Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen alkoholisti
08.05.2013 |
Viimeisen 45 vuoden ajan olen keskimäärin nauttinut 12 alkoholiannosta joka ilta kello 9 jälkeen (lukuunottamatta raskausaikoja ja imetysvuosia) ellei ole ollut jokin juhla jolloin olen juonut aiemmin ja enemmän.
Milloinkahan "korttitaloni" romahtaa?
Avioliitto voi hyvin. Mies palvoo minua "täydellisenä", mitä en todellakaan ole. Lapset ja lapsenlapset arvostavat ja ilmeisesti myös rakastavat.
Viettävät paljon aikaa luonani.
Olen nyt 59.
Olen 9 vuotta vanhempi kuin, mihin absolutistiäitini ja isoäitini elivät.
(Syöpään molemmat.)
Alkoholistiisomummoni sen sijaan eli 98-vuotiaaksi. Enemmänkin siis häneen tullut? (Toivottavasti en. 98 vuotta kuulostaa turhan pitkälle elinajalle...)
Kommentit (116)
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 00:23"]
minä olen syöppö, olen lihonut 20 vuoden aikana 45 kiloa, olen 52v, kuolen varmaan viimeistään 70 vuotiaana, syöpä mulla oli jo, oli tuuria kun selvisin siitä, löytyi vahingossa. tällaista tämä elämä on. yritän laihduttaa, jotten kuolisi niin nuorena. toivottavasti pärjäilet hyvin.
[/quote]
Koen pärjääväni hyvin.
Töissä tuli taannoin ylennys, joka taisi muuttaa "työn" "uraksi".(Sain merkittävän ylennyksen, joka turvannee mahdolliset eläkepäiväni ruhtinaallisesti, jos siis niin pitkälle elän.)
Silti olen vuosikymmenten ajan juonut jotakuinkin päivittäin moninkertaisesti alkoholinkulutuksen riskirajoihin verrattuna.
Jokin mättää siis, väistämättä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missä kaikki kukkahattutädit?
Ap:n elämäntarina kiinnostaa minua, vaikka en uskokaan sitä tavalliseksi.
Monella Suurella Nimellä on silti tainnut olla sama juttu? Esim. Isabella Duncan tuskin olisi kuollut suhteellisen nuorena ellei huivinsa olisi takertunut renkaisiin? Joi kuitenkin lapsesta asti liikaa, eikä se estänyt maailman kuuluksi tanssitähdeksi nousemista...
Uskon, että alkoholin käyttö on helpompi lopettaa kuin syöppöys, koska alkoholisti voi jättää viinan kokonaan pois, mutta syömistä ei voi lopettaa. Oletko ap koskaan käynyt terapiassa? Mikä on se tunnevamma johon tarvitset sen puudutuksen?
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 00:47"]
Uskon, että alkoholin käyttö on helpompi lopettaa kuin syöppöys, koska alkoholisti voi jättää viinan kokonaan pois, mutta syömistä ei voi lopettaa. Oletko ap koskaan käynyt terapiassa? Mikä on se tunnevamma johon tarvitset sen puudutuksen?
[/quote]
Ei aavistustakaan, mikä voisi olla se "trauma".
Kaikki oleelliset lapsuusmuistoni ovat onnellisia.
Koulu- ja opiskeluaika olivat positiivisia. Oli hauskaa.
Voin hyvin. (30 vuotta sitten sairastin jonkin aikaa vakavasti ja silloin hoidon ohessa kävin terapiassakin. Parannuttuani terapia lopetettiin, vaikka kyselin jo silloin, että onko aölkoholinkäyttöni "normaalia" eli en siis salannut asiaa mitenkään.)
Ihmissuhteet ovat kunnossa. Joidenkin mielestä jopa "liikaa" eli lapset ja lapsenlapset eivät saisi olla omaehtoisesti yhteydessä, mutta minkäs teet, kun vain nautimme toistemme seurasta?
Töissä menee hyvin.
Harrasteissa menee melkein liiankin hyvin (Avaan/minulle avataan kohta kolmannen/kolmas taidenäyttely/n teoksilleni, vaikka se todellakin on pelkkä antoisa harraste työn ohella enkä edes tahdo työstä luopua omistautuakseni enemmän maalaamiselle. Olen (pahoittelen turhan itsevarmaa sanavalintaa) hyvä, mutta en niin hyvä, etten tahtoisin hylätä itselleni enemmän antavat jutut vain tuon vuoksi.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 00:43"]
Missä kaikki kukkahattutädit?
Ap:n elämäntarina kiinnostaa minua, vaikka en uskokaan sitä tavalliseksi.
