Jäin yh 2 kk vauvan kanssa
Erottiin miehen kanssa, koska hän oli väkivaltainen.. ajateltiin että on parempi että muutan pois vauvan kanssa niin sekä vauva että minä saadan hyvä elinympäristö. Sain asunnon viikossa vaikka asunkin pk-seudulla. Muutto olisi täällä viikolla..
Olen vähän peloissaan miten pärjään vauvan kanssa yksin. Ärsyttää että joudun olee nyt sossupummi...Kaikki halveksivat yh äitejä sossupummeja ja nuoria äitejä(olen 20v) joten olen pohjasakka? 3in1...
Kommentit (37)
minulla on koulu kesken, jotem äitiysloman jälkeen pakko jatkaa opiskelu että tulevaisuudessa olisi hyvä ammatti..
-ap
hm, miks hankkia edes muksu kun ei ole ammattiakaan valmiina? ja tuskin sun mies on muuttunu 2kk aikana väkivaltaiseksi, aina varmaan ollut joten miksi edes hankkia sellaisen kanssa lasta..
Se sun miehesi on sitä pohjasakkaa, et sinä. Mikä mies se sellainen on, joka pahoinpitelee naistaan tai lastaan?! Hyvä että lähditte pois, elämä kantaa teitä kyllä. Tsemppiä.
N32
KOSKA VASTUSTAN ABORTTIA, sen takia tein muksun, luulin että mies tukee minua tulevaisuudessa ja saan opiskeltu rauhassa mutta toisin kävi. ap
Anna adoptioon. Tuossa iässä on vielä helppo antaa adoptioon koska vauva ei sitä tajuaisi.
no en todellakaan anna. rakastan lasta ylikaiken.
.ap
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 09:07"]
minulla on koulu kesken, jotem äitiysloman jälkeen pakko jatkaa opiskelu että tulevaisuudessa olisi hyvä ammatti..
-ap
[/quote]
sitten koulu ehdottomasti loppuun ensin. sanoisin muutaman sanan huonoista päätöksistä, mutta tiedät sen varmaan itsekin ettei lasta tuohon tilanteeseen olisi kannattanut tehdä. olen kuitenkin varma että pärjäät, sossun taloudellisella tuella. ei kaikissa ydinperheissäkään isillä ole suurta roolia vaan äidit hoitavat lasta päivät kun isä on töissä ja yöt kun isän tarvii nukkua. kaikilla on joskus vaikeita elämäntilanteita, joissa joutuu turvautumaan muiden apuun, ei sitä tarvitse hävetä vaikka monet sitä paheksuvatkin. viisaan päätöksen teit kun lopetit suhteen. muista hakea apua, jos vauvanhoito käy ylivoimaisen raskaaksi, jottet pura turhautumistasi vauvaan. lykkyä teille, pärjäätte kyllä! (2)
No sitten sun on vaan jaksettava. Helpompi olisi vielä noin nuorena jatkaa ilman lasta.
Äh, kyllä sitä selviää. Ota selvää kotikaupunkisi tukiverkoista, mene vauvakahviloihin ja kerhoihin joissa voit tavvata muita äitejä. Ota kaikki apu vastaan mitä saat, pois turha ylpeys. Varmasti on rankkaa muitta kannattaa opiskella joku ammatti kun äitiysloma loppuu. Ja menot sovitat tulojen mukaan tietysti.
Kamalaa syyllistämistä täällä- en tajua mikä ihmisiä vaivaa!? Ette varmaan kaikki itsekään ole tehneet nuorena niin loppuun mietittyjä valintoja ja nyt lyötte lyötyä täällä. Sehän on helppoa eikä vaadi pääkopalta yhtään mitään.
Itse jäin myös ab 20v yh:ksi aikoinaan, siitä selviää juuri tuolla sun asenteella, että rakastat lastasi ja haluat hänelle parempaa. Kaikki selviää kyllä. Onko sulla tukiverkostoa? Se on nyt tosi tärkeää. Haleja ja tsemppiä sulle!
Sitä paitsi- olen itse jälleen samassa tilanteessa kuin sinä ap, jään myös kohta yh:ksi jälleen kerran pienen vauvan kanssa. Tässä tapauksessa syyt ovat vaan aivan täysin toiset. Mutta. Elämässä ei ikinä tiedä tiedä, mitä tapahtuu. Se koskee jokaista.
kiitoa niille jotka tsemppa!! <3 koska ilman niitä 'syyllistäjiäkin´ on paska olo..
joo minun vanhemmat asuvat minun lähellä ja on minulla pari kaveri.. :)
.ap
Hei osa vastaajista! Olette aivan kamalia. Häpeäisitte.
Ap. Sinä et ole sossupummi. Suomessa lähes jokainen äiti on 2kk vanhan vauvan kanssa kotona ja saa siitä äitiyspäivärahaa josta kertyy eläkettä. Sinä olet tavallista sitkeämpi äiti, koska olet saanut juuri vauvan joka on mullistanut elämääsi. Lisäksi olet tehnyt rohkean ja hyvän päätöksen erottuasi väkivaltaisesta miehestä. Olet tehnyt suuren palveluksen lapsellesi ja varmistanut hänelle väkivallattoman elämän!
Kun kävelet kadulla, muut eivät tiedä, mitä olet kokenut. He näkevät äidin joka työntää lastenrattaita :)
Onnea vauvasta. Kyllä sinä selviät=))
Elämä tuntuu nyt rankalta, mutta ihan vaikeimpina hetkinä kuvittele itsesi viiden tai kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päähän. Silloin tämä aika tuntuu vaan muistolta siitä, että elämässäsi oli kova aika, josta selvisit ja joka kasvatti sinua ihmisenä. Älä vaivu epätoivoon vaan raivaa esteitä tieltäsi yksi kerrallaa ja rakenna oma, hyvä elämäsi pala palala.
Hienoa, että halusit pitää vauvan. Onnea pienokaisesta ja onnea teidän elämällenne!
Voi kyynel ja lässyn lässyn...Kukakohan typistäisi naisen lapsen asemaan ellei nainen itse. Olkaa nyt kaikki empaattinen olkapää edellä...Aikuinen ihminen on joutunut itse vastuuseen omista arvovalinnoistaan.
Olet onnekas voit nyt käyttää yksinhuoltajuutta pirun huonona tekosyynä kaikkiin ongelmiisi. Kaikkea hyvää empatiaa ja sympatiaa sinulle!
Joo...Itsestäni sen verran, että jäin itse yksinhuoltajaksi 1,5 v. ja 2 kk kanssa 23 vuotiaana vuonna -98 ja valmistuin DI...älä ihan oikeasti hyvä aikuinen ihminen lähde tuolle lässyn lässyn olen sitä ja tätä, kun olen nuorin yksinhuoltaja äiti...Sillä sitä saa mitä tilaa...
Älä turhia murehdi. Oikean päätöksen teit, jos mies on väkivaltainen. Onneksi meillä on täällä se sosiaalihuolto- se on juuri tarkoitettu auttamaan kaltaisia tilanteita. Mielummin minä ainakin veroeuroja sinulle ja vauvallesi annan kun jollekkin tahallaan työttömänä loisivalle. Ei nykyään yh;ta katsella enää kieroon.
Nauti vauvasta ja ajasta jonka saat hänen kanssaan nyt kotona viettää- kerkiät opiskella ja ravata myöhemmin töissä ihan riittävästi. Voimia muuttoon ja kaikkeen, jos sulla ei ole tukiverkkoa olemassa esim. sairastuessasi, niin muistathan että voit saada kunnan kotipalvelusta kodinhoitajan avuksesi, esim. kaupassa käyntiin yms.
Nuo tuollaiset adoptioon ehdottelijat ja muut jälkiviisaat voit jättää omaan lokeroonsa- sinne mappi ö;hön- he ovat katkeria moukkia jostain syystä, sivistymättömiä tynnyrissä kasvaneita (tai ehkä videoilla kasvatettuja.)
Sinä ja lapsesi pärjäätte, älä anna kaiken negan vaikuttaa itseesi ja tulevaisuuteesi. Äläkä enää ajattele olevasi pohjasakkaa, lapsen isä on sitä, ette te.
Voimia ja rakkautta teille!
t. kahden yh
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 09:59"]
Älä turhia murehdi. Oikean päätöksen teit, jos mies on väkivaltainen. Onneksi meillä on täällä se sosiaalihuolto- se on juuri tarkoitettu auttamaan kaltaisia tilanteita. Mielummin minä ainakin veroeuroja sinulle ja vauvallesi annan kun jollekkin tahallaan työttömänä loisivalle. Ei nykyään yh;ta katsella enää kieroon.
Nauti vauvasta ja ajasta jonka saat hänen kanssaan nyt kotona viettää- kerkiät opiskella ja ravata myöhemmin töissä ihan riittävästi. Voimia muuttoon ja kaikkeen, jos sulla ei ole tukiverkkoa olemassa esim. sairastuessasi, niin muistathan että voit saada kunnan kotipalvelusta kodinhoitajan avuksesi, esim. kaupassa käyntiin yms.
Nuo tuollaiset adoptioon ehdottelijat ja muut jälkiviisaat voit jättää omaan lokeroonsa- sinne mappi ö;hön- he ovat katkeria moukkia jostain syystä, sivistymättömiä tynnyrissä kasvaneita (tai ehkä videoilla kasvatettuja.)
[/quote]
Onko sinusta sivistömyyttä osata esim. käyttää ehkäisyä. Ehkä nämä sinusta ehkä videoilla kasvatetut on kuitenkin kasvatettu vastuun kantoon, jotka ovat hankkineet ensin koulutuksen ja vakaan talouden, että pystyvät itse huolehtimaan omista valinnoistaan ettei maailma kaadu siihen, jos joutuu ottamaan myös yksin sen vastuun.
Tai, että he ovat malttaneet seurustella riittävän pitkään eivätkä ole parikymppisinä hypänneet kohti tuntematonta, kun se on niin jännää leikkiä kotia puolitutun macho-miehen kanssa, vailla mitään todellista vastuuta itsestään...Äidin helmoista, nyrkin ja hellan väliin koti arestiin.
Pitäisikö kuitenkin itsenäistyä ensin ja sitten vasta perustaa se perhe, kun pystyy ihan itse kantamaan itsestään vastuun eikä laskea omaa tulevaisuuttaan toisen varaan. Sama pätee myös mieheen, ei kai kukaan parikymppinen voi olla niin sinisilmäinen, että parikymmisestä sällistä on isyyteen...
niitä huonoja valintoja on turha enää itkeä. nyt on vaan suunta ylöspäin! tarjoat vauvalle turvallisen kodin ja etsit töitä, kyllä se siitä.