa oli vaikka osasto oli tupaten täynnä.
miksi minulle ei tehty hätäsektiota vaan lapseni syntyi elottomana.
Ap, kyllä minäkin muistan pitäneeni yhtä pyyhettä jalkovälissä, ennenkuin sain itseni kuivattua ja siteelliset housut jalkaan, mutta Tyksissä ne otettiin itse ne pyyhkeet ja puhtaat vaatteet. Lakanoita en tosin ole koskaan vaihtanut siellä vaikka niinkin joku joutui tekemään.
t: 2, synnytykset -94, -00, -02 ja -10
Ei munkaan synnytystä ole koskaan käyty läpi, neljästi olen Tyksissä ollut.
En osannut ihmetellä mitään. Esikoisen kohdalla harmittaa vieläkin, kun en osannut ekaksi yöksi vaatia häntä vierihoitoon, vaan vietti yönsä vauvalassa, jotta saisin nukkua.
Enhän mä siellä koskaan nuku, joten ootinkoko yön, että kello tulee tarpeeksi ja saan pienen poikani viereeni, valvoin siis kahta enemmän.