Monella Suurella Nimellä on silti tainnut olla sama juttu? Esim. Isabella Duncan tuskin olisi kuollut suhteellisen nuorena ellei huivinsa olisi takertunut renkaisiin? Joi kuitenkin lapsesta asti liikaa, eikä se estänyt maailman kuuluksi tanssitähdeksi nousemista...
[/quote]
Kukkikset=kukkahattutädit nukkuvat jo. Minä tunnen muutamia ap:n kaltaisia naisia, joilla vain booze (känni) tuo sopivan rentoutuksen, johon jää koukkuun. Osa heistä on ihan menestyviäkin. Jotkut pystyvät juomaan paljon, vaikkeivat juokaan asuntoa, avioliittoa eivätkä työpaikkaa. He ovat valkokaulusjuoppoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet ilmeisesti nytkin juonut annoksesi, mutta sietokykysi on niin hyvä, että kirjoitat täydellisiä lauseita?
Juopoksi tullaan juomalla. Siihen ei aina tarvitse olla mitään traumaa. Jos et kärsi krapulaa, niin voit juoda uskomattomia määriä. Lisäksi usein niillä, jotka alkoholisoituvat, alkoholi aiheuttaa valtavan hyvänolontunteen, joka on paljon voimakkaampi kuin keskiverroin ihmisillä. Siksi he niin nopeasti tulevat alkoholista riippuvaisiksi.
Sulla ei ilmeisesti ole mitään syytä lopettaa juomista? Et ole mettänyt mitään? Työ sujuu ja harrastuksessakin pärjäät.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 01:05"]
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 00:43"]
Missä kaikki kukkahattutädit?
Ap:n elämäntarina kiinnostaa minua, vaikka en uskokaan sitä tavalliseksi.
Monella Suurella Nimellä on silti tainnut olla sama juttu? Esim. Isabella Duncan tuskin olisi kuollut suhteellisen nuorena ellei huivinsa olisi takertunut renkaisiin? Joi kuitenkin lapsesta asti liikaa, eikä se estänyt maailman kuuluksi tanssitähdeksi nousemista...
[/quote]
Kukkikset=kukkahattutädit nukkuvat jo. Minä tunnen muutamia ap:n kaltaisia naisia, joilla vain booze (känni) tuo sopivan rentoutuksen, johon jää koukkuun. Osa heistä on ihan menestyviäkin. Jotkut pystyvät juomaan paljon, vaikkeivat juokaan asuntoa, avioliittoa eivätkä työpaikkaa. He ovat valkokaulusjuoppoja.
[/quote]
Minä taidan olla sellainen, koko viimeisen 45 vuoden ajalta. Ja taannoisen ylennyksen myötä taisin tulla jopa "kloritella valkaistuksi valkokauluksiseksi" eli menestyn ihan kohtuuttomasti alkoholinkäyttööni nähden.
Olen muuten monella lailla "kukkahattutäti" itsekin.
En hyväksy lasten kaltoinkohtelua missään muodossa.
Silti välillä askarruttaa MIKSI juomiseni ei ole koskaan aiheuttanut minulle tai lapsilleni tai parisuhteelleni tai muille ihmissuhteilleni mitään (näkyviä) ongelmia? Vanhin lapsista jo 28 ja paitsi menestynyt työssään, myös upea isä lapsilleen, puhumattakaan nuorempien valinnoista... ja vanhin läheisistä ystävistäni on kanssani saman ikäinen ja ollut ystäväni 12-vuotiaasta asti eli ei todellakaan olisi ollut mitään mahdollisuuksia salata alkoholinkäyttöäni, jos olisin sen halunnut tehdä (mitä en ole koskaan kokenut tarpeelliseksi.)
Kai sillekin jokin syy on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos asut jonkun A-klinikan lähistöllä, suosittelen vierailemaan! Ihan anonyymiä. Oma mieheni sai sieltä suurta apua alkoholismiinsa, joka oli ehkä samassa vaiheessa kuin omasi: korttitalo ei ollut vielä romahtanut, vaan oli työpaikka, koti ja perhe.
Toisin kuin AA, A-klinikka ei edellytä absolutismia. Heillä oli myös ymmärtääkseni yksilöterapiaa ja yksilöllinen hoitosuunnitelma, ei pelkkiä ryhmätapaamisia. Kuulemma osa potilaista ihan juoppoja, mutta iso osa tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä. Myös kokeellisia hoitomuotoja löytyi ainakin Helsingistä: korva-akupunktiota ja jotain magneettijuttuja. :)
Tsemppiä. Ei liene helpoin tapa päästä eroon. Oletan että sitä kuitenkin haluat. Vai?
Miten määrittelet 12 annosta?
kaksi pulloa viiniä / 12 keskaria / puoli pulloa kossua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 01:16"]
Olet ilmeisesti nytkin juonut annoksesi, mutta sietokykysi on niin hyvä, että kirjoitat täydellisiä lauseita?
Juopoksi tullaan juomalla. Siihen ei aina tarvitse olla mitään traumaa. Jos et kärsi krapulaa, niin voit juoda uskomattomia määriä. Lisäksi usein niillä, jotka alkoholisoituvat, alkoholi aiheuttaa valtavan hyvänolontunteen, joka on paljon voimakkaampi kuin keskiverroin ihmisillä. Siksi he niin nopeasti tulevat alkoholista riippuvaisiksi.
Sulla ei ilmeisesti ole mitään syytä lopettaa juomista? Et ole mettänyt mitään? Työ sujuu ja harrastuksessakin pärjäät.
[/quote]
Todellakaan en ole menettänyt mitään ja kun laskin (kommenttisi innoittamana) niin olen kyllä juonut 14 annosta eilen/tänään eli enemmän kuin tavisiltana (mennäänkin tosin jo pikkutunneilla ja olin jo lähtökohtaisesti huomisen aikataulun tietäen "erityisen avautumisvalmis".)
Pitäisikö minun silti kokea olevani ongelmainen?
Jos pitäisi, niin miksi?
Kyllä sinua itseä kuitenkin kovasti mietityttää juomisesi. Onko kukaan läheinen koskaan pyytänyt lopettamaan tai vähentämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 01:18"]
Jos asut jonkun A-klinikan lähistöllä, suosittelen vierailemaan! Ihan anonyymiä. Oma mieheni sai sieltä suurta apua alkoholismiinsa, joka oli ehkä samassa vaiheessa kuin omasi: korttitalo ei ollut vielä romahtanut, vaan oli työpaikka, koti ja perhe.
Toisin kuin AA, A-klinikka ei edellytä absolutismia. Heillä oli myös ymmärtääkseni yksilöterapiaa ja yksilöllinen hoitosuunnitelma, ei pelkkiä ryhmätapaamisia. Kuulemma osa potilaista ihan juoppoja, mutta iso osa tavallisia, työssäkäyviä ihmisiä. Myös kokeellisia hoitomuotoja löytyi ainakin Helsingistä: korva-akupunktiota ja jotain magneettijuttuja. :)
Tsemppiä. Ei liene helpoin tapa päästä eroon. Oletan että sitä kuitenkin haluat. Vai?
[/quote]
Ongelma on se, etten tajua miksi minun pitäisi päästä eroon alkoholista.
Minä voin hyvin (Olen oikeasti jälleen kovin onnellinen väliin terveysongelmieni ja sukutapahtumien aiheuttamien rankkojenkin vuosien jälkeen), läheiseni voivat hyvin, vieraammatkin tutut nauttivat siitä, että olen olen elämässään jne.
Elämä siis hymyilee kaikille osallisille.
Siksikö vain rikkoisin tämän kaiken, koska alkoholinkulutukseni määrät eivät sovi normiin? Kuka ja miten joku siitä hyötyisi?
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 01:26"]
Kyllä sinua itseä kuitenkin kovasti mietityttää juomisesi. Onko kukaan läheinen koskaan pyytänyt lopettamaan tai vähentämään?
[/quote]
Ei ole. EI näinä kuluneina 45 vuotena. Tosin toki voi tuokin tilanne joskus tulla vastaan.
Silloin vähentäminen/lopettaminen ei luullakseni tule olemaan ongelma, olenhan aina noin tehnyt kun on ollut hyvä syy siihen.
Tai sitten tulee. Ei voi tietää satavarmasti ennalta.
Miten voin ylipäänsä tietää, koska syytä ei ole ollut viimeisen imetysajan loppumisen jälkeen ja siitä on jo 8 vuotta.
(Kun lapsenlapset ovat yökylässä olen tietenkin selvin päin - ponnistelematta saati ongelmitta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olisin sinä, niin ihmettelisin että miksi minun pitää juoda joka päivä? Mutta sinä et koe sitä ongelmaksi, joten ethän sinä lopeta. Kai ihminen saa elämällään tehdä mitä haluaa. Kun väität ettei kukaan siitä kärsikään. Minä en itse juo koskaan. Osaan rentoua ilman viinaa ja pitää hauskaa selvin päin. En ole uskovainen, nuorena join, mutta saan tosi helposti krapulan ja pelkään sitä niin etten juo enää lainkaan. Nyt menen nukkumaan. Mene sinäkin, että pääset huomenna töihin. Tuskinpa olosi aamuisin on kovin raikas... vaikket näin illalla humalassa osaa sitä ajatella...
Mitä juot ja miten paljon?
en ihan usko tuohon 12 annokseen ja töissä käyntiin.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 01:38"]
Mitä juot ja miten paljon?
en ihan usko tuohon 12 annokseen ja töissä käyntiin.
[/quote]
Samaa minäkin ihmettelen. Tottakai silloin tällöin voi onnistua, mutta jos olet normaalipainoinen nainen niin 6 annosta illassa ja aamulla töihin kuulostaa realistisemmalta. Minäkin olen joskus juonut paljon ja viinipullo illassa ja aamulla töihin vielä onnistuu. Mutta sinä juot tosiaan 12 annosta (kaksi viinipulloa) joka ilta???
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 01:38"]
Mitä juot ja miten paljon?
en ihan usko tuohon 12 annokseen ja töissä käyntiin.
[/quote]
12 annosta on keskimäärä per vuorokausi ja todellakin käyn töissä - jopa ihan hyvinpalkatuissa esimiestehtävissä, joissa palkkaajani tuntevat minut ja kapasiteettini vuosien ajalta.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 01:38"]
Mitä juot ja miten paljon?
en ihan usko tuohon 12 annokseen ja töissä käyntiin.
[/quote]
Anteeksi. Vastasin vahingossa vain osaan kysymyksistäsi.
Juon siis useimmiten viiniä. Kerran pari viikossa olutta (se tuppaa turvottamaan.)
Kerran , pari viikossa juon "paukkuja" joita joko ystävät tai useimmiten mies minulle tekee.
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 01:32"]
[quote author="Vierailija" time="08.05.2013 klo 01:26"]
Kyllä sinua itseä kuitenkin kovasti mietityttää juomisesi. Onko kukaan läheinen koskaan pyytänyt lopettamaan tai vähentämään?
[/quote]
Ei ole. EI näinä kuluneina 45 vuotena. Tosin toki voi tuokin tilanne joskus tulla vastaan.
Silloin vähentäminen/lopettaminen ei luullakseni tule olemaan ongelma, olenhan aina noin tehnyt kun on ollut hyvä syy siihen.
Tai sitten tulee. Ei voi tietää satavarmasti ennalta.
Miten voin ylipäänsä tietää, koska syytä ei ole ollut viimeisen imetysajan loppumisen jälkeen ja siitä on jo 8 vuotta.
(Kun lapsenlapset ovat yökylässä olen tietenkin selvin päin - ponnistelematta saati ongelmitta.)
[/quote]
Ai anteeksi, tarkoitus ei ollut saarnata, taisin ymmärtää vähän väärin aloituksesi! Eihän kukaan sinua voi pakottaa lopettamaan, jos et sitä itse koe järkeväksi. Varsinkaan jos alkoholinkäyttösi ei häiritse kenenkään muun elämää. Ehkä kuitenkin varmuuden vuoksi kävisin ainakin kerran tarkistuttamassa maksa- ym arvot, ihan vain varmistukseksi, jos juomista jatkunut tuohon malliin jo pitkäänkin.
Jos kuitenkin etsit syytä lopettaa, lähtisin minäkin ehkä miettimään miksi sitä alkoholia ylipäätään kuluu niin paljon. Juotko sitä maun tai tavan vuoksi vai ehkä rentoutumiseen? Mihin kaipaat mahdollisesti rentoutusta? Onko elämässä kuitenkin joku, joka stressaa?
Osaatko vielä nauttia "normaaleista" asioista? Alkoholi voi käsittääkseni vaikuttaa dopamiinin tms mielihyvähormonin määriin ja niiden tuotannon laukaiseviin tekijöihin niin, että alkoholista saadaan suhteettoman suuri nautinto ja muu elämä alkaa tuntua vähän liian tasapaksulta. Lisäksi alkoholin suurkulutus altistaa masennukselle. Nämä tiedot pohjautuvat kyllä vain ja ainoastaan mieheni kertomaan, joten todenperäisyydestä en mene vannomaan. Terapia voisi myös selkiyttää ajatuksiasi jos olet sen tyyppinen ihminen, että saat siitä apua.
Hyvää jatkoa ja pidähän huoli itsestäsi! :)
Alue: Aihe vapaa
minä olen syöppö, olen lihonut 20 vuoden aikana 45 kiloa, olen 52v, kuolen varmaan viimeistään 70 vuotiaana, syöpä mulla oli jo, oli tuuria kun selvisin siitä, löytyi vahingossa. tällaista tämä elämä on. yritän laihduttaa, jotten kuolisi niin nuorena. toivottavasti pärjäilet hyvin